{"id":468,"date":"2017-01-20T12:03:47","date_gmt":"2017-01-20T10:03:47","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=468"},"modified":"2017-01-20T12:10:10","modified_gmt":"2017-01-20T10:10:10","slug":"riimuja-ja-mytologiapahkinoita-tieteiden-yossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=468","title":{"rendered":"Riimuja ja mytologiap\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 Tieteiden y\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kirsi Kanerva<\/em><\/p>\n

Torstaina 12.1.2017 j\u00e4rjestetyss\u00e4 Tieteiden y\u00f6 -tapahtumassa Kirsi Kanerva ja Karolina Kouvola opastivat Glossan riimuty\u00f6pajassa kaikenik\u00e4isi\u00e4 kiinnostuneita riimukirjoituksen saloihin. Riimuaakkosten tarkkaa syntyajankohtaa ei tunneta, mutta nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnetuista riimukirjoituksista varhaisimmat ovat 100-luvulta jKr. Riimuty\u00f6pajassa tutustuttiin tarkemmin keskiaikaisiin riimukirjaimiin, joita k\u00e4ytettiin pohjolassa esimerkiksi kaupank\u00e4ynniss\u00e4 ja muussa yhteydenpidossa viel\u00e4 1100\u20131300-luvuilla, vaikka latinalaiset aakkosetkin oli jo omaksuttu.<\/span><\/p>\n

Hieman edistyneemmille oli my\u00f6s tarjolla ratkaistavaksi muinaisskandinaaviseen mytologiaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, joista kullekin oli annettu kolme vastausvaihtoehtoa. Seuraavassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kysymysten oikeat vastaukset ja kerrotaan hieman tarkemmin niiden taustalla vaikuttaneista tarinoista, jotka ovat l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 keskiajan islantilaista mytologista ainesta sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 l\u00e4hteiss\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi Snorri Sturlusonin (1179\u20131241) nimiin luettu ja 1200-luvun alkupuolella koottu Proosa-Edda ja muinaiseen menneisyyteen ennen Islannin asuttamista (mik\u00e4 tapahtui noin vuodesta 870 alkaen) sijoittuvat muinaissaagat, joita alettiin kirjoittaa yl\u00f6s 1200-luvun lopulta alkaen, sek\u00e4 Edda-runojen kokoelma, jonka p\u00e4\u00e4k\u00e4sikirjoitus laadittiin vuoden 1270 tiet\u00e4mill\u00e4.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainitut l\u00e4hteet pohjautuvat kaikki vanhalle, my\u00f6s kristinuskoa edelt\u00e4v\u00e4n ajan suulliselle perinteelle. Ne on kuitenkin kirjattu yl\u00f6s vasta usea vuosisata sen j\u00e4lkeen, kun islantilaiset olivat yhteisell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyneet kristityiksi vuoden 999\/1000 yleisk\u00e4r\u00e4jill\u00e4. Niit\u00e4 voidaankin pit\u00e4\u00e4 useista ajallisesti eri-ik\u00e4isist\u00e4 kerrostumista koostuvina: niiden mytologinen aines on voinut v\u00e4litty\u00e4 kristinuskoa edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajalta, mutta se voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kerrostumia ja piirteit\u00e4, jotka ovat tulleet osaksi mytologista kuvastoa vasta my\u00f6hemmin. Suurelta osin se, mit\u00e4 muinaisskandinaavisesta, kristinuskoa edelt\u00e4neen ajan mytologiasta tiedet\u00e4\u00e4n ja mihin t\u00e4ss\u00e4kin yhteydess\u00e4 viitataan, perustuu kuitenkin juuri edell\u00e4 mainittujen l\u00e4hteiden v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuvaan.<\/p>\n

