{"id":388,"date":"2016-10-12T09:00:47","date_gmt":"2016-10-12T06:00:47","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=388"},"modified":"2016-10-09T18:21:30","modified_gmt":"2016-10-09T15:21:30","slug":"keskiaikaiset-saagat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=388","title":{"rendered":"Keskiaikaiset saagat"},"content":{"rendered":"

Kirsi Kanerva<\/em>
\n<\/span><\/p>\n

Puhuttaessa saagoista viitataan yleens\u00e4 kes<\/span>kiajan Islannissa kansankielell\u00e4 kirjoitett<\/span>uun kertovaan kirjallisuuteen. Sana <\/span>saga<\/span><\/em> tulee teonsanasta <\/span>segja<\/span><\/em>, joka tarkoittaa sanomista ja kertomista. Monet saagoista pohjautuvat suulliselle perim\u00e4tiedolle, mutta osalla on yhteyksi\u00e4 my\u00f6s eurooppalaiseen kirjalliseen kulttuuriin. Niiden kirjoittajat ovat suurimm<\/span>alta osin j\u00e4\u00e4neet anonyymeiksi. <\/span><\/p>\n

Tutkijat ovat jaotelleet saagoja erilaisiin alalajeihin tyylillisin ja teemallisin perustein. N\u00e4ist\u00e4 tunnetuimpia ja tutkituimpia ovat islantilaissaagat (<\/span>\u00cdslendingas\u00f6gur<\/span><\/em>), kuningassaagat (<\/span>konungas\u00f6gur<\/span><\/em>) ja Edda-runous. N\u00e4iden lis\u00e4ksi tutkimuksessa on eroteltu my\u00f6s muinaissaagat (<\/span>fornaldars\u00f6gur<\/span><\/em>), k\u00e4\u00e4nnetyt ja kotoper\u00e4iset ritarisaagat (<\/span>riddaras\u00f6gur<\/span><\/em>), aikalaissaagat (<\/span>samti<\/span>\u00f0<\/span>ars\u00f6gur<\/span><\/em>) ja piispainsaagat (<\/span>biskupas\u00f6gur<\/span><\/em>) sek\u00e4 saksankielisess\u00e4 tutkimuksessa antiikkisaagoina (<\/span>Antikensagas<\/span><\/em>) tunnetut k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset latinankielisist\u00e4 historianteoksista. Enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n suulliselle kertomusperinteelle tai suullisille kertomuksille aikalaistapahtumista pohjautuvat n\u00e4ist\u00e4 islantilais-, kuningas-, muinais-, aikalais- ja piispainsaagat sek\u00e4 Edda-runous. <\/span><\/p>\n

Saagojen kultakautena pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 ajanjaksoa, joka alkoi 1100-luvun loppupuolella ja p\u00e4\u00e4ttyi 1300-luvun alkupuolella. Kuitenkin esimerkiksi muinaissaagoja ja alkuper\u00e4isi\u00e4 ritarisaagoja on kirjoitettu my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n ajanjakson j\u00e4lkeen. Alla tarkastellaan hieman l\u00e4hemmin eri saagala<\/span>jien erityispiirteit\u00e4. <\/span><\/p>\n

\n
\"\"<\/a>
Grettir pullistelee k\u00e4sikirjoituskuvituksessa 1600-luvulta.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n

Islantilaissaagat<\/strong>
\nIslantia alettiin asuttaa 800-luvun lopulta alkaen. Islantilaissaagat kertovat t\u00e4st\u00e4 asuttamisen ajankohdasta sek\u00e4 asuttajien my\u00f6hemmist\u00e4 Islannissa el\u00e4neist\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4. Ajallisesti islantilaissaagojen kerronta jatkuu vuoden 1000 tiet\u00e4mille, jolloin islantilaiset k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t yleisk\u00e4r\u00e4jien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 kristityiksi, tai muutama vuosikymmen sen j\u00e4lkeen. Suulliselle perim\u00e4tiedolle pohjautuvia islantilaissaagoja kirjoitettiin erityisesti 1200-luvulla ja nuorempia islantilaissaagoja my\u00f6s 1300-luvun alkupuolella. Islantilaissaagoja on my\u00f6s suomennettu jonkin verran, esimerkiksi lainsuojattomia p\u00e4\u00e4henkil\u00f6it\u00e4 kuvaavat <\/span>Grettir V\u00e4kev\u00e4n saaga <\/span><\/em>(suom. Antti Tuuri) ja <\/span>G\u00edsli S\u00farinpojan saaga<\/span><\/em> (suom. Joonas Ahola), sek\u00e4 yhteis\u00f6llisist\u00e4 konflikteista kertovat <\/span>Poltetun Nj\u00e1llin saaga<\/span><\/em> (suom. Antti Tuuri), ja <\/span>Lohilaaksolaisten saaga<\/em><\/span> (suom. Jyrki M\u00e4ntyl\u00e4).<\/span><\/p>\n

