{"id":309,"date":"2016-05-13T10:00:49","date_gmt":"2016-05-13T07:00:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=309"},"modified":"2016-05-11T15:18:31","modified_gmt":"2016-05-11T12:18:31","slug":"nuorten-tutkijoiden-paiva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=309","title":{"rendered":"Nuorten tutkijoiden p\u00e4iv\u00e4"},"content":{"rendered":"

Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/em><\/p>\n

\"Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti<\/a>
Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti Nuorten tutkijoiden p\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/figcaption><\/figure>\n

Mutta kuka on nuori tutkija? T\u00e4m\u00e4 ja monta muuta kysymyst\u00e4 mieless\u00e4ni osallistuin 7. huhtikuuta \u201dNuorten tutkijoiden p\u00e4iv\u00e4\u00e4n\u201d (Journ\u00e9e Jeunes Chercheurs) Poitiersin yliopistossa. En ollut varma olinko itse \u201dnuori tutkija\u201d ja olisiko minun pit\u00e4nyt olla etunen\u00e4ss\u00e4 ehdottamassa omaa paperiani p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Nuoruuteni tutkijana on tullut selv\u00e4ksi erityisesti Suomen Akatemian ja vastaavien hauissa, joissa erityisesti kehotetaan kuvaamaan omaa postdoc-koulutuspolkua, miten se tekee minusta itsen\u00e4isen tutkijan ja kuka t\u00e4t\u00e4 kasvua ohjaa jne. T\u00e4m\u00e4n polun kuvaaminen on joskus tuntunut v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin huvittavalta; vaikka olen toki saanut tukea ja ohjausta monilta loistavilta tutkijoilta polkuni varrella, on meid\u00e4n pieness\u00e4 tiedemaailmassamme jo kandity\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 monta kertaa aiheensa verrattain hyv\u00e4 asiantuntija kotimaisissa ympyr\u00f6iss\u00e4. N\u00e4in ollen oma tutkijuus kehittyy varsin varhain. Itsen\u00e4istymme keskim\u00e4\u00e4rin erinomaisen hyvin ja luomme omia asiantuntija- ja kontaktiverkostojamme viimeist\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjavaiheessa.<\/p>\n

Kuka sitten on nuori tutkija Ranskassa? T\u00e4m\u00e4 selvisi jo aamukahvilla ennen varsinaista seminaariavausta: nuoreksi tutkijaksi tituleerataan yleens\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjan tekij\u00e4\u00e4, meid\u00e4n nykyisess\u00e4 hallintokieless\u00e4mme jatko-opiskelijaa tai tohtorikandidaattia. \u201dRanskassa nuoreksi tutkijaksi voidaan yht\u00e4 hyvin kutsua maisterivaiheen opiskelijaa tai henkil\u00f6\u00e4, jonka v\u00e4it\u00f6ksest\u00e4 on kulunut muutama vuosi\u201d, teroittaa minulle asiaa Amelie Rigollet, nuori keskiajantutkija Poitiersin yliopistosta. T\u00e4m\u00e4 tasa-arvoisuus ilahduttaa minua: eih\u00e4n ole kovin montaa viikkoa siit\u00e4, kun tieteellisen l\u00e4pimurron tehnytt\u00e4 tutkijaa tituleerattiin Turun yliopiston virallisessa tiedotteessa \u201dopiskelijana\u201d eik\u00e4 edes jatko-opiskelijana, kuten v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin olisi kuulunut tehd\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n, jonka teemana oli Les instruments de pouvoir<\/em>, j\u00e4rjesti Janua, antiikin ja keskiajan maisteri- ja tohtoriopiskelijoiden yhteinen yhdistys, toisin sanoen nuorten tutkijoiden yhdistys. Vahvan tukensa p\u00e4iv\u00e4lle antoivat Poitiersin yliopiston antiikin ja keskiajantutkimuskeskukset. 10-vuotisjuhlaa Januan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n\u00e4 viett\u00e4nyt p\u00e4iv\u00e4 on Ranskan vanhimpien joukossa, mutta viime vuosina vastaavia jatkokoulutuksen osana toimivia p\u00e4ivi\u00e4 on ryhdytty j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n monissa paikoissa. Olin utelias kuulemaan, millaisista aiheista ranskalaiset nuoret tutkijat olivat kiinnostuneita. T\u00e4st\u00e4 sain kapean mutta laadukkaan k\u00e4sityksen kuuden puhujan esitelmist\u00e4. Kapean sik\u00e4likin, ett\u00e4 Januan CFP:iin oli vastannut 40 nuorta tutkijaa ymp\u00e4ri Ranskaa ja ranskankielist\u00e4 Eurooppaa. Kiinnostuneet voivat tutustua p\u00e4iv\u00e4n esitelm\u00e4aiheisiin t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a> ja lukemalla ne ensi vuonna vertaisarvioituina artikkeleina Januan verkkojulkaisusta Annales de Januasta<\/a>. Kaiken kaikkiaan jututtamani Amelie Rigollet arvioi lopulta p\u00e4iv\u00e4n yhdeksi merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi anniksi verkostoitumisen varsin vapaamuotoisessa seminaarissa nuorten ja v\u00e4h\u00e4n vanhempienkin tutkijoiden kesken.<\/p>\n