* * *<\/p>\n

Tieteiden y\u00f6n ensimm\u00e4isess\u00e4 mytologiap\u00e4hkin\u00e4ss\u00e4 kysyttiin, mill\u00e4 nimell\u00e4 kutsuttiin Freyjan kaulakorua. Kysymyksen vastausvaihtoehdoissa vilahtivat takavuosien lentoliikennett\u00e4 purkautumisellaan hankaloittanut tulivuori Eyjafjallaj\u00f6kull sek\u00e4 kultarengasta tai -sormusta tarkoittava muinaisislanninkielinen sana <\/span>gullhringr<\/span><\/em>.<\/em> Oikea vastaus kysymykseen oli kuitenkin Br\u00edsingamen, joka mainitaan esimerkiksi Edda-runossa <\/span>\u00derymskvi\u00f0a<\/em> <\/span>(suom. <\/span>Thrymrin laulu<\/em><\/span>).<\/em> Runossa kerrotaan, miten \u00derymr-niminen j\u00e4ttil\u00e4inen oli varastanut \u00de\u00f3rrin Mj\u00f6llnir-vasaran ja lupasi palauttaa sen vain, jos saisi Freyjan puolisokseen. Freyja kielt\u00e4ytyi kuitenkin kiivaasti, jolloin \u00de\u00f3rr itse joutuu pukeutumaan morsiameksi ja l\u00e4htee j\u00e4ttil\u00e4isten maahan morsiusneitonaan skandinaavisen mytologian veijarihahmo Loki ja kaulassaan Freyjan Br\u00edsingamen. Jumalten osalta matka p\u00e4\u00e4ttyy hyvin, sill\u00e4 Freyjaksi pukeutunut \u00de\u00f3rr saa vasaransa takaisin h\u00e4\u00e4lahjanaan ja iskee heti sen k\u00e4siins\u00e4 saatuaan \u00derymrin ja t\u00e4m\u00e4n sukulaiset kuoliaaksi.<\/span><\/p>\n

Siit\u00e4, miten Freyja korunsa alkujaan sai, kerrotaan myyttej\u00e4, historiaa ja taruja yhdist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 saagassa <\/span>S\u00f6rla \u00fe\u00e1ttr e\u00f0a He\u00f0ins saga ok H\u00f6gna <\/span><\/em>(suom.\u00a0<\/span>S\u00f6rlin tarina tai He\u00f0innin ja H\u00f6gnin saaga<\/span><\/em>), joka on s\u00e4ilynyt 1300-luvun lopulta per\u00e4isin olevassa k\u00e4sikirjoituksessa <\/span>Flateyjarb\u00f3k<\/span><\/em>. Br\u00edsingamen oli saagan mukaan k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden tekem\u00e4 koru, johon Freyja ihastui ja tahtoi saada sen omakseen. K\u00e4\u00e4pi\u00f6t suostuivat\u00a0kuitenkin antamaan korun\u00a0Freyjalle vain, jos t\u00e4m\u00e4 viett\u00e4isi yhden y\u00f6n kerrallaan kunkin k\u00e4\u00e4pi\u00f6n\u00a0kanssa. Freyja suostui kauppaan ja sai korunsa.<\/span><\/p>\n

My\u00f6hemmin O\u00f0inn, joka tarinassa esitet\u00e4\u00e4n Freyjan rakastajana, kuulee asiasta ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u00a0Lokin\u00a0viem\u00e4\u00e4n korun Freyjalta ja tuomaan sen itselleen. Loki onnistuu p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n sis\u00e4\u00e4n Freyjan lukittuun tupaan t\u00e4m\u00e4n nukkuessa ja k\u00e4hvelt\u00e4m\u00e4\u00e4n korun, koska muuttaa itsens\u00e4 ensin k\u00e4rp\u00e4seksi ja sitten kirpuksi. Korun saatuaan O\u00f0inn asettaa Freyjalle ehdon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 saa korunsa takaisin vain, jos nostattaa loitsuin ja kirouksin vihanpidon kahden sotap\u00e4\u00e4llik\u00f6ist\u00e4 suurimman v\u00e4lille. Sota johtaa saarella 143 vuotta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n taisteluun, jossa kukin soturi kuolee mutta jatkaa sen j\u00e4lkeen el\u00e4v\u00e4n\u00e4 kuolleena taistelua joka ikinen y\u00f6 aina siihen asti, kunnes kristityn Norjan kuninkaan Olavi Tryggvenpojan (hallitsijana <\/span>995\u20131000) <\/span>joukoissa oleva mies saapuu saarelle ja surmaa koko kesken\u00e4\u00e4n sotivien el\u00e4vien kuolleiden joukon.<\/span><\/p>\n