Kuningassaagat<\/strong>
\n<\/span>Kuningassaagat kertovat Norjan kuninkaista. Islantilaissaagojen tavoin ne ovat olleet oman aikansa historiankirjoitusta. Kuningassaagoja kirjoitettiin 1200-luvun alkupuolella. Kansankielisill\u00e4 kuningassaagoilla oli my\u00f6s latinankielisi\u00e4 edelt\u00e4ji\u00e4: 1100-luvulla kirjoitetut <\/span>Historia Norwegiae<\/span><\/em>, jonka tekij\u00e4\u00e4 ei tunneta, sek\u00e4 Theodoricus Monachuksen <\/span>Historia de antiquitate Norwagiensium<\/span><\/em>. Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kuningassaagojen kokoelmista tunnetaan nimell\u00e4 <\/span>Heimskringla<\/span><\/em>.<\/em> Sen kirjoittajana pidet\u00e4\u00e4n islantilaista Snorri Sturlusonia (1178\/79\u20131241). Teos on ilmestynyt J. A. Hollon suomennoksena nimell\u00e4 <\/span>Norjan kuningassaagat<\/em><\/span>.<\/span><\/em><\/p>\n

Edda-runous ja mytologinen aineisto<\/strong>
\n<\/span>Keskiajan Islannista on s\u00e4ilynyt runsaasti mytologista aineistoa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 Edda-runoutta, jonka juuret ulottuvat 800\u2013900-lukujen suulliseen kulttuuriin. Niiden p\u00e4\u00e4l\u00e4hteen\u00e4 on <\/span>Codex Regius<\/em><\/span> -nimell\u00e4 tunnettu k\u00e4sikirjoitus, joka on ajoitettu vuoden 1270 tiet\u00e4mille. Se tunnetaan nimell\u00e4 Runo-Edda (<\/em><\/span>Poetic Edda<\/em><\/span>)<\/em> erotuksena Snorri Sturlusonin nimiss\u00e4 olevasta Proosa-Eddasta (<\/em><\/span>Prose Edda<\/em><\/span>),<\/em> joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runoutta ja proosamuotoon kirjoitettuja jumaltaruja, myyttej\u00e4 ja kertomuksia maailman synnyst\u00e4. Runo-Edda<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 myyttisi\u00e4 jumalrunoja sek\u00e4 germaaniselle kertomusperinteelle pohjautuvaa sankarirunoutta. Aale Tynnin suomennos Runo-Eddasta<\/em> on ilmestynyt kahtena niteen\u00e4 nimill\u00e4 <\/span>Eddan jumalrunot<\/em><\/span> ja <\/span>Eddan sankarirunot<\/em><\/span>. Runo-Edda<\/em> ja Proosa-Edda<\/em> ovat merkitt\u00e4vimpi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 muinaisskandinaaviseen mytologiaan.<\/span><\/p>\n

Muinaissaagat<\/strong>
\nTutkimuksessa huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4lle huomiolle ovat j\u00e4\u00e4neet muinaissaagat, jotka nekin pohjautuvat germaaniselle sankaritarinoiden perinteelle. Keskiajan Islannissa muinaissaagoja pidettiin merkitt\u00e4vin\u00e4, sill\u00e4 ne olivat kertomuksia islantilaisten esihistoriasta. Niit\u00e4 kirjoitettiin erityisesti 1200-luvun lopulta alkaen. S\u00e4ilyneiden k\u00e4sikirjoitusten perusteella muinaissaagat ovat olleet yksi suosituimmista saagalajeista keskiajan ja reformaation j\u00e4lkeisen ajan Islann<\/span>issa. <\/span><\/p>\n

