{"id":447,"date":"2016-12-08T11:05:22","date_gmt":"2016-12-08T09:05:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=447"},"modified":"2016-12-08T11:05:22","modified_gmt":"2016-12-08T09:05:22","slug":"ubi-est-aliquid-ibi-totum-est-jarl-gallen-palkinto-ja-changing-senses-of-sacrality-konferenssi-1-2-12-2016","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=447","title":{"rendered":"Ubi est aliquid ibi totum est \u2013 Jarl Gall\u00e9n -palkinto ja Changing Senses of Sacrality -konferenssi 1\u20132.12.2016"},"content":{"rendered":"

Reima V\u00e4lim\u00e4ki<\/em><\/p>\n

\u201cMiss\u00e4 on jotakin, siell\u00e4 on kaikki.\u201d T\u00e4t\u00e4 piispa Victricius Rouenilaisen (k. 407) reliikkej\u00e4 koskevaa toteamusta lainasi Oslon yliopiston taidehistorian professori Lena Liepe juhlaluennollaan sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4net oli palkittu j\u00e4rjestyksess\u00e4 viidennell\u00e4 Jarl Gall\u00e9n -palkinnolla Helsingiss\u00e4 2.12.2016.<\/span><\/p>\n

Edesmenneen professori Jarl Gall\u00e9nin nime\u00e4 kantava palkinto my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n tunnustuksena ansioituneelle tutkijalle, jonka tutkimus ja opetus k\u00e4sittelee Pohjois-Euroopan keskiaikaa. Professori Lena Liepe on poikkeuksellisen laaja-alainen tutkija, joka on uudistanut keskiajan taidehistorian tutkimusta. H\u00e4n on k\u00e4sitellyt laajoja sukupuolen ja ruumiin teemoja ja liikkunut sujuvasti eri l\u00e4hdetyyppien v\u00e4lill\u00e4 pyhimyspatsaista kirjakuvituksiin koko Pohjolan alueella Islannista Suomeen.<\/span><\/p>\n

Palkinnonjakotilaisuuden yhteyteen oli j\u00e4rjestetty Thure Gall\u00e9n Stiftelsen, Glossan, Historiska F\u00f6reningenin ja SKS:n yhteisty\u00f6n\u00e4 <\/span>Changing Senses of Sacrality <\/i><\/span>-konferenssi, joka k\u00e4sitteli kahden p\u00e4iv\u00e4n ajan pyhyyden, materian ja aistien muuttuvaa merkityst\u00e4 eurooppalaisessa kulttuurissa keskiajalta uuden ajan alkuun.<\/span><\/p>\n

Professori Liepen juhlaluento oli erinomainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s konferenssille, sill\u00e4 se veti yhteen monia keskusteluja, joita konferenssin sessioissa oli k\u00e4yty. Luento k\u00e4sitteli reliikeille annettuja merkityksi\u00e4 ja merkitysten muutosta keskiajalta nykyhetkeen. Juuri reliikeiss\u00e4 kietoutuvat kaikki materian ja pyhyyden yhteensovittamisen ongelmat. Ne muistuttivat ruumiin yl\u00f6snousemuksesta, s\u00e4ilyttiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n osan jumalallisesta armosta, vaikka niiss\u00e4 el\u00e4neen pyhimyksen sielu katolisen teologian mukaan oli Taivaan iloissa. Samalla ne olivat todella paloja kuolleesta ruumiista.<\/span><\/p>\n

Pyhimysten maalliset j\u00e4\u00e4nteet olivat ajanlaskun ensimm\u00e4isist\u00e4 vuosisadoista l\u00e4htien olennainen mutta kaikkea muuta kuin ristiriidaton osa kristillist\u00e4 hartaudenharjoitusta, yhteis\u00f6jen identiteetti\u00e4 ja kanssak\u00e4ymist\u00e4. Varhaiset seurakunnat kokoontuivat marttyyrien haudoille, kirkot ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnat taistelivat kuuluisien pyhimysten ruumiiden omistuksesta, ja kielloista huolimatta maallikot kantoivat pieni\u00e4 reliikkej\u00e4 mukanaan tuomassa suojelusta ja hyv\u00e4\u00e4 onnea.<\/span><\/p>\n

Pyhien henkil\u00f6iden ruumiinosia kuvailtiin kultaa ja jalokivi\u00e4 kalliimmiksi, ihaniksi ja hyv\u00e4lt\u00e4 tuoksuviksi. Samalla niiden kauhistuttava, kuollut olemus j\u00e4rkytti ja kauhistutti. Ongelma ratkaistiin k\u00e4\u00e4rim\u00e4ll\u00e4 ruumiinpalat todellisiin jalometalleihin ja -kiviin, reliikkiastioihin, jotka usein muistuttivat ihmisen ruumiinosia, ennen kaikkea k\u00e4si\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/span><\/p>\n

