{"id":458,"date":"2017-01-03T14:31:14","date_gmt":"2017-01-03T12:31:14","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=458"},"modified":"2017-01-03T14:31:14","modified_gmt":"2017-01-03T12:31:14","slug":"historia-ja-draama-tapaus-heroes-of-the-baltic-sea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=458","title":{"rendered":"Historia ja draama: tapaus Heroes of the Baltic Sea"},"content":{"rendered":"

Reima V\u00e4lim\u00e4ki<\/em><\/p>\n

Ylen tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ensi-iltansa saanut, nuorille suunnattu historiallisen draaman ja seikkailu-realityn sekoitus Heroes of the Baltic Sea on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelun draaman suhteesta tutkimustietoon. Sarjassa on kaksi aikatasoa. Historiallinen draama kertoo Hanneke Vromen haaksirikosta 1468 ja sit\u00e4 seuraavista Raaseporin linnanherran pojan Axel Larsson Tottin vaiheista. Axel Larsson ja h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 Katarina J\u00f6nsdotter kuolivat laivan haaksirikossa, mutta sarjassa Axel j\u00e4\u00e4 henkiin. Seikkailu-realityss\u00e4 nelj\u00e4 suomalaista nuorta seuraavat Axelin j\u00e4lki\u00e4 vuonna 2016.<\/p>\n

Monet historian ja arkeologian ammattilaiset ja keskiaikaharrastajat ovat olleet pettyneit\u00e4 sarjan silmiinpist\u00e4viin virheisiin esimerkiksi puvustuksessa, esineiss\u00e4 ja hahmojen k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4. Media tarttui arkeologi Ilari Aallon blogikirjoitukseen<\/a>, jossa Aalto kritisoi muun muassa rapiirimiekan, kaukoputken ja ruorin anakronistisuutta. Aallon kritiikin k\u00e4rki kohdistui kuitenkin sarjan reality-osuuteen, jossa nuorille annetaan teht\u00e4vi\u00e4, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t museoesineiden v\u00e4kivaltaista kohtelua, arkeologisten kaivausten t\u00e4rvely\u00e4 ja muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tuhoamista.<\/p>\n

Kun Uusi Suomi<\/a>, Markkinointi & Mainonta<\/a> ja Iltasanomat<\/a> uutisoivat Aallon kritiikin, Yle ja sarjan tuottajat puolustautuivat<\/a> sanomalla, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on fiktio, ei opetusohjelma, ja tilanteet ovat lavastettuja. Lis\u00e4ksi Yle TV 2:n verkkosivuilla julkaistiin juttu<\/a>, jossa eritell\u00e4\u00e4n 10 sarjan historiallista virhett\u00e4 tai ep\u00e4johdonmukaisuutta ja selitet\u00e4\u00e4n, miksi niihin on draamallisista syist\u00e4 p\u00e4\u00e4dytty. My\u00f6s Ilari Aalto julkaisi tarkennuksen<\/a> omaan kirjoitukseensa, jossa korosti, ett\u00e4 my\u00f6s lavastettujen kaivausten t\u00e4rvely on huono esimerkki tilanteesta, jossa aitoja muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tuhotaan. Sarjan kyseiset kohtaukset n\u00e4hneen\u00e4 yhdyn Aallon esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kritiikkiin. Erityisesti, kun sarja on nuorille katsojille suunnattu ja sen lopputeksteiss\u00e4 todetaan sarjan sekoittavan faktaa ja fiktiota.<\/p>\n

Heroes of the Baltic Sean ymp\u00e4rill\u00e4 nyt k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu historian, fiktion ja draaman suhteesta on vilkkaampaa kuin Suomessa vuosiin, kenties vuosikymmeniin, ja sellaisena se on tervetullut. My\u00f6s kriitikot varmasti ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 televisiodraamassa tehd\u00e4\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuotannollisia ja draamallisia kompromisseja. Sarjan tuotannossa on my\u00f6s k\u00e4ytetty eritt\u00e4in p\u00e4tev\u00e4\u00e4 keskiajan arkeologian asiantuntijaa, Georg Haggrenia Helsingin yliopistosta. Historiallisen asiantuntijan teht\u00e4v\u00e4 teatterin, elokuvan tai tv-sarjan tuotannossa ei ole helppo. Siihen kuuluu yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 asiantuntijan vastuu yleis\u00f6n suuntaan, toisaalta ohjaajan ja tuottajan taiteellisten vapauksien kunnioittaminen, ja olen pohtinut t\u00e4t\u00e4 roolia<\/a> suhteessa Turun Keskiaikaisiin markkinoihin.<\/p>\n