Ajallisesti muinaissaagoissa kuvatut tapahtumat sijoittuivat yleens\u00e4 aikaan ennen Islannin asuttamista. Niiden esitt\u00e4mill\u00e4 tapahtumilla ja henkil\u00f6hahmoilla on saattanut olla yhteyksi\u00e4 todellisiin ihmisiin ja tapahtumiin, mutta yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yhteys on heikko ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen. Muinaissaagoja ei voidakaan sellaisenaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 historianl\u00e4hteen\u00e4 muinaisista ajoista. Ennen modernin historiankirjoituksen synty\u00e4 muinaissaagoja kuitenkin pidettiin merkitt\u00e4vin\u00e4 historianl\u00e4htein\u00e4. Esimerkiksi suurvalta-ajan Ruotsissa monilla muinaissaagoilla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli osana historiankirjoitusta ja suurvaltaideologian rakennusainesta.<\/span><\/p>\n

Muinaissaagat ovat Edda-runouden ohella todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s vaikuttaneet taiteeseen ja kirjallisuuteen enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n muu saagakirjallisuuden laji. Muinaissaagoja voidaan pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 merkitt\u00e4vimmist\u00e4 nykyisen fantasiakirjallisuuden juurista, josta ammensi runsain mitoin esimerkiksi J. R. R. Tolkien. <\/span><\/p>\n

Muinaissaagoja on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 julkaistu suomeksi vasta muutama. <\/span>Egill Yksik\u00e4tinen: Muinaissaagoja pohjolasta<\/em><\/span> on muutamia lyhyehk\u00f6j\u00e4 muinaissaagoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kokoelma.<\/span><\/p>\n

Aikalaissaagat<\/strong>
\nEdell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi islantilaisten historiasta kertoivat my\u00f6s aikalaissaagat, jotka ovat t\u00e4rkein l\u00e4hde saagakirjallisuuden kukoistuskauden historiasta. N\u00e4ihin luetaan ensinn\u00e4kin niin kutsuttu <\/span>Sturlunga saga<\/em><\/span>,<\/em> joka on kokoelma 1100- ja 1200-luvuille sijoittuvista tapahtumista kertovia saagoja. Monet niist\u00e4 kirjoitettiin melko pian tapahtumien j\u00e4lkeen, suurin osa 1200-luvulla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ne kertovat aikakaudesta, jolloin Islanti v\u00e4hitellen liukui l\u00e4hes sis\u00e4llissotamaiseen tilaan merkitt\u00e4vien p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden valtataistelujen seurauksena. Rauhattomuudet jatkuivat, kunnes islantilaiset siirtyiv\u00e4t Norjan kuninkaan alaisuuteen vuosien 1262\u20131264 aikana. <\/span>Sturlunga saga<\/em><\/span> kuvaa aikalaistapahtumia maallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aikakausi esitt\u00e4ytyy teksteiss\u00e4 huomattavasti raadollisempana kuin islantilaissaagojen menneisyyteen sijoitettu sankarillinen todellisuus.<\/span><\/p>\n

Kokoelman lis\u00e4ksi aikalaissaagoihin on tyypillisesti luettu my\u00f6s piispainsaagat, jotka ajallisesti sijoittuvat samaan aikakauteen. My\u00f6s ne kirjattiin yl\u00f6s melko pian tapahtumien j\u00e4lkeen. Piispainsaagat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti kuvauksia aikalaistapahtumista, mutta ne ovat my\u00f6s eurooppalaiselle pyhimysel\u00e4m\u00e4nkertaperinteell<\/span>e<\/span> pohjautuvia tekstej\u00e4. Ne kertovat islantilaisista piispoista ja n\u00e4ihin liitetyist\u00e4 ihmeist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Sturlunga sagaa<\/em><\/span> ja piispainsaagoja ei ole suomennettu, mutta muutamia englanninkielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on niist\u00e4 saatavilla.<\/span><\/p>\n

