{"id":322,"date":"2016-06-13T19:59:12","date_gmt":"2016-06-13T16:59:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=322"},"modified":"2019-02-25T22:41:16","modified_gmt":"2019-02-25T20:41:16","slug":"kesalukemista-kaksi-epahistoriallista-romaania","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=322","title":{"rendered":"Kes\u00e4lukemista: kaksi ep\u00e4historiallista romaania"},"content":{"rendered":"<p><em>Olli Lampinen-Enqvist<\/em><\/p>\n<p><span lang=\"fi-FI\">Keskiajantutkija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toposten merkityksen; kes\u00e4st\u00e4 ei voi kirjoittaa kertomatta, miten istui laiturin nokkaan lukemaan hyv\u00e4\u00e4 kirjaa. Mutta mit\u00e4 sit\u00e4 sitten lukisi? Jotta s\u00e4\u00e4styisit t\u00e4ydelliselt\u00e4, perusturvallisuutta j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 irtiotolta arjesta, tarjoaa Glossae sinulle keskiaikaa sivuavia lukuvinkkej\u00e4 kaunokirjallisuuden maailmasta.<\/span><\/p>\n<p><span lang=\"fi-FI\">(Caveat lector: teksti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 juonipaljastuksia!)<br \/>\n<\/span><\/p>\n<h3><span lang=\"fi-FI\">H<\/span><span lang=\"fi-FI\">istoria fiktiona: Lissabonin piirityksen kirjuri<br \/>\n<\/span><\/h3>\n<p><span lang=\"fi-FI\"><strong>Jos\u00e9 Saramago<\/strong> (1922\u20132010) oli portugalilainen kirjailija ja nobelisti, jonka teoksia on k\u00e4\u00e4nnetty laajalti Tammen Keltaisessa kirjastossa. Uusin tulokas sarjaan on <\/span><strong><span lang=\"fi-FI\"><i>Lissabonin piirityksen kirjuri<\/i><\/span><\/strong><span lang=\"fi-FI\"> (<\/span><span lang=\"fi-FI\"><i>Hist\u00f3ria do cerco de Lisboa<\/i><\/span> <span lang=\"fi-FI\">1989; suom. Antero Tiittula, Tammi 2015), joka <a href=\"http:\/\/www.tammi.fi\/uutiset\/jarl-hellemann-palkinto-jose-saramagon-teokselle-lissabonin-piirityksen-kirjuri-ja-sen-kaantajalle-antero-tiittulalle\/\">palkittiin Jarl Hellemann -palkinnolla<\/a> vuoden 2015 parhaana k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjana. Kirja kertoo oikolukija Raimundo Silvasta, joka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 rep\u00e4ist\u00e4 kunnolla ja muuttaa yhden sanan oikolukemassaan kirjassa Lissabonin piirityksest\u00e4 vuonna 1147: Portugalin rannalle ajautuneet ristiretkel\u00e4iset EIV\u00c4T auttaneet maan ensimm\u00e4ist\u00e4 kuningasta Afonso I:\u00e4 valtaamaan Lissabonin kaupunkia maureilta. Tempauksen seurauksena h\u00e4n saa teht\u00e4v\u00e4kseen kirjoittaa oman versionsa piirityksen historiasta, ja tulee samalla muuttaneeksi my\u00f6s oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suunnan.<\/span><\/p>\n<p lang=\"fi-FI\">Kirjassa kietoutuvat yhteen nykyhetki, kaupungin historia, menneisyyden l\u00e4hdetekstit sek\u00e4 Silvan sepitelm\u00e4. Kirja ei ole pikkutarkkuuteen pyrkiv\u00e4\u00e4 perinteist\u00e4 historiallista fiktiota; pikemminkin Saramago pyrkii paljastamaan historian kirjallisen luonteen ja kyseenalaistamaan kertomuksiin nojaavan kansallisen tai uskonnollisen identiteetin. Kronikoitsijoiden sekaannukset nimiss\u00e4, merkkihenkil\u00f6iden ja -tapahtumien idealisointi tai viholliskuvien luominen ovat keskiajantutkijalle tuttuja ilmi\u00f6it\u00e4. Kovin omintakeinen historiallinen vision\u00e4\u00e4ri ei Saramago ole: ket\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4isi yll\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muslimitkin olivat ihmisi\u00e4 jo 1100-luvulla. Kirkolle ja Portugalin valtiolle piikittely heijastavat Saramagon omia poliittisia n\u00e4kemyksi\u00e4, mutta toisaalta nationalistisen fiktion ravistelu on ajankohtaista my\u00f6s 2010-luvulla.