* * *<\/p>\n

Toisessa kysymyksess\u00e4 tiedusteltiin, kuka kolmesta annetusta vaihtoehdosta ei ollut F\u00e1rbauti-j\u00e4ttil\u00e4isen pojaksi kutsutun Lokin lapseksi mainittu. Oikea vastaus oli O\u00f0inn, sill\u00e4 Lokin kerrotaan olleen is\u00e4 kuoleman valtakuntaa hallitsevalle Hel-jumalattarelle ja Fenrir-sudelle, jonka jumalat olivat kahlinneet k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden valmistamalla loitsitulla kahleella mutta joka kahlittaessa oli my\u00f6s purrut irti T\u00fdr-jumalan k\u00e4den. Fenrir p\u00e4\u00e4sisi irti kahleistaan kun koittaisi viimeinen taistelu, jossa kunkin jumalan kohtalo sinet\u00f6it\u00e4isiin (<\/span>Ragnar\u00f6k<\/span>). Silloin Fenrir surmaisi itsens\u00e4 \u00d3\u00f0innin; t\u00e4st\u00e4 kertovat esimerkiksi Edda-runot <\/span>V\u00f6lusp\u00e1<\/span><\/em> (suom. <\/span>N\u00e4kij\u00e4tt\u00e4ren ennustus<\/em><\/span>)<\/em> ja <\/span>Vaf\u00fer\u00fa\u00f0nism\u00e1l<\/span><\/em> (suom. <\/span>Vafthrudnirin runo<\/em><\/span>)<\/em> sek\u00e4 Proosa-Eddan osio <\/span>Gylfaginning<\/em> <\/span>(suom. <\/span>Gylfin harhan\u00e4ky<\/em><\/span>).<\/span><\/em><\/p>\n

Lokilla kerrotaan olleen my\u00f6s muita lapsia, esimerkiksi maailmank\u00e4\u00e4rme J\u00f6rmungandr, joka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 <\/span>Mi\u00f0gar\u00f0sormr<\/span>. Proosa-Eddan mukaan \u00d3\u00f0inn viskasi sen mereen, miss\u00e4 se kasvoi niin suureksi, ett\u00e4 ulottui koko ihmisten maailman eli <\/span>Mi\u00f0gar\u00f0rin<\/span> ymp\u00e4ri ja pystyi tarttumaan omaan h\u00e4nt\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ragnar\u00f6kiss\u00e4 k\u00e4\u00e4rme kulkisi Fenririn rinnalla ja sylkisi myrkky\u00e4 ymp\u00e4riins\u00e4. \u00de\u00f3rr surmaisi J\u00f6rmungandrin, mutta k\u00e4\u00e4rme sylkisi jumalan p\u00e4\u00e4lle myrkky\u00e4 niin, ett\u00e4 yhdeks\u00e4n askelta kuljettuaan t\u00e4m\u00e4 kaatuisi kuolleena maahan. N\u00e4iden Ragnar\u00f6kiin osallistuvien lasten is\u00e4n, Lokin, kerrotaan itse asiassa olleen my\u00f6s \u00e4iti: Loki synnytti \u00d3\u00f0innin kahdeksanjalkaisen ratsun, Sleipnirin, houkuteltuaan tamman hahmossa jumalille linnoitusta rakentanutta j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4 avustaneen oriin, Svadilfarin, pois ty\u00f6n touhusta ja estetty\u00e4\u00e4n n\u00e4in linnoituksen valmistumisen ajoissa. Loki pelasti tempullaan jumalat pulasta, sill\u00e4 jos rakennusty\u00f6 olisi valmistunut ajoissa, jumalat olisivat joutuneet antamaan kyseiselle sep\u00e4lle palkaksi auringon ja kuun ja Freyjan h\u00e4nen vaimokseen.<\/span><\/p>\n