Ritarisaagat<\/strong>
\nRitarisaagoista puhuttaessa tarkoitetaan sek\u00e4 eurooppalaisista ritariromansseista, eeppisist\u00e4 sankarirunoelmista ja arturiaanisesta eli kuningas Arthurista ja t\u00e4m\u00e4n ritareista kertovasta kirjallisuudesta tehtyj\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ett\u00e4 n\u00e4iden innoittamina my\u00f6hemmin Islannissa kirjoitettuja fiktiivisi\u00e4, eurooppalaisiin ja eksoottisiin hoviymp\u00e4rist\u00f6ihin sijoittuvia saagoja. Molemmista puhutaan yleisesti ritarisaagoina.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>
K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4kuningas H\u00e1kon IV.<\/figcaption><\/figure>\n

Rit<\/span>ariromansseja ja arturiaanis<\/span>ia tekstej\u00e4 alettiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 erityisesti 1200-luvun alkupuolella Norjassa, k<\/span>uningas H\u00e1kon IV H\u00e1koninpojan <\/span>(1204\u20131263, hallitsijana 1217 alkaen) <\/span>toimeksiannosta. K\u00e4\u00e4nnetyt ritarisaagat kuitenkin yleens\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n islantilaisen saagakirjallisuuden yhteydess\u00e4, sill\u00e4 niiden k\u00e4sikirjoituksia on s\u00e4ilynyt l\u00e4hestulkoon vain Islannissa.<\/span><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kuningas H\u00e1kon IV k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4m\u00e4 eurooppalainen ritariromanssi oli Thomas de Bretagnen teos <\/span>Tristan<\/span><\/em>.<\/em> Sen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s tunnetaan nimell\u00e4 <\/span>Tristrams saga ok<\/em> \u00cds\u00f6ndar<\/em><\/span>. My\u00f6hemmin kuninkaan hovissa k\u00e4\u00e4nnettiin my\u00f6s esimerkiksi <\/span>Chr\u00e9tien de Troyes\u2019n teokset <\/span>Yvain<\/span><\/em> (<\/span>\u00cdvens saga<\/em><\/span>),<\/em> <\/span>Erec et Enide<\/span><\/em> (<\/span>Erex saga<\/span><\/em>) ja <\/span>Perceval<\/span>\/<\/span>Le Conte du Graal<\/span><\/em> (<\/span>Parcevals saga<\/span><\/em>) sek\u00e4 eeppisi\u00e4 sankarirunoelmia (<\/em><\/span>chanson de geste<\/em><\/span>)<\/em> erityisesti frankkien kuninkaasta Kaarle Suuresta ja h\u00e4nen miehist\u00e4\u00e4n. T\u00e4lle ranskalaiselle materiaalille pohjautuva k\u00e4\u00e4nn\u00f6s oli esimerkiksi <\/span>Karlamagn\u00fas saga<\/em><\/span>,<\/em> joka on pikemminkin usean eri tekstin pohjalta pitk\u00e4n ajan kuluessa ty\u00f6stetty kokoomateos kuin yksitt\u00e4isen teoksen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s.<\/span><\/p>\n

Yleisesti ottaen ritarisaagojen k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t usein my\u00f6s muokkasivat teksti\u00e4 omalle kulttuurille<\/span>en<\/span> sopivammaksi. Ritariromanssien k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 on esimerkiksi karsittu tunne-el\u00e4m\u00e4n kuvausta, mutta ne ovat silti huomattavasti tunteikkaampia kuin islantilainen saagakirjallisuus yleens\u00e4. <\/span>Yhteist\u00e4 n\u00e4ille k\u00e4\u00e4nnetyille ritarisaagoille on my\u00f6s se, ett\u00e4 suurin osa on proosamuodossa, vaikka alkuper\u00e4inen l\u00e4hde olisikin ollut runomuodossa.<\/span><\/p>\n

