{"id":364,"date":"2016-09-20T17:17:38","date_gmt":"2016-09-20T14:17:38","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=364"},"modified":"2016-09-20T17:17:38","modified_gmt":"2016-09-20T14:17:38","slug":"jalostavan-karsimyksen-pitkat-perinteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=364","title":{"rendered":"Jalostavan k\u00e4rsimyksen pitk\u00e4t perinteet"},"content":{"rendered":"

Jenni Kuuliala<\/em>
\n<\/span><\/p>\n

Yksi useimmiten toistelluista, lohduttavaksi tai inspiroivaksi tarkoitetuista mietelauseista lienee tokaisu \u201dse, mik\u00e4 ei tapa, vahvistaa\u201d. Ajatusta voi kritisoida hyvinkin monin eri perustein, mutta varmaa on, ett\u00e4 sill\u00e4 on eritt\u00e4in pitk\u00e4t perinteet. Voisi jopa sanoa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kliseell\u00e4 siirr\u00e4mme edelleen eteenp\u00e4in keskiaikaisen pyhimyskuvan j\u00e4\u00e4nteit\u00e4.<\/span><\/p>\n

Uuden testamentin henkil\u00f6iden ohella varhaiskristityt marttyyrit, jotka kuolivat uskonsa puolesta mit\u00e4 mielikuvituksellisinta v\u00e4kivaltaa kokien, olivat ensimm\u00e4isi\u00e4 pyhimyksi\u00e4. My\u00f6hemm\u00e4t keskiajan pyhimykset pyrkiv\u00e4t seuraamaan heid\u00e4n esimerkki\u00e4\u00e4n. Marttyyrien ja Kristuksen k\u00e4rsimyksen imitoimisella oli suuri merkitys pyhimyskulteissa ja etenkin pyhimysten ruumiillisuudessa. Kuolemaa edelt\u00e4vien kipujen ja l\u00e4hestyv\u00e4n kuoleman toivottaminen tervetulleeksi ei kuitenkaan ollut ainoa osa pyhimyksen el\u00e4m\u00e4\u00e4, jossa fyysinen kipu miellettiin positiiviseksi ja pyhyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi. Vaikka keskiajan pyhimyksi\u00e4 on luonnehdittu jopa \u201dsupermiehiksi ja -naisiksi\u201d, olivat he yht\u00e4 alttiita erilaisille sairauksille ja vammoille kuin kuka tahansa muukin. Heid\u00e4n kohdallaan ruumiillinen heikkous (<\/span>infirmitas<\/span><\/em>) sai kuitenkin aivan omanlaisiaan merkityksi\u00e4.<\/span><\/p>\n

Niin pyhimysel\u00e4m\u00e4kerroissa kuin kanonisaatioprosessien todistajanlausunnoissakin pyhimyksen ruumiillinen heikkous liittyy erityisesti k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden eli <\/span>patientian <\/span><\/em>k\u00e4sitteeseen. Pyhimyksen tuli suhtautua k\u00e4rsiv\u00e4llisesti ja jopa iloiten h\u00e4nen tielleen sattuneisiin vastoink\u00e4ymisiin. N\u00e4m\u00e4 saattoivat liitty\u00e4 yht\u00e4 hyvin vaikkapa ep\u00e4onneen taisteluissa, kuten Bretagnen perimyssotaan osallistuneen herttua Charles du Blois\u2019n (1319\u20131364) tapauksessa, tai riitoihin aateliston ja muiden kirkonmiesten kanssa, kuten todistajat Herefordin piispa Thomas Cantilupen (1218\u20131282) prosessissa kertoivat. Suuressa osassa 1200\u20131400-lukujen kanonisaatioprosesseja <\/span>patientia <\/span><\/em>kuitenkin yhdistyy my\u00f6s fyysiseen k\u00e4rsimykseen. Charles ja Thomaskaan, jotka olivat monella tapaa malliesimerkkej\u00e4 maskuliinisesta pyhyydest\u00e4, eiv\u00e4t silt\u00e4 v\u00e4lttyneet. Charles l\u00e4hti urheasti viimeiseksi j\u00e4\u00e4neeseen taisteluunsa pitk\u00e4st\u00e4 sairastamisestaan huolimatta uhraten itsens\u00e4 kunnon ritarin ja Kristuksen seuraajan tavoin. Thomas puolestaan ei koskaan valittanut vatsanv\u00e4\u00e4nteist\u00e4 ja \u201dkoliikista\u201d, jotka h\u00e4nt\u00e4 usein vaivasivat.<\/span><\/p>\n

Joidenkin tunnettujen my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisten pyhimysten kuten Ranskan kuningas Ludvig IX Pyh\u00e4n <\/span>(1214\u20131270) <\/span>tai Chiara da Montefalcon (<\/span>1268\u20131308) kohdalla heid\u00e4n fyysiset k\u00e4rsimyksens\u00e4 vaikuttivat suuresti heid\u00e4n pyhimyskulttiensa rakentumiseen. Ludvig IX johti seitsem\u00e4tt\u00e4 ristiretke\u00e4, joka meni kristittyjen osalta kaikin mahdollisin tavoin pieleen, ja kaiken huipuksi vakavasti sairastunut kuningas joutui muslimien vangiksi. H\u00e4nen ristiretken aikaiset k\u00e4rsimyksens\u00e4 nousevat keski\u00f6\u00f6n laajassa kirjallisessa materiaalissa, jota h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen tuotettiin; erityisesti fransiskaanien liturgioissa kuva Ludvigista kristikunnan sijaisk\u00e4rsij\u00e4n\u00e4 levisi laajan yleis\u00f6n tietoisuuteen. Chiara da Montefalco taas edustaa tyypillist\u00e4 1300-lukulaista naispuolisen mystikkopyhimyksen tyyppi\u00e4, jonka<\/span> imitatio Christin<\/em> <\/span>t\u00e4yteiset hurmiot ovat t\u00e4ynn\u00e4 kipua ja tuskaa. Chiara my\u00f6s sairasti suuren osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 monet h\u00e4nen luostarinsa sisaret n\u00e4kiv\u00e4t olevan yhteydess\u00e4 h\u00e4nen erityisasemaansa Kristuksen k\u00e4rsimysten kokijana.<\/span><\/p>\n