* * *<\/p>\n

Kolmannessa kysymyksess\u00e4 aiheena oli O\u00f0inn: kenelt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli saanut tietoa tulevaisuuden tapahtumista, kun vaihtoehtona olivat Sibylla, <\/span>v\u00f6lva<\/span><\/em> ja F\u00e1fnir-lohik\u00e4\u00e4rme. N\u00e4ist\u00e4 viimeksi mainittu lohik\u00e4\u00e4rme F\u00e1fnir kertoo kyll\u00e4 tietoa tulevasta, mutta ei O\u00f0innille vaan Sigur\u00f0rille, sankarille, joka on juuri antanut miekallaan F\u00e1fnirille kuolettavan iskun. Kuolinkamppailunsa aikana F\u00e1fnir ehtii kertoa nuorelle Sigur\u00f0rille t\u00e4m\u00e4n kolkosta kohtalosta. F\u00e1fnirin surmattuaan Sigur\u00f0r saa haltuunsa suuren kulta-aarteen, jonka F\u00e1fnirin is\u00e4 oli alkujaan saanut korvaukseksi jumalilta, kun n\u00e4m\u00e4 olivat surmanneet yhden F\u00e1fnirin veljist\u00e4, saukonhahmoisen \u00d3trin. F\u00e1fnir oli surmannut is\u00e4ns\u00e4 saadakseen aarteen haltuunsa, ja Sigur\u00f0r surmaa F\u00e1fnirin kasvatusis\u00e4ns\u00e4, lohik\u00e4\u00e4rmeen veljen Reginnin pyynn\u00f6st\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kullan alkuper\u00e4inen omistaja, jolta Loki sen \u00d3\u00f0innin k\u00e4skyst\u00e4 vei, oli k\u00e4\u00e4pi\u00f6 nimelt\u00e4 Andvari, joka asetti kullan ylle my\u00f6s kirouksen. Sille, joka kullan omistaisi, se olisi kuolemaksi, ja niin k\u00e4vi my\u00f6s Sigur\u00f0rille. Tarina on s\u00e4ilynyt 1200-luvun lopulla yl\u00f6s kirjatussa mutta vanhemmalle suulliselle kertomapinteelle pohjautuvassa muinaissaagassa <\/span>V\u00f6lsunga saga<\/em><\/span>.<\/em> F\u00e1fnirin surmasta kerrotaan my\u00f6s Edda-runojen kokoelmassa, sen niin kutsutuissa sankarirunoissa (suom. <\/span>Eddan sankarirunot<\/span><\/em>). <\/span>Vaihtoehdoista Sibylla taas oli monille tuttu n\u00e4kij\u00e4t\u00e4r-oraakkeli, jonka juuret juontavat antiikin Kreikkaan saakka. Oikea vastaus kysymykseen oli kuitenkin <\/span>v\u00f6lva<\/span><\/em>,<\/em> n\u00e4kij\u00e4t\u00e4r, jonka \u00d3\u00f0inn her\u00e4tt\u00e4\u00e4 manan majoilta Edda-runossa <\/span>V\u00f6lusp\u00e1<\/span><\/em> (suom. <\/span>N\u00e4kij\u00e4tt\u00e4ren ennustus<\/span><\/em>) kertomaan tulevasta. <\/span>V\u00f6lva<\/span> kertoo Odinnille my\u00f6s l\u00e4hestyv\u00e4st\u00e4 viimeisest\u00e4 taistelusta, jossa kaikki jumalat tulisivat kuolemaan<\/span>, ennen kuin vajoaa takaisin maahan.<\/span><\/p>\n