Omia fiktiivisi\u00e4, eurooppalaisista ritariromansseista vaikutteita ammentaneita ritarisaagojaan islantilaiset alkoivat kirjoittaa todenn\u00e4k\u00f6isesti jo 1200-<\/span>luvun <\/span>lopulta alkaen. Tyylillisesti ne kuitenkin eroavat eurooppalaisista ritariromansseista esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 ne ovat usein avoimen naisvihamielisi\u00e4 ja keskittyv\u00e4t pikemminkin miespuolisten sankareidensa kunnian ja omaisuuden hankkimiseen kuin ritarilliseen k\u00e4yt\u00f6kseen. S\u00e4ilyneiden k\u00e4sikirjoitusten valossa n\u00e4m\u00e4 ritarisaagat nauttivat muinaissaagojen ohella keskiajalla suurta suosiota ja niit\u00e4 kirjoitettiin viel\u00e4 reformaation j\u00e4lkeenkin.<\/span><\/p>\n

Ritarisaagoja ei ole suomennettu ja englanninkielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on saatavilla vain muutamasta; <\/span>Miratorissa on ilmestynyt <\/span>Sigur\u00f0ar saga f\u00f3ts<\/em><\/span><\/a> -k\u00e4\u00e4nn\u00f6s<\/a>.
\n<\/span><\/p>\n

Antiikkisaagat
\n<\/span><\/strong>Antiikkisaagoilla viitataan muutamaan s\u00e4ilyneeseen saagaan, jotka pohjautuvat latinankielisille historianteoksille mutta ovat nekin useampien teosten k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten pohjalta muokattuja kokoomateoksia. Esimerkiksi Troijan sotaan ja sankareihin keskittyv\u00e4n <\/span>Tr\u00f3jumanna sagan<\/em><\/span> l\u00e4hteen\u00e4 ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti olleet ainakin Dares Fryygialaisen nimiin luettu <\/span>De excidio Troiae historia<\/span><\/em>, Vergiliuksen <\/span>Aeneis<\/span><\/em> sek\u00e4 Ovidiuksen <\/span>Heroides<\/span><\/em> ja <\/span>Muodonmuutoksia<\/span>.<\/span><\/em><\/p>\n

Antiikkisaagojen, kuten monien muidenkin latinasta tehtyjen k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten (esim. pyhimysel\u00e4m\u00e4nkertojen) k\u00e4\u00e4nn\u00f6sajankohta on ollut varhainen. Joidenkin tutkijoiden mukaan niit\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty jo ennen vuotta 1200, <\/span>eli<\/span> ne olisivat vanhempia kuin suuri osa suulliselle kertomusperinteelle pohjautuvista saagoista.<\/span><\/p>\n

Antiikkisaagojen s\u00e4ilyneit\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia on melko v\u00e4h\u00e4n. Antiikkisaagat ovatkin kenties olleet vain oppineemman v\u00e4en k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, tai niit\u00e4 on saatettu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi opetuksen yhteydess\u00e4. Keskiajan merkitt\u00e4ville islantilaissuvuille maailmanhistoriasta kertovat antiikkisaagat ovat kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti olleet t\u00e4rkeit\u00e4 teoksia, sill\u00e4 niiden avulla n\u00e4m\u00e4 suvut saattoivat j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 juurensa jopa aina antiikin Troijan sankareihin saakka.<\/span><\/p>\n

Saagojen editiot<\/strong>
\nTutkimuksen tarpeisi<\/span>in islantilaissaagojen, k<\/span>uningassaagojen ja piispainsaagojen p\u00e4\u00e4editiot l\u00f6ytyv\u00e4t Hi\u00f0 \u00edslenzka fornritaf\u00e9lagin vuodesta 1933 alkaen julkaisemasta <\/span>\u00cdslensk fornr\u00edt<\/span><\/em> -sarjasta. Runo-Eddan<\/em> p\u00e4\u00e4editio taas on Gustav Neckelin toimittama <\/span>Edda: Die Lieder des Codex Regius nebst verwandten Denkm\u00e4lern<\/span><\/em> (Heidelberg: Carl Winter, useita painoksia). Mytologista materiaalia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n Proosa-Eddan<\/em> eri k\u00e4sikirjoitusten editioita on toimittanut mm. Anthony Faulkes. N\u00e4ist\u00e4 esimerkiksi niin kutsutun Uppsala Eddan ja Proosa-Eddan<\/em> erillisten osien, <\/span>H\u00e1ttatalin<\/span><\/em> sek\u00e4 prologin ja <\/span>Gylfaginning<\/span><\/em>-osion editiot ovat avoimesti saatavilla my\u00f6s verkossa julkaisijana toimineen The Viking Society for Northern Reseach sivustolla<\/a>.
\n<\/span><\/p>\n