Nelj\u00e4\u00e4n t\u00e4llaiseen reliikkiastiaan, tarkemmin sanottuna k\u00e4denmuotoiseen astiaan, Liepe luennollaan keskittyi. Reliikkiastian ja sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen suhde oli jo keskiajalla monimutkaisempi kuin olettaa saattaa. P\u00e4\u00e4nmuotoisessa astiassa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut kalloa tai kallonosaa, vaan kenties useista eri ruumiinosista koottu kokoelma. T\u00e4llainen on muun muassa Turun tuomiokirkossa s\u00e4ilytetty piispa Henrikin tai kuningas Eerikin kallona pidetty reliikki.<\/span><\/p>\n

Vastaavasti er\u00e4\u00e4ss\u00e4 K\u00f6\u00f6penha<\/span>minassa, Tan<\/span>skan kansallismuseossa s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja 1100\u20131200-luvun taitteessa K\u00f6lniss\u00e4 valmistetussa k\u00e4denmuotoisessa reliikkiastiassa ei suinkaan lep\u00e4\u00e4 k\u00e4si, vaan pala ihmisen jalan luusta. Sk\u00e5nelainen, tammesta valmistettu k\u00e4sireliikkiastia lupaa siin\u00e4 olevassa tekstiss\u00e4, ett\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhden 10 000 marttyyrin k\u00e4sivarsista \u2013 mutta astiassa oleva luu on itse asiassa t\u00e4m\u00e4kin reisiluusta. (Kyseist\u00e4 reliikkiastiaa on k\u00e4sitellyt my\u00f6s \u00c5bo Akademin tohtorikoulutettava Sofia Lahti viime vuonna ilmestyneess\u00e4 artikkelissaan.<\/a>)<\/span><\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kyse huijauksista sanan nykyisess\u00e4 merkityksess\u00e4 tai reliikkien vaihtumisessa. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ettei reliikkien ja reliikkiastian suhde ollut t\u00e4ysin yksioikoinen: k\u00e4den- tai p\u00e4\u00e4nmuotoinen astia oli miellytt\u00e4v\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6kelpoisempi osana liturgiaa kuin jokin muu ruumiinosa. Mutta kuten piispa Vi<\/span>c<\/span>tricius totesi, osassa on l\u00e4sn\u00e4 kokonaisuus, ja astiassa saattoi siten olla kokonaan toinen ruumiinosa kuin mit\u00e4 astian muoto antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Reliikkien merkitys ei h\u00e4vinnyt kun Skandinavian maat muuttivat luterilaisiksi. Uskonnollinen merkitys h\u00e4visi, mutta esimerkiksi yll\u00e4 mainittu K\u00f6lniss\u00e4 valmistettu reliikkiastia tulkittiin 1700\u20131800 -luvuilla norjalaiseksi reliikkiastiaksi, jossa on <\/span>Pyh\u00e4n<\/span> Olavin reliikki. Vaikka tulkinta on tieteellisesti kumottu, perinne el\u00e4\u00e4 edelleen: 1800-luvulla reliikkiastian j\u00e4ljenn\u00f6s ja itse reliikki siirrettiin Osloon Pyh\u00e4n Olavin katoliseen kirkkoon, jossa se yh\u00e4 on.<\/span><\/p>\n

Nationalismin lis\u00e4ksi reliikit joutuivat osaksi rationalismin ja valistuksen projektia, ja n\u00e4ytille n\u00e4iden aatteiden monumenttiin eli museoon. Reliikkien kaltaisten esineiden n\u00e4ytteille asettelussa on tehty jopa pohjoismaisten museoiden v\u00e4lill\u00e4 erilaisia ratkaisuja: reliikit voidaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4, suljettuina astioihin kuten ne keskiajalla olivat. Yht\u00e4 hyvin ne voidaan ottaa esille, asettaa n\u00e4kyville ristiriita astian ja sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n reliikin v\u00e4lill\u00e4. Kumpikin on ratkaisu on perusteltu eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/span><\/p>\n

Reliikkien esittelyss\u00e4 museoissa on monia eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, liittyen niin ihmisj\u00e4\u00e4nteiden kunnioittamiseen kuin reliikkien yh\u00e4 jatkuvaan pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen statukseen katolisille uskoville. N\u00e4ihin ongelmiin ollaan vasta her\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 suomalaisilla maisteri- ja jatko-opiskelijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua teemaan professori Lena Liepen ohjaamalla tutkijakurssilla<\/a>.
\n<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Reima V\u00e4lim\u00e4ki \u201cMiss\u00e4 on jotakin, siell\u00e4 on kaikki.\u201d T\u00e4t\u00e4 piispa Victricius Rouenilaisen (k. 407) reliikkej\u00e4 koskevaa toteamusta lainasi Oslon yliopiston taidehistorian professori Lena Liepe juhlaluennollaan sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4net oli palkittu j\u00e4rjestyksess\u00e4 viidennell\u00e4 Jarl Gall\u00e9n -palkinnolla Helsingiss\u00e4 2.12.2016. Edesmenneen professori Jarl Gall\u00e9nin nime\u00e4 kantava palkinto my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n tunnustuksena ansioituneelle tutkijalle, jonka tutkimus ja opetus k\u00e4sittelee Pohjois-Euroopan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/447"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=447"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/447\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":448,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/447\/revisions\/448"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=447"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=447"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=447"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}