* * *<\/p>\n

Viimeisess\u00e4 kohdassa kysyttiin, mit\u00e4 on \u201dSuttungrin sima\u201d. Kyseess\u00e4 ei olekaan mik\u00e4\u00e4n tavallinen olut tai sima vaan runoudessa k\u00e4ytetty kiertoilmaus eli kenninki, jolla viitattiin runolliseen innoitukseen, siis er\u00e4\u00e4nlaiseen inspiraatioon. Ilmaisun taustalla on runouden siman synnyst\u00e4 kertova tarina, joka l\u00f6ytyy edell\u00e4 mainitusta mytologista aineistoa\u00a0sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n Proosa-Eddan osasta <\/span>Skaldsk\u00e1parm\u00e1l<\/span><\/em>. Tarina alkaa siit\u00e4, kun aasat (joihin kuuluivat esimerkiksi \u00d3\u00f0inn ja \u00de\u00f3rr) ja vaanit (esim. Freyja ja Freyr) olivat viel\u00e4 sodassa kesken\u00e4\u00e4n mutta p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t solmia rauhan ja sopia riitansa niin, ett\u00e4 kaikki sylkiv\u00e4t samaan kuppiin. T\u00e4st\u00e4 syljest\u00e4 muovattiin Kvasir, joka oli niin viisas, ett\u00e4 pystyi vastaamaan kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Kvasir kulki ymp\u00e4riins\u00e4 ja opetti ja jakoi tietoaan muille. Kun h\u00e4n saapui Fjalarr ja Galarr-nimisten k\u00e4\u00e4pi\u00f6iden luokse, n\u00e4m\u00e4 surmasivat Kvasirin. He laskivat h\u00e4nen verens\u00e4 kolmeen astiaan ja sekoittivat vereen hunajaa, mist\u00e4 syntyi runouden sima. Sit\u00e4 juovasta tulisi runoilija ja oppinut. Jumalille k\u00e4\u00e4pi\u00f6t kertoivat Kvasirin tukehtuneen omaan tietoonsa.<\/span><\/p>\n

My\u00f6hemmin Fjalarr ja Galarr surmasivat Gillingr-j\u00e4ttil\u00e4isen ja t\u00e4m\u00e4n suremaan j\u00e4\u00e4neen lesken, mink\u00e4 vuoksi pariskunnan poika Suttungr aikoi kostaa is\u00e4ns\u00e4 kuoleman. Henkens\u00e4 puolesta pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4\u00e4pi\u00f6t tarjosivat Suttungrille is\u00e4st\u00e4\u00e4n korvaukseksi runouden simaa, mink\u00e4 Suttungr hyv\u00e4ksyi. N\u00e4in runouden simasta tuli siis Suttungrin simaa. My\u00f6hemmin samainen sima joutui \u00d3\u00f0innin k\u00e4siin. Suttungr\u00a0oli laittanut tytt\u00e4rens\u00e4 Gunnl\u00f6\u00f0in vahtimaan ja vartioimaan simaa, mutta \u00d3\u00f0inn p\u00e4\u00e4si viekkaudella viett\u00e4m\u00e4\u00e4n Gunnl\u00f6din kanssa kolme y\u00f6t\u00e4. Joka y\u00f6 \u00d3\u00f0inn joi tyhj\u00e4ksi yhden runouden simaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n astian niin, ett\u00e4 kolmannen y\u00f6n j\u00e4lkeen h\u00e4nell\u00e4 oli kaikki sima hallussaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen \u00d3\u00f0inn muutti itsens\u00e4 kotkan hahmoon ja pakeni paikalta. Suttungr huomasi varkauden, otti itsekin kotkan hahmon ja l\u00e4hti ajamaan \u00d3\u00f0innia takaa. Aasat huomasivat lent\u00e4en palaavan kotkan ja asettivat astioita niin, ett\u00e4 \u00d3\u00f0inn saattoi sylke\u00e4 siemailemansa siman niihin. Suttungr oli kuitenkin \u00d3\u00f0innin kintereill\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 joutui sylkem\u00e4\u00e4n osan simasta niin, etteiv\u00e4t aasat saaneet sit\u00e4 astioihinsa. T\u00e4t\u00e4 osaa kutsuttiin \u201dtaidottoman runoilijan osaksi\u201d (<\/span>sk\u00e1ldf\u00edfla hlutr<\/span><\/em>). \u00d3\u00f0inn oli kuitenkin n\u00e4in onnistunut tuomaan jumalille ja ihmisille runoilijan innoitusta antavan runouden siman.<\/span><\/p>\n