Aina kiinnostuneena siit\u00e4, kuinka keskiaikaa opiskellaan ja tutkitaan maissa, joissa pitk\u00e4t traditiot ovat rikkaus, ja joskus ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s taakka, odotin jo etuk\u00e4teen p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 paljon ja se yll\u00e4tti minut t\u00e4ysin. Eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n tieteellisell\u00e4 annillaan vaan tasa-arvoisuuden vaikutelmallaan. Vaikka olimmekin Ranskassa, miss\u00e4 \u00e9galit\u00e9lla<\/em> on erityiset perinteens\u00e4, en ollut ymm\u00e4rt\u00e4nyt miten vahvoina ne voivat el\u00e4\u00e4 tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4. Ranskassa nuori tutkija, siis jo maisteriopiskelija, on tutkija. Ent\u00e4 Suomessa? Kielenk\u00e4ytt\u00f6 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t yliopistoissa ovat viime vuosina korostaneet v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen opiskeluluonnetta. Kuitenkin monet nuoret tutkijat, joita tohtorikoulutettaviksi kutsutaan, tutkivat, julkaisevat ja opettavat siin\u00e4 miss\u00e4 vanhemmat kollegansa. Olisiko yliopiston aika alkaa taas arvostaa my\u00f6nt\u00e4mi\u00e4\u00e4n ylempi\u00e4 korkeakoulututkintoja ja kutsua tutkijauralla olevia maistereita vaikkapa nuoremmiksi tutkijoiksi, kuten Tieteentekij\u00e4t on jo vuosia esitt\u00e4nyt<\/a>?<\/p>\n

\"Vapaudenpatsas<\/a>
Vapaudenpatsas CESCM-keskuksen vieress\u00e4 symboloimassa Ranskan kansallista mottoa ”Libert\u00e9, \u00e9galit\u00e9, fraternit\u00e9” (kuva otettu 10.5.2016)<\/figcaption><\/figure>\n

Kirjoittaja on vierailevana tutkijana <\/em>Centre d’\u00e9tudes sup\u00e9rieures de civilisation m\u00e9di\u00e9vale \u2013keskuksessa, Poitiersin yliopistossa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marika R\u00e4s\u00e4nen Mutta kuka on nuori tutkija? T\u00e4m\u00e4 ja monta muuta kysymyst\u00e4 mieless\u00e4ni osallistuin 7. huhtikuuta \u201dNuorten tutkijoiden p\u00e4iv\u00e4\u00e4n\u201d (Journ\u00e9e Jeunes Chercheurs) Poitiersin yliopistossa. En ollut varma olinko itse \u201dnuori tutkija\u201d ja olisiko minun pit\u00e4nyt olla etunen\u00e4ss\u00e4 ehdottamassa omaa paperiani p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Nuoruuteni tutkijana on tullut selv\u00e4ksi erityisesti Suomen Akatemian ja vastaavien hauissa, joissa erityisesti kehotetaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/309"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=309"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/309\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":314,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/309\/revisions\/314"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=309"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=309"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=309"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}