{"id":524,"date":"2017-04-04T11:10:54","date_gmt":"2017-04-04T08:10:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=524"},"modified":"2017-04-04T11:10:54","modified_gmt":"2017-04-04T08:10:54","slug":"dominikaaniveli-veljea-vastaan-pyhainjaannokset-jakaantuneessa-euroopassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=524","title":{"rendered":"Dominikaaniveli velje\u00e4 vastaan – pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset jakaantuneessa Euroopassa"},"content":{"rendered":"

Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/em><\/p>\n

Aloitin<\/span> tammikuussa tutkijatohtor<\/span>ina Turku Institute for Advanced Studiesissa kolmivuotiskauden tutkimusprojektilla <\/span>Tactile Saints \u2013 Holy Matter and the Great Western Schism<\/i><\/span>. Sille on j\u00e4\u00e4nyt toistaiseksi harmittavan v\u00e4h\u00e4n aikaa, kun vanhojen projektien p\u00e4\u00e4t\u00f6sty\u00f6t ovat osoittautuneet haastavammiksi kuin alkujaan ajattelin. Aika tavallista tutkijan arjessa, mutta silti aina yht\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"Avignonin<\/a>
Avignonin paavien palatsi. Kuva: Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/figcaption><\/figure>\n

Uusi tutkimus tulee k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kauppiaita ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja heid\u00e4n hengelliselle hyvinvoinnilleen omistautuneita dominikaanivelji\u00e4 ennen kaikkea Italiassa ja Ranskassa. Periaatteessa samaa ongelmavyyhte\u00e4 voisi tarkastella koko Euroopassa niill\u00e4 ehdoilla, joilla l\u00e4hteit\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Brexit-Euroopassa se voisi olla kiinnostavaa, analogioilla ja anakronismillakin leikittely\u00e4: L\u00e4nsi-Eurooppa jakautui skismassa tavalla, joka on ollut sille tyypillist\u00e4 my\u00f6hemminkin. Englanti ja Skotlanti eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n mahtuneet saman paavin leiriin, eiv\u00e4tk\u00e4 Englanti ja Ranska, jotka skisman kanssa samaan aikaan kahnasivat satavuotista sotaansa. Aina ketter\u00e4t saksalaiset ruhtinaskunnat kannattivat milloin ket\u00e4kin; voisi kai olettaa, ett\u00e4 sit\u00e4, jonka pankkiirit tarjosivat edullisimmat lainankorot. Pohjoismaat puolestaan olivat Rooman puolella, miksip\u00e4 h\u00e4tik\u00f6id\u00e4, eih\u00e4n se vaihtamalla parane!<\/span><\/p>\n

Skisma ei jakanut L\u00e4nsi-Eurooppaa vain hallinnollisten alueiden mukaan, vaan esimerkiksi kaupunkien piispat tai luostarit saattoivat ottaa yksil\u00f6llisen kannan siihen, kuka oli laillinen Pietarin istuimen perij\u00e4 ja toimia sen mukaan. Dominikaanis\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnassa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy eritt\u00e4in voimakkaasti: s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunta jakautui hallinnollisesti kahtia, Rooman ja Avignonin kannattajakuntaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 dominikaanit ovat erinomainen tutkimuskohde: jakautuminen n\u00e4kyy toisinaan hyvin jopa paikallistasolla dominikaanien omissa joukoissa ja heid\u00e4n vaikutuspiiriss\u00e4\u00e4n olevien maallikkojen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jakautuminen aiheutti suoraan ep\u00e4varmuutta sielunhoidollisissa kysymyksiss\u00e4 mutta oletettavasti my\u00f6s monilla muilla arjen alueilla. <\/span><\/p>\n

\"Avignonin<\/a>
Avignonin kaupunginkirjastosta De Ceccanosta l\u00f6ytyi skismaan liittyv\u00e4\u00e4 kiinnostavaa liturgista ja narratiivista materