{"id":306,"date":"2016-05-10T12:05:22","date_gmt":"2016-05-10T09:05:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=306"},"modified":"2016-05-10T12:05:22","modified_gmt":"2016-05-10T09:05:22","slug":"tallinnan-kaupunginkirjurin-toimi-ja-kaupungin-informaation-hallinnan-tekstualisoituminen-ennen-vuotta-1460","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=306","title":{"rendered":"Tallinnan kaupunginkirjurin toimi ja kaupungin informaation-hallinnan tekstualisoituminen ennen vuotta 1460"},"content":{"rendered":"

Tapio Salminen<\/em><\/p>\n

Kirjoitus perustuu kirjoittajan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Glossan kuukausiesitelm\u00e4\u00e4n 14.4.2016 ja v\u00e4it\u00f6skirjan lehdist\u00f6tiedotteeseen.<\/em><\/p>\n

Informaationhallinta on 1900-luvulla syntynyt k\u00e4site, joka tarkoittaa tiedon ker\u00e4\u00e4mist\u00e4, prosessointia ja esitt\u00e4mist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon apuv\u00e4lineen\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjani k\u00e4sittelee Tallinnan (keskiajan saksankielinen nimi Reval) raadin informaationhallintaa sek\u00e4 tekstin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 apuv\u00e4lineen\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 tunnetusta asiakirjasta (1257) kaupunginkirjuri Joachim Muterin el\u00e4k\u00f6itymiseen 1456\/60. Milloin, kenen aloitteesta ja miten tekstualisoituminen eli kirjoitustaito teknologisena sovelluksena tuli osaksi hallintoa ja viestien v\u00e4lityst\u00e4 ja mik\u00e4 oli kaupunginkirjureiden viran asema t\u00e4ss\u00e4 prosessissa? Ty\u00f6 perustuu Tallinnan kaupunginarkistossa s\u00e4ilyneeseen laajaan, tuhansia k\u00e4sikirjoitussivuja k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4ismateriaalin.<\/p>\n

Ty\u00f6ni osoittaa, ett\u00e4 modernit organisaatio-, instituutio- ja kommunikaatiotutkimuksen k\u00e4sitteet auttavat paitsi j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n menneisyyden toimijoita, my\u00f6s avaamaan uusia mahdollisuuksia niiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Kaupunginkirjureiden, raatimiesten sek\u00e4 raadin toimijuus voidaan tulkita toimijaverkkoteorioiden kaltaisena asetelmana, jossa kukin toimija osallistui teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 jatkuvaan uusintamiseen ja otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n innovaatioita ja muokkasi toimintatapojaan koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella. Seurauksena kirjureiden toiminta ammatillistui, jolloin koulutustaso ja kokemus, mutta my\u00f6s samanaikaiset laillisuuden ja valaehtoisuuden vaatimukset vaikuttivat toimenkuvan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja yksil\u00f6ilt\u00e4 vaadittuihin kriteereihin. Erityisen hyvin t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy Joachim Muterin (1429\u201356\/60) virkaan tulossa 1429, jota edelt\u00e4nyt hiippakuntakirkon, dominikaanien ja raadin kiista oikeudesta koulunpitoon osoitti, ett\u00e4 kyet\u00e4kseen puolustamaan etujaan korkeimmissa oikeusasteissa raadilla tuli olla palveluksessaan henkil\u00f6, joka kykeni vaativien oikeudellisten asiakirjojen tekoon. Muterista alkaen l\u00e4hes kaikki kaupunginkirjurit olivatkin valantehneit\u00e4 julkisia notaareja, kun taas h\u00e4nt\u00e4 edelt\u00e4neill\u00e4 kirjureilla ei t\u00e4t\u00e4 statusta tiedet\u00e4 olleen.<\/p>\n

Olen jakanut It\u00e4meren alueen informaationhallinnan tekstualisoitumisen tutkimuksessani kolmeen, toistensa kanssa lomittain 1100-luvun lopulta 1400-luvulle ulottuvaan vaiheeseen, jotka kaikki nousevat esiin raadin materiaalissa. Ensimm\u00e4inen k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kirkollisen ja maallisen vallan 1100-luvun j\u00e4lkipuolelta l\u00e4htien antamat sinet\u00f6idyt asiakirjat ja kirjeet, jossa kirjoitetut artefaktit voidaan tulkita sovittuja konventioita noudattaneiksi, teksti\u00e4 teknologiana hy\u00f6dynt\u00e4neiksi vallan manifestaatioiksi. Toinen vaihe sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 alueellisen vallan, raadin kaltaisten valayhteis\u00f6iden ja yksitt\u00e4isten kauppiaiden taloudenpidon ja hallinnon tekstualisoitumisen, jossa erilaiset rekisterit ja tili- ja muistikirjat vakiintuivat 1200- ja 1300-luvun taitteesta l\u00e4htien informaationhallinnan t\u00e4rkeimm\u00e4ksi teknologiseksi apuv\u00e4lineeksi. Kolmas vaihe on molemmilla alueilla 1300-luvun j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla l\u00e4hes samanaikaisesti tapahtunut siirtym\u00e4 kalliista pergamentista halpaan lumppupaperiin ja erityisopiskelua vaativasta latinasta nk. vulgaari- eli kansankielten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Ty\u00f6ni teoreettinen j\u00e4sentely perustuu raadin hallinnossa tuotettujen tekstien jaotteluun, jossa kaupungin muistikirjat sek\u00e4 erilaiset asiakirjat ja kirjeet nousevat esille selkein\u00e4 kokonaisuuksina. Ty\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 raadin informaatiohallinnassa sovelletut tekstik\u00e4yt\u00e4nteet ja tekstityypit vastasivat keskiaikaiselle hallinnolle ominaista syklist\u00e4, tili- ja hallintovuoden kiertoon perustunutta kokemuksellista aikak\u00e4sityst\u00e4, eik\u00e4 niiden tavoitteena ollut kaupungin taloudellisen tilan tai mahdollisuuksien selvitt\u00e4minen. Modernista kirjanpidosta poiketen keskiaikaiset tili- ja muistikirjat olivat pikemminkin tehtyjen toimenpiteiden ja ker\u00e4ttyjen tietojen kronikoita, jotka auttoivat vuosittaisina syklein\u00e4 toisiaan seuranneiden tapahtumaketjujen tai tietyn hallinnonalan toimien dokumentoinnissa ja mieleen palauttamisessa.<\/p>\n

Keskiajantutkimuksen metodologian kannalta ty\u00f6ni osoittaa, ett\u00e4 kaiken ajan hallinnosta ja kommunikaatiosta s\u00e4ilynytt\u00e4 materiaalia koskevien p\u00e4\u00e4telmien tulee perustua sek\u00e4 siin\u00e4 esiintyvien k\u00e4sien, ts. kirjoituksesta vastanneiden henkil\u00f6iden k\u00e4sialojen paleografiseen, ett\u00e4 muistikirjojen ja dokumenttien kodikologiseen ja diplomatiikan keinoin tehtyyn analyysiin. Tekstin tuottaneiden henkil\u00f6iden statukseen liittyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 ei koskaan saa perustaa siihen, mit\u00e4 raadin hallinnon sis\u00e4isest\u00e4 rakenteesta ja sen toimijoista tiedet\u00e4\u00e4n, vaan analyysin on aina perustuttava muista samanaikaisista teksteist\u00e4 ker\u00e4ttyyn vertailumateriaaliin ja henkil\u00f6iden k\u00e4sialalle ominaisten piirteiden tarkasteluun. T\u00e4rkeimm\u00e4t erottelukriteerit liittyv\u00e4t lyhennys- ja merkint\u00e4tapoihin, eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n kirjainten kirjoitustapaan, joka hallintoteksteiss\u00e4 saattaa vaihdella ajan kuluessa erilaisten kirjoitustapahtumaan (muste, sulkakyn\u00e4n ik\u00e4), tekstin tarkoitukseen (muistiinpano, konsepti, puhtaaksikirjoitus) tai kirjoittajan ik\u00e4\u00e4n ja terveyteen (likin\u00e4k\u00f6isyys, silmien ongelmat) liittyvien tekij\u00f6iden vuoksi.<\/p>\n

Kaupunginkirjuri oli 1300-luvun ensimm\u00e4iselt\u00e4 nelj\u00e4nnekselt\u00e4 l\u00e4htien Tallinnan raadin hallinnossa pysyv\u00e4\u00e4 palkkaa nauttinut henkil\u00f6, jonka toimijuus muodostui informaationhallinnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n organisoimisesta ja sen jatkuvuuden yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4, miss\u00e4 eri kirjurit kokeilivat ennakkoluulottomasti ammatillisen verkostonsa piiriss\u00e4 ilmenneit\u00e4 innovaatioita ja uudistuksia. N\u00e4ist\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 olivat kaupunginkirjojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto heti kaupungin tonttialueen laajentamisen j\u00e4lkeen 1310, paperin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto kirjoitusalustana 1350-luvun alussa, samaan aikaan tapahtunut keskialasaksan nousu hallinnon ja viestinn\u00e4n tekstien kieleksi sek\u00e4 indoarabialaisten numeroiden kokeilut 1400-luvun alussa. Paperin ja keskialasaksan tunkeutuminen aiemmin pergamentin ja latinan hallitsemille dokumenttien ja rekistereiden alueelle sis\u00e4lsi useita eri vaiheita ja vaikutti kirjoitetun materiaalin tuotantoon osallistuneiden henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Erityisen mielenkiintoisella tavalla t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy raadin hallinnossa 1360- ja 1370-luvuilla tuotetussa materiaalissa, jossa pergamentin ja paperin kaltaiseen sile\u00e4\u00e4n kirjoitusalustaan ja sulkakyn\u00e4\u00e4n tottuneiden kaupunginkirjureiden ja heid\u00e4n t\u00e4rkeimpien sijaistensa k\u00e4sialat erottuvat selke\u00e4sti vahatauluille aiemmin kirjottaneiden satunnaisten sijaisten tai raatimiesten k\u00e4sist\u00e4.<\/p>\n

Tutkimukseni tuotti useita Tallinnan hallintoon liittyvi\u00e4 uusia tuloksia, kuten luettelo kaupunginkirjurin toimen haltijoista ja heid\u00e4n t\u00e4rkeimmist\u00e4 sijaisistaan vuoteen 1460, sek\u00e4 k\u00e4sitys raadin hallinnon ja taloudenpidon tili-, muisti- ja kopiokirjojen linjoista ja niiden teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 raadin ylisukupolvisessa informaationhallinnassa. T\u00e4rke\u00e4 kaupunginkirjojen ryhm\u00e4 olivat punaisella nahalla p\u00e4\u00e4llystetyt muisti- ja tilikirjat sek\u00e4 lakikoodeksit, joiden v\u00e4ri symboloi raadin itsen\u00e4isyytt\u00e4 toimijana. Kirjureiden tutkimuksen kannalta t\u00e4rkein muistikirjojen linja ovat kaupungin tonttialueen kiinteist\u00f6jen omistusta ja kiinnevelkojen korkoja koskevat, vuodesta 1310 pidetyt rekisterit. Tutkimus osoittaa kaupunginkirjurin henkil\u00f6\u00f6n sidotun \u201dliikkuvan\u201d tekstituotannon vakiintumisen 1370-luvulla rakennettuun kirjurintaloon, niin ett\u00e4 kirjurintalon rakentaminen ja samanaikaiset raatihuoneen ja kaupunginmuurin parannukset vastaavat kaupungin taloudellisessa asemassa ja raadin vaikutusvallassa tapahtunutta muutosta. Samoihin aikoihin kaupunginkirjureiden toimi alkoi laajeta my\u00f6s hallinnon muille alueille, niin ett\u00e4 1400-luvulla heid\u00e4n vastuullaan oli koko raadin informaationhallinta, jossa kirjureiden osallisuus vaihteli hallinnonalasta riippuen. N\u00e4m\u00e4kin muutokset olivat yhteydess\u00e4 1400-luvun alussa rakennetun uuden raatihuoneen sek\u00e4 1430-luvulla kirjurintalon laajennust\u00f6iden luomiin uusiin tilaratkaisuihin.<\/p>\n