\"Kristus<\/a>
Kristus painaa ristins\u00e4 Chiara da Montefalcon syd\u00e4meen, mist\u00e4 Chiara k\u00e4rsi kipua lopun el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Wikimedia Commons.<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Kertomukset pyhimysten fyysisest\u00e4 kivusta ja s<\/span>e<\/span>n merkityksist\u00e4 vaikuttavat alkuun helposti stereotyyppisilt\u00e4 korostaessaan pyhimyksen ja Jeesuksen k\u00e4rsimysten yhteytt\u00e4. Samalla ne kuitenkin kertovat my\u00f6s pyhimyskulttien paikallisista ulottuvuuksista. Pyhimyksen pyhyys muotoutui aina yhteydess\u00e4 h\u00e4nen sosiaaliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4, joka puolestaan antoi ruumiilliselle heikkoudelle omat merkityksens\u00e4. N\u00e4m\u00e4 merkitykset olivat vahvasti yhteydess\u00e4 yhteis\u00f6n j\u00e4senten arkip\u00e4iv\u00e4n kokemuksiin. Sairaus ja kipu olivat jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4 oleva uhka \u2013 jotakin, jonka kanssa yhteis\u00f6n oli tavalla tai toisella tultava toimeen.<\/span><\/p>\n

Pyhimysten esimerkki tarjosi t\u00e4h\u00e4n yhden mahdollisuuden. 1400-luvun alkupuolella el\u00e4neen roomalaisen pyh\u00e4n Francesca Romanan kanonisaatioprosessin todistajanlausunnot antavat t\u00e4st\u00e4 oivan esimerkin. Yksi tekij\u00e4, jolla Francescan <\/span>patientiaa <\/span>moneen otteeseen kuvattiin, oli h\u00e4nen suhtautumisensa menetyksiin Napolin ja Rooman v\u00e4listen taisteluiden aikana. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4nen perheens\u00e4 menetti suuren osan karjastaan, johon sen omaisuus perustui, ja h\u00e4nen miehens\u00e4 haavoittui vakavasti. Perheen\u00e4itin\u00e4 ja vaimona Francescan roolina oli miehens\u00e4 hoitaminen, mutta h\u00e4nen k\u00e4rsiv\u00e4llinen suhtautumisensa siihen ja perheen menetyksiin eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heijasteli monen roomalaisen tilannetta tuona myrskyis\u00e4n\u00e4 aikana.<\/span><\/p>\n

Francescan kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kurkistamaan my\u00f6s siihen, miten pyhimysten k\u00e4rsimys, joka vei heid\u00e4<\/span>t<\/span> l\u00e4hemm\u00e4ksi pyhyyden mainetta, suhtautuu sairauteen ja kipuun yleens\u00e4. Joidenkin pyhimysten, kuten provencelaisen kreivit\u00e4r Dauphine du Puimichelin, mukaan sairaudet olivat aina ihmiselle hyv\u00e4ksi \u2013 Dauphinen mukaan jokainen ostaisi niit\u00e4 torilta, jos moinen vain olisi mahdollista! Francesca puolestaan suhtautui asiaankuuluvan k\u00e4rsiv\u00e4llisesti kasvaviin kipuihinsa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppupuolella eik\u00e4 suostunut <\/span>ottamaan vastaan<\/span> l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden apua. Muita roomalaisia h\u00e4n kuitenkin l\u00e4\u00e4kitsi ja suoritti toisinaan kirurgisia toimenpiteit\u00e4, eik\u00e4 todistajien mukaan odottanut heilt\u00e4 samanlaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 kuin itselt\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, etteik\u00f6 yksi kivun, sairauden ja muiden vaikeuksien monista merkityksist\u00e4 keskiajan kulttuurissa laajemminkin olisi ollut Kristuksen k\u00e4rsimyksiin samaistuminen. L\u00e4\u00e4kinn\u00e4st\u00e4 kielt\u00e4ytyminen kuului kuitenkin harvan kristityn hyveisiin \u2013 sekin kun oli Jumalasta l\u00e4ht\u00f6isin.<\/span><\/p>\n

Save<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jenni Kuuliala Yksi useimmiten toistelluista, lohduttavaksi tai inspiroivaksi tarkoitetuista mietelauseista lienee tokaisu \u201dse, mik\u00e4 ei tapa, vahvistaa\u201d. Ajatusta voi kritisoida hyvinkin monin eri perustein, mutta varmaa on, ett\u00e4 sill\u00e4 on eritt\u00e4in pitk\u00e4t perinteet. Voisi jopa sanoa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kliseell\u00e4 siirr\u00e4mme edelleen eteenp\u00e4in keskiaikaisen pyhimyskuvan j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Uuden testamentin henkil\u00f6iden ohella varhaiskristityt marttyyrit, jotka kuolivat uskonsa puolesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"image","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/364"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=364"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":369,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions\/369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}