Sarjan tekij\u00e4t ovat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti \u00e4rsyyntyneit\u00e4 saamastaan kritiikist\u00e4. Se kertoo kuitenkin sarjaan kohdistuneista odotuksista. Keskiaikaharrastajien yhteis\u00f6 on odottanut sarjaa innolla ja on nyt pettynyt lopputulokseen. Kaikkea kritiikki\u00e4 ei tarvitse purematta niell\u00e4, mutta keskustelu voi my\u00f6s tarjota uusia ideoita ja avata mahdollisuuksia uusiin hankkeisiin, joissa el\u00e4v\u00e4 esitys ja historiallinen tarkkuus kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n

Tuottaja Riikka Takila on puolustanut sarjaa sanomalla, ett\u00e4 sen tarkoitus on kertoa It\u00e4meren v\u00e4h\u00e4n tunnetusta keskiajasta ja innostaa nuoria tutustumaan siihen. Sarjalla on my\u00f6s kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ansioita, esimerkiksi It\u00e4meren alueen monikielisyys on nostettu esiin (tosin toisin kuin sarjassa, ruotsalainen eliitti alkaa osata ranskaa vasta 1600-luvulla). Ja vaikka Ylen toimituksen yll\u00e4 mainitussa jutussa listataan orjuus yhten\u00e4 anakronismina, itse ohjelmassa se on k\u00e4sitelty hyvin: vaikka orjuus oli nimellisesti kielletty, osa ty\u00f6v\u00e4est\u00e4 ja palvelijoista oli de facto<\/em> orjan asemassa.<\/p>\n

Historiallisen draaman n\u00e4kyvimm\u00e4t piirteet eli hahmojen puvustus, varustus ja k\u00e4yt\u00f6s toistavat Heroes of the Baltic Seassa kuitenkin keskiaikafantasian latteuksia nahka-asuista mielikuvitusaseisiin ja rahvaan s\u00e4kkikangasryysyihin. Niinp\u00e4 monen asiantuntijan ja harrastajan n\u00e4k\u00f6kulmasta nyt menetettiin loistava tilaisuus tehd\u00e4 omaper\u00e4inen seikkailusarja It\u00e4meren keskiajasta.<\/p>\n

Virheiden listauksen sijaan haluan ottaa asiaan positiivisen l\u00e4hestymistavan. On hienoa, ett\u00e4 Yle on valinnut nuortensarjan aiheeksi pohjoismaisen keskiajan, ja toivottavasti tuotanto saa jatkoa. Tahdonkin haastaa suomalaiset k\u00e4sikirjoittajat, ohjaajat, tuottajat ja tutkijat tekem\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa entist\u00e4 parempaa historiallista draamaa.<\/p>\n

Johtoajatukseni on se, ett\u00e4 tutkimustieto ei ensisijaisesti ole k\u00e4sikirjoitusta rajoittavaa viisastelua ja faktantarkistusta, vaan inspiraation l\u00e4hde omaper\u00e4iseen tuotantoon. Vastaavasti, asiantuntijan osallistuessa tuotantoon alusta alkaen turhat virheet on helppo v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Se ei silti est\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4 draaman edellytt\u00e4mi\u00e4 poikkeuksia.<\/p>\n