<\/p>\n<p lang=\"fi-FI\">Vaihtoehtohistorialla ilakointi j\u00e4\u00e4 valitettavan v\u00e4h\u00e4iseksi, kun Silva ik\u00e4\u00e4n kuin historiallisen determinismin vaikutuksesta p\u00e4\u00e4tyy samaan lopputulokseen kuin historiankirjoittajat. Vaimoni toisaalta huomautti, ett\u00e4 Saramago pysyy t\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 uskollisena Silvan nahjusmaiselle hahmolle, jonka mielikuvitus ei yll\u00e4 perinteisen rakkaustarinan raamien ulkopuolelle. <i>Lissabonin piirityksen kirjurin<\/i> vahvuudet ovatkin ennen kaikkea kirjallisia. Saramagon kapinallinen v\u00e4limerkitys, polveilevat virkkeet, loputtoman pitk\u00e4t kappaleet ja (ilmeisesti) tahallaan mukaan livautetut ly\u00f6ntivirheet pit\u00e4v\u00e4t lukijan varpaillaan ja saavat h\u00e4net suhtautumaan tekstiin oikolukijan tavoin. Faktan ja fiktion, nykyajan ja menneisyyden vuorottelu kutsuvat kriittiseen lukemiseen. Kirja on verrattain raskaslukuinen, mutta suositeltava kaikille historian ja fiktion kirjoittamisesta ja niiden suhteesta kiinnostuneille.<\/p>\n<h3 lang=\"fi-FI\">Historiatonta fiktiota: Narkissos ja Kultasuu<\/h3>\n<p lang=\"fi-FI\"><strong>Hermann Hesse<\/strong>n (1877\u20131962) viimeisiin teoksiin lukeutuva <strong><i>Narkissos ja Kultasuu<\/i><\/strong> (<i>Narzi\u00df und Goldmund<\/i><i>,<\/i> 1930; suom. Kai Kaila, Gummerus 1974) on kertomus kahdesta erilaisesta el\u00e4m\u00e4npolusta. Se sijoittuu jonnekin Saksaan joskus my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla, mutta ulkoiset puitteet ovat selv\u00e4sti alisteisia kirjan tarinalle tai pikemminkin sen ydinajatukselle. Historiallista tarkkuutta on turha odottaa: Kultasuun maailma on jotain toista, kauan sitten kaukaisessa galaksissa, ja t\u00e4m\u00e4 romanttinen vieraus mahdollistaa (Hessen mielest\u00e4) universaalien inhimillisten teemojen allegorisen k\u00e4sittelyn.<\/p>\n<p lang=\"fi-FI\">Narkissos on \u00e4lyk\u00e4s ja ylpeyteen taipuvainen askeetti ja opettaja (kuvitteellisessa, mutta Maulbronnin sisterssil\u00e4isluostariin viittaavassa) Mariabronnin luostarissa. H\u00e4n on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt sitoutua luostariel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Nuori Kultasuu saapuu luostariin oppilaaksi ja tutustuu Narkissokseen, mutta vaikka miehet vet\u00e4v\u00e4t toisiaan puoleensa henkisesti, ei Narkissos pid\u00e4 sopivana ryhty\u00e4 liian l\u00e4heisiin suhteisiin oppilaan kanssa. Kultasuu koettelee rajojaan, saa maistaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 luostarin ulkopuolella ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4n maailmassa. H\u00e4n kokee lemmen iloja yhden jos toisenkin (ja kolmannen, ja nelj\u00e4nnen\u2026) naisen kanssa, tutustuu kuolemaan Mustan surman aikana, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kutsumuksen kuvanveistoon ja palaa lopulta luostariin. Kultasuun vuosia kest\u00e4neen matkan punaisena lankana on \u00c4idin kaipuu: h\u00e4n ei koskaan tuntenut \u00e4iti\u00e4\u00e4n, ja kohtaamiset naisten ja taiteen kanssa rakentavat h\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n kuvaa esi\u00e4idist\u00e4, jota h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 tavoittaa.