My\u00f6s useimmista antiikkisaagoista on nyky\u00e4\u00e4n jo saatavilla kriittisi\u00e4 editioita. Esimerkiksi edell\u00e4 mainitun <\/span>Tr\u00f3jumanna sagan<\/em><\/span> versioista on saatavilla kaksi erillist\u00e4 Jonna Louis-Jensenin toimittamaa editiota (1963, 1981). Hieman uudempia antiikkisaagojen editioita on saatavilla my\u00f6s esimerkiksi Rooman tasavallasta ja keisarikunnan varhaisesta historiasta kertovasta <\/span>R\u00f3mverja sagasta<\/em><\/span> (toim. \u00deorbj\u00f6rg Helgad\u00f3ttir 2010) ja <\/span>Gy<\/span>\u00f0<\/span><\/em>inga sagasta<\/em><\/span> (toim. Kirsten Wolf 1995), joka <\/span>kertoo ajanjaksosta Aleksanteri Suuren aikakauden ja Juudean prokuraattorin Pontius Pilatuksen kuoleman v\u00e4lill\u00e4 (333 eKr.<\/span>\u2013<\/span> 50 jKr.)<\/span>.<\/span><\/p>\n

Muiden saagalajien osalta editioita on saatavilla huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n tai ne ovat jo hyvin vanhoja. Muinaissaagojen k\u00e4sikirjoituksista ja niist\u00e4 saatavilla olevista editioista l\u00f6ytyy kattava lista <\/span>Stories for all time: The Icelandic fornaldars\u00f6gur<\/span><\/a> -tutkimusprojektin<\/a> yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4lt\u00e4 sivustolta. Harrastusmieless\u00e4 muinaissaagoihin voi alkuper\u00e4iskielell\u00e4 tutustua my\u00f6s sivustolla heimskringla.no<\/a>. K\u00e4\u00e4nnettyjen ritarisaagojen osalta tutkimuksessa k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia editioita l\u00f6ytyy esimerkiksi sarjasta <\/span>Norse Romance<\/em><\/span>,<\/em> 1<\/span>\u2013<\/span>3 (Arthurian Archives). Kotoper\u00e4isist\u00e4 ritarisaagoista taas vain osa on editoitu (esim. Agnete Lothin 1962<\/span>\u2013<\/span>1965 toimittamassa sarjassa <\/span>Late Medieval Icelandic Romances<\/span><\/em>, 1<\/span>\u2013<\/span>5). <\/span><\/p>\n

Saagojen k\u00e4sikirjoituksista yleisesti voi hakea tietoa handrit.is -sivustolta<\/a>.<\/span><\/p>\n

*\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *<\/span><\/p>\n

Syksyiseksi lukemiseksi voi suositella esimerkiksi kolmiodraamasta alkunsa saavasta traagisesta ihmiskohtalosta kertovaa G\u00edsli S\u00farinpojan saagaa<\/em>. Humoristisia s\u00e4vyj\u00e4 saavista keskiaikaisista seikkailuista kiinnostuneille sopii esimerkiksi muinaissaagojen kokoelma Egill Yksik\u00e4tinen<\/em>. Muinaisskandinaavisesta mytologiasta kiinnostuneille taas Eddan<\/em> jumalrunot ovat mieluisaa luettavaa.<\/span>
\n<\/span><\/p>\n

Edell\u00e4 lyhyesti esitellyt saagalajit eiv\u00e4t kata kaikkia keskiajan Islannista s\u00e4ilyneit\u00e4 kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4. Niiden lis\u00e4ksi on luonnollisesti s\u00e4ilynyt lakitekstej\u00e4 ja asiakirjoja sek\u00e4 esimerkiksi saarnoja, reseptikokoelmia ja pyhimysel\u00e4m\u00e4nkertojen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/span><\/p>\n