Otetaan esimerkki Heroes of the Baltic Sea -sarjasta. Draaman sankari Axel on pukeutunut kansallisromanttisesti luonnonv\u00e4riseen, pellavalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n asuun, jollaiseen r\u00e4lssimiehen teini-ik\u00e4inen esikoispoika (keskiajalla l\u00e4hes mieheksi katsottu) ei merimatkalle olisi sonnustautunut. Todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n olisi pukeutunut \u00a0asemansa mukaisesti arvokkaisiin kankaisiin, esimerkiksi laadukkaaseen verkaan, ja kirkkaisiin v\u00e4reihin. N\u00e4iss\u00e4 vaatteissa h\u00e4nen sosiaalinen asemansa olisi ollut haaksirikon j\u00e4lkeen selv\u00e4 ja piilottelu vaikeampaa. Toisaalta arvokkaat vaatekappaleet olisivat itsess\u00e4\u00e4n olleet vaihtokaupan v\u00e4lineit\u00e4 ja siten draaman rakennusaineita.<\/p>\n

Seikkailu-realityss\u00e4 yksi Axelin j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 j\u00e4ljist\u00e4 on h\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4nen \u00e4iti\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4 \u00f6ljyv\u00e4rimaalaus, joka pist\u00e4\u00e4 tutkijan silm\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in ep\u00e4uskottavana. Se ei tyylillisesti muistuta edes et\u00e4isesti 1400-luvun maalauksia, eik\u00e4 tuon aikaisia suomalaisia eik\u00e4 ruotsalaisia \u00f6ljyv\u00e4rimaalauksia tunneta. Maalaukseen piilotettu arvoitus olisi kuitenkin voitu helposti rakentaa t\u00e4ysin uskottavasti ja It\u00e4meren piirin keskiajan l\u00e4hteit\u00e4 kunnioittaen. Keskiajan kirkot, my\u00f6s Suomessa, ovat t\u00e4ynn\u00e4 sein\u00e4maalauksia, joiden alkuper\u00e4ist\u00e4 tarkoitusta ei tunneta, ja 1400-luvun kauniit alttarikaapit<\/a> lukuisine koristeluineen olisivat pystyneet k\u00e4tkem\u00e4\u00e4n salatun yksityiskohdan. Esimerkiksi kaapin restauroinnin yhteyteen voisi helposti k\u00e4sikirjoittaa sellaisen takaa l\u00f6ytyv\u00e4n viestin. Viestin ratkaisu voisi itsess\u00e4\u00e4n olla ongelmanratkaisuteht\u00e4v\u00e4: 1400-luvun ruotsiksi h\u00e4t\u00e4isesti kirjoitettu viesti, jollainen sarjassa esiintyy, vaatii nimitt\u00e4in aikaa ja vaivaa my\u00f6s aikakauden k\u00e4sialat ja kielen tuntevilta tutkijoilta.<\/p>\n

Suomesta l\u00f6ytyy keskiajan tutkijoita, joilla on asiantuntemusta tekstiileist\u00e4 \u00a0kaupunkisuunnitteluun ja kauppareiteist\u00e4 kirkkolauluun. Monet tutkijat tekev\u00e4t jo yhteisty\u00f6t\u00e4 taiteen, kulttuurin ja viihteen ammattilaisten kanssa, ja useimmat muut ovat valmiita entist\u00e4 tiiviimpiin yhteistuotantoihin. Glossa toimii mielell\u00e4\u00e4n linkkin\u00e4 tutkijoiden ja heid\u00e4n asiantuntemustaan etsivien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Hyv\u00e4\u00e4 uutta vuotta!<\/p>\n

FT Reima V\u00e4lim\u00e4ki
\nGlossa ry:n hallituksen puheenjohtaja<\/p>\n

Katso Heroes of the Baltic Sea kokonaisuudessaan
\n<\/a>Sarjan stunttikohtauksien n\u00e4in tehtiin -dokumentti<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Reima V\u00e4lim\u00e4ki Ylen tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ensi-iltansa saanut, nuorille suunnattu historiallisen draaman ja seikkailu-realityn sekoitus Heroes of the Baltic Sea on her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelun draaman suhteesta tutkimustietoon. Sarjassa on kaksi aikatasoa. Historiallinen draama kertoo Hanneke Vromen haaksirikosta 1468 ja sit\u00e4 seuraavista Raaseporin linnanherran pojan Axel Larsson Tottin vaiheista. Axel Larsson ja h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 Katarina J\u00f6nsdotter kuolivat laivan haaksirikossa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/458"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=458"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/458\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":465,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/458\/revisions\/465"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=458"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=458"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=458"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}