<\/p>\n<p lang=\"fi-FI\"><i>Narkissos ja Kultasuu<\/i> on kertomus kahdesta erilaisesta tiest\u00e4: j\u00e4rjen ja tunteen, tiedon ja taiteen, asketismin ja aistinautintojen vastakkainasettelusta. Se pukee kasvukertomukseksi Hessen vakaumuksen, ett\u00e4 jokaisen on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 oma tiens\u00e4. Maailmankuva on velkaa enemm\u00e4n Nietzschelle ja Jungille kuin keskiajan ajattelijoille. Narkissos esimerkiksi ajattelee, ett\u00e4 juuri h\u00e4nen vastakohtaisuutensa Kultasuuhun tekee heid\u00e4n yst\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n niin antoisaa ja molempia t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4. Keskiajalla yst\u00e4vyydest\u00e4 ajateltiin viel\u00e4 hyvin cicerolaisittain: se oli yksimielisyytt\u00e4, samojen asioiden toivomista ja karttamista. Parhaimmillaan yst\u00e4v\u00e4 oli toinen min\u00e4. Toisaalta apotti Danielin hengellinen ohjauskeskustelu Narkissoksen kanssa kuvaa hyvin luostariyhteis\u00f6jen herkk\u00e4\u00e4 tasapainoa ja yksil\u00f6llisten erityispiirteiden j\u00e4nnitett\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden kanssa. Vaikka Aelred Rievaulxlainen tuskin olisi allekirjoittanut Narkissoksen pohdintoja, nostaa Hessen kirja silti esille hengellisen yst\u00e4vyyden t\u00e4rkeyden ja ongelmallisuuden, mit\u00e4 my\u00f6s <i>Hengellisest\u00e4 yst\u00e4vyydest\u00e4<\/i> (suom. Pirkko Haapanen, STKS 2011) k\u00e4sittelee.<\/p>\n<p lang=\"fi-FI\"><i>Narkissos ja Kultasuu<\/i> oli ensimm\u00e4inen kohtaamiseni Hessen kanssa ja teki minuun suuren vaikutuksen. Sen hohtoa on sittemmin himment\u00e4nyt oivallus, ett\u00e4 ainakin <i>Demianissa<\/i> ja <i>Siddharthassa<\/i> Hesse oli jo aiemmin kirjoittanut saman kirjan. Kuitenkin <i>Narkissos ja Kultasuu<\/i> on n\u00e4ist\u00e4 kypsin ja rikkain romaani, ja vaikka se on sidoksissa aikaansa ja vaikka Hesse ottaa itsens\u00e4 hieman liian vakavasti, se on silti eritt\u00e4in viihdytt\u00e4v\u00e4 ja antoisa lukukokemus \u2013 jopa keskiajantutkijalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olli Lampinen-Enqvist Keskiajantutkija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toposten merkityksen; kes\u00e4st\u00e4 ei voi kirjoittaa kertomatta, miten istui laiturin nokkaan lukemaan hyv\u00e4\u00e4 kirjaa. Mutta mit\u00e4 sit\u00e4 sitten lukisi? Jotta s\u00e4\u00e4styisit t\u00e4ydelliselt\u00e4, perusturvallisuutta j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 irtiotolta arjesta, tarjoaa Glossae sinulle keskiaikaa sivuavia lukuvinkkej\u00e4 kaunokirjallisuuden maailmasta. (Caveat lector: teksti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 juonipaljastuksia!) Historia fiktiona: Lissabonin piirityksen kirjuri Jos\u00e9 Saramago (1922\u20132010) oli portugalilainen kirjailija [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/322"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=322"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/322\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":978,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/322\/revisions\/978"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=322"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=322"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=322"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}