\n

 <\/p>\n

Suomennettua saagakirjallisuutta<\/span><\/strong><\/p>\n

Islantilaissaagat
\n<\/span><\/p>\n

Egillin, Kalju-Gr\u00edmrinpojan saaga<\/i><\/span>. Suom. Antti Tuuri. Helsinki: Otava, 1994.<\/span><\/p>\n

G\u00edsli S\u00farinpojan saaga<\/i><\/span>. Suom. Joonas Ahola. Helsinki: [WSOY] Johnny Kniga, 2003.<\/span><\/p>\n

Grettir V\u00e4kev\u00e4n saaga<\/i><\/span>. Suom. Antti Tuuri. Helsinki: Otava, 2003. <\/span><\/p>\n

Gunnlaugr K\u00e4\u00e4rmeenkielen saaga ja muita lyhytsaagoja<\/i><\/span>. Suom. Antti Tuuri. Helsinki: Otava, 2006.<\/span><\/p>\n

Lohilaaksolaisten saaga<\/i><\/span>. Suom. Jyrki M\u00e4ntyl\u00e4. Helsinki: Otava, 1967.<\/span><\/p>\n

Orkneylaisten saaga<\/i><\/span>. Suom. Antti Tuuri. Helsinki: Otava, 2008.<\/span><\/p>\n

Poltetun Nj\u00e1llin saaga<\/i><\/span>. Suom. Antti Tuuri. Helsinki: Otava, 1996. <\/span><\/p>\n

Saagat<\/i><\/span> (Viinimaan saaga [1971]; Veriveljien saaga [1971]; Lohilaaksolaisten saaga [1967]). Suom. Jyrki M\u00e4ntyl\u00e4. Helsinki: Otava 1987.<\/span><\/p>\n

Veriveljien saaga ja Viinimaan saaga<\/i><\/span>. Suom. Jyrki M\u00e4ntyl\u00e4. Helsinki: Otava, 1971.<\/span><\/p>\n

Kuningassaagat<\/span><\/p>\n

Snorre Sturluson: Kuningastarinoita<\/i><\/span>. Suom. lyhent\u00e4en Toivo Wallenius. Helsinki: Otava, 1919.<\/span><\/p>\n

Snorri Sturluson: Norjan kuningassaagat<\/i><\/span>, 1\u20133. Suom. J. A. Hollo (runot suom. Aale Tynni). Porvoo: WSOY, 1960<\/span>\u2013<\/span><\/span>1961.<\/span><\/p>\n

Edda-runous ja mytologinen aineisto<\/span><\/p>\n

Eddan sankarirunot<\/i><\/span>. Suom. Aale Tynni. Porvoo: WSOY, 1980.<\/span><\/p>\n

Eddan jumalrunot<\/i><\/span>. Suom. Aale Tynni. Porvoo: WSOY, 1982.<\/span><\/p>\n

Snorri Sturluson: Edda. Taruopillinen alkuosa: Gylfin harhan\u00e4ky<\/i><\/span> . [Suom. Liisa Bergius, k\u00e4<\/span>\u00e4nn\u00f6ksen tarkast<\/span>aneet Ralf Sax\u00e9n ja Kaarle Krohn]. Porvoo: Werner S\u00f6derstr\u00f6m osakeyhti\u00f6, [1911].<\/span><\/p>\n

Muinaissaagat<\/span><\/p>\n

Egill Yksik\u00e4tinen. Muinaissaagoja Pohjolasta <\/i><\/span>(Egill Yksik\u00e4tisen ja \u00c1smundr Berserkkiensurmaajan saaga, B\u00f3sin saaga, Norjan l\u00f6yt\u00e4minen, Upplannin kuninkaat, Gr\u00edmr Karvaposken saaga, Saaga Illugista Gr\u00ed<\/span>\u00f0<\/span><\/span>rin kasvattipojasta, Thorsteinn Talonvoiman tarina, S\u00f6rlin tarina tai He<\/span>\u00f0<\/span><\/span>innin ja H\u00f6gnin saaga, Yngvarr Kaukomatkaajan saaga). Toim. Helga Hilmisdo\u0301ttir, Kirsi Kanerva ja Sari P\u00e4iv\u00e4rinne. Kuvitus Eva Eskelinen. Helsinki: Finn Lectura, 2013.<\/span><\/p>\n