Raadin asiakirjojen tuotannosta vastasivat 1200-luvun kolmannelta nelj\u00e4nnekselt\u00e4 1300-luvun alkuun kaupungissa oleskelleet kirkonmiehet. Koska kaikki informaationhallinnassa tuotetut tekstit olivat 1350-luvulle saakka latinaa, kirkollisen kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n l\u00e4p\u00e4isseiden henkil\u00f6iden palkkaaminen oli luonnollista. Vaikka palkkauksessa vaikuttaa jo 1300-luvun alkupuolella vakiintuneen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, jossa kirjurit toimivat sijaisina raadin alaisilla alttareilla tai kappeleissa, kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n vuotta 1460 edelt\u00e4neell\u00e4 kirjurilla ei tiedet\u00e4 olleen pappisvihkimyst\u00e4. Sen sijaan kyseess\u00e4 ovat olleet alemman asteen kirkolliset vihkimykset omanneet miehet, jotka eiv\u00e4t osallistuneet liturgian toimittamiseen mutta nauttivat osan palkastaan alttarin tai kappelin kauppiaille my\u00f6nt\u00e4mien lainojen korkoina. Kirkon kanonisessa oikeudessa t\u00e4llainen oli mahdollista vuodesta 1298, jolloin paavin s\u00e4\u00e4d\u00f6s antoi hiippakunnan piispalle mahdollisuuden vapauttaa kenet tahansa alemmat vihkimykset saaneen henkil\u00f6n seitsem\u00e4ksi vuodeksi kirkollisista velvollisuuksista, jos h\u00e4n suunnitteli yliopisto-opintoja. Tallinnassa merkkej\u00e4 vastaavista j\u00e4rjestelyist\u00e4 on jo 1300-luvun alusta. Kaikki tunnetut Tallinnan kaupunginkirjurit ja heid\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4t sijaisensa olivat raadin palvelukseensa palkkaamia ammattilaisia, joiden koulutustaso on ep\u00e4selv\u00e4. Koska yhdenk\u00e4\u00e4n yliopisto-opinnoista ei ole varmoja tietoja, olen arvioinut koulutusta my\u00f6s kunkin k\u00e4den j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4n tekstimateriaalin avulla. Erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 ovat olleet kirjureiden sulkakyni\u00e4 kokeillessa kirjoittamat aikakauden oppineeseen kulttuuriin kuuluneet lauseet, sananlaskut, Raamatun jakeet ja symbolit, joiden perusteella er\u00e4iden heist\u00e4 on t\u00e4ytynyt opiskella ainakin lyhyit\u00e4 aikoja yliopistossa.<\/p>\n

Ty\u00f6ni perusteella Tallinnan kaupunginkirjurin toimi ja asema oli verrannollinen ajan huippuk\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismestareihin kuten tykinvalajaan tai varsijousisepp\u00e4\u00e4n, joiden tavoin he olivat jo 1300-luvun lopulla vastuussa alaisuudessaan ty\u00f6skennelleest\u00e4 hytist\u00e4, kirjurintalosta, jossa raadin informaationhallinnan kannalta tarpeelliset kirjalliset artefaktit tuotettiin. K\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismestareiden tavoin kirjureilla oli omia, osittain viranhoitoon liittyvi\u00e4 sivuliiketoimiaan. Heid\u00e4n palkkansa koostui useista erilaisista vuotuisista raha- ja tarvikesuorituksista, jopa raadille kuuluvien varsinaisten tulojen vuokrauksesta. Palkan muodoista olivat jo 1300-luvulla yleisimpi\u00e4 raadin alaisten alttareiden ja kappeleiden lainojen tuotot, nelj\u00e4nnesvuosittain tai useammassa osassa maksettu vuosipalkka, erilaiset palkanlis\u00e4t, polttopuut, keng\u00e4t ja vaatteet. Vaatteita varten annettu hienolaatuinen flanderilainen villakangas oli tarkoitettu my\u00f6s symbolisoimaan raadin mahtia kun kirjuri otti osaa raadin l\u00e4hetyst\u00f6ihin. L\u00e4hetyst\u00f6jen ja vuodesta 1429 vakiintuneen julkisen notaarin arvon vaatimuksen seurauksena kirjureiden teht\u00e4v\u00e4t ulottuivat kauas Tallinnan kirjurintalon, raatihuoneen ja muurien taakse, mik\u00e4 todistaa heid\u00e4n merkityksest\u00e4\u00e4n tekstintuottamisen ja informaationhallinnan ammattilaisina ja luotettuina henkil\u00f6in\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjani on ladattavissa kokonaisuudessaan verkosta open access -julkaisuna osoitteesta: http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-03-0084-5<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tapio Salminen Kirjoitus perustuu kirjoittajan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Glossan kuukausiesitelm\u00e4\u00e4n 14.4.2016 ja v\u00e4it\u00f6skirjan lehdist\u00f6tiedotteeseen. Informaationhallinta on 1900-luvulla syntynyt k\u00e4site, joka tarkoittaa tiedon ker\u00e4\u00e4mist\u00e4, prosessointia ja esitt\u00e4mist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon apuv\u00e4lineen\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjani k\u00e4sittelee Tallinnan (keskiajan saksankielinen nimi Reval) raadin informaationhallintaa sek\u00e4 tekstin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 apuv\u00e4lineen\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 tunnetusta asiakirjasta (1257) kaupunginkirjuri Joachim Muterin el\u00e4k\u00f6itymiseen 1456\/60. Milloin, kenen aloitteesta ja miten tekstualisoituminen eli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/306"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=306"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/306\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":308,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/306\/revisions\/308"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=306"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=306"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=306"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}