Kiitokset kaikille innokkaille riimuty\u00f6pajan osallistujille!<\/p>\n

\n

Kirjallisuutta<\/strong><\/p>\n

Eddan sankarirunot<\/span><\/em>. Suom. Aale Tynni. Porvoo: WSOY, 1980.<\/span><\/p>\n

Eddan jumalrunot<\/span><\/em>. Suom. <\/span>Aale Tynni. Porvoo: WSOY, 1982.<\/span><\/p>\n

Snorri Sturluson: Edda. Taruopillinen alkuosa: Gylfin harhan\u00e4ky<\/em><\/span><\/a>.<\/em> [Suom. Liisa Bergius, k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tarkastaneet Ra<\/span>lf Sax<\/span>\u00e9n ja Kaarle Krohn]. Porvoo: Werner S\u00f6derstr\u00f6m osakeyhti\u00f6, [1911]. (Saatavilla my\u00f6s Project Gutenbergissa<\/a>.)
\n<\/span><\/p>\n

He\u00edmir P\u00e1lsson (toim.). <\/span>Snorri Sturluson: The Uppsala Edda DG 11 4to<\/span><\/em><\/a>.<\/em> Viking Society for Northern Research, University College London, 2012.<\/span><\/p>\n

Neckel, Gustav (toim.). <\/span>Edda. Die Lieder des Codex Regius nebst verwandten Denkm\u00e4lern<\/span><\/em>.<\/em> Heidelberg: Carl Winter Universtit\u00e4tsverlag, 1962.<\/span><\/p>\n

Pulsiano, Phillip (toim.). <\/span>Medieval Scandinavia<\/span>.<\/span> An Encyclopedia<\/span>. <\/span><\/em>New York & London: Garland, 1993.<\/span><\/p>\n

S\u00f6rlin tarina tai He\u00f0innin ja H\u00f6gnin saaga. <\/span><\/em>Suom. <\/span>Sirpa Aalto, Alpo Honkapohja, Kirsi Kanerva, Eevastiina Korri, Karolina Kouvola, Ilkka Leskel\u00e4 ja Philip Line.<\/span> Teoksessa <\/span>Egill Yksik\u00e4tinen. Muinaissaagoja Pohjolasta<\/span><\/em>.<\/em> Toim. Helga Hilmisdo\u0301ttir, Kirsi Kanerva ja Sari P\u00e4iv\u00e4rinne. Kuvitus Eva Eskelinen. Helsinki: Finn Lectura, 2013.<\/span><\/p>\n

Simek, Rudolf & Hermann P\u00e1lsson. <\/span>Lexikon der altnordischen Literatur<\/span><\/em>. Stuttgart: Kr\u00f6ner, 2007.<\/span><\/p>\n

Turville Petre, E. O. G. <\/span>Myth and Religion of the North. The Religion of Ancient Scandinavia<\/span><\/em>.<\/em> London: Weidenfeld & Nicolson, 1964.<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4tietoja riimuista ja niiden historiasta on luettavissa esimerkiksi t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Kanerva Torstaina 12.1.2017 j\u00e4rjestetyss\u00e4 Tieteiden y\u00f6 -tapahtumassa Kirsi Kanerva ja Karolina Kouvola opastivat Glossan riimuty\u00f6pajassa kaikenik\u00e4isi\u00e4 kiinnostuneita riimukirjoituksen saloihin. Riimuaakkosten tarkkaa syntyajankohtaa ei tunneta, mutta nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnetuista riimukirjoituksista varhaisimmat ovat 100-luvulta jKr. Riimuty\u00f6pajassa tutustuttiin tarkemmin keskiaikaisiin riimukirjaimiin, joita k\u00e4ytettiin pohjolassa esimerkiksi kaupank\u00e4ynniss\u00e4 ja muussa yhteydenpidossa viel\u00e4 1100\u20131300-luvuilla, vaikka latinalaiset aakkosetkin oli jo omaksuttu. Hieman […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/468"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=468"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/468\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":475,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/468\/revisions\/475"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=468"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=468"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=468"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}