Muuta kirjallisuutta<\/span><\/strong><\/p>\n

B<\/span>arnes,<\/span> Geraldine. 2014. <\/span>The Bookish riddaras\u00f6gur: Writing Romance in Late Mediaeval Iceland<\/em>.<\/span> The Viking collection 21. Odense: University Press of Southern Denmark.<\/span><\/p>\n

Clover, Carol J. & John Lindow (toim.). 1985.<\/span> Old Norse-Icelandic Literature. A Critical Guide<\/span><\/em>. Islandica 45. Ithaca: Cornell University Press.<\/span><\/p>\n

Clunies Ross, Margaret. 2010. <\/span>The Cambridge Introduction to the Old Norse-Icelandic Saga<\/span><\/em>. Cambridge Introductions to Literature. Cambridge, New York: Cambridge University Press.<\/span><\/p>\n

Kalinke, Marianne E. (toim.). 2011. <\/span>The Arthur of the North. The Arthurian Legend in the Norse and Rus\u2019 Realms<\/span><\/em>.<\/em> Arthurian Literature in the Middle Ages 5. Cardiff: University of Wales Press.<\/span><\/p>\n

McTurk, Rory (toim.). 2005. <\/span>A Companion to Old Norse-Icelandic Literature and Culture<\/span><\/em>.<\/em> Malden: Blackwell.<\/span><\/p>\n

Mitchell, <\/span>Stephen A. 1991. <\/span>Heroic Sagas and Ballads<\/span><\/em>. Ithaca & London: Cornell University Press. <\/span><\/p>\n

Ney, <\/span>Agneta, \u00c1rmann Jakobsson & Annette Lassen (toim.): <\/span>Fornaldarsagaerne: Myter og virkelighed. <\/em><\/span>Studier i de oldislandske fornaldars\u00f6gur Nor\u00f0urlanda.<\/em> K\u00f8penhavn: Museum Tusculanum, K\u00f8benhavns Universitet.<\/p>\n

Pulsiano, Phillip & Kirsten Wolf (toim.). 2007. <\/span>Medieval Scandinavia. An Encyclopedia<\/span><\/em>.<\/em> New York & London: Garland.<\/span><\/p>\n

Simek, Rudolf & Hermann P\u00e1lsson. 2007. <\/span>Lexikon der altnordischen Literatur<\/span><\/em>. Kr\u00f6ners Tasc<\/span>henausgabe 490. Stuttgart: Kr\u00f6ner.<\/p>\n

Tulinius, Torfi H. 2002. <\/span>The Matter of the North: The Rise of Literary Fiction in Thirteenth-Century Iceland <\/span><\/em>(transl. Randi C. Eldevik)<\/span>.<\/span> The Viking Collection 13. <\/span>Odense: University Press of Southern Denmark.<\/span><\/p>\n

Wu\u0308rth, Stefanie. 1998. <\/span>Der ”Antikenroman” in der isl\u00e4ndischen Literatur des Mittelalters: eine Untersuchungen zur U\u0308bersetzung und Rezeption lateinischer Literatur im Norden.<\/span><\/em> Beitr\u00e4ge zur nordischen Philologie 26. Basel: Helbing & Lichtenhahn.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Kanerva Puhuttaessa saagoista viitataan yleens\u00e4 keskiajan Islannissa kansankielell\u00e4 kirjoitettuun kertovaan kirjallisuuteen. Sana saga tulee teonsanasta segja, joka tarkoittaa sanomista ja kertomista. Monet saagoista pohjautuvat suulliselle perim\u00e4tiedolle, mutta osalla on yhteyksi\u00e4 my\u00f6s eurooppalaiseen kirjalliseen kulttuuriin. Niiden kirjoittajat ovat suurimmalta osin j\u00e4\u00e4neet anonyymeiksi. Tutkijat ovat jaotelleet saagoja erilaisiin alalajeihin tyylillisin ja teemallisin perustein. N\u00e4ist\u00e4 tunnetuimpia ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/388"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=388"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":400,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/388\/revisions\/400"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=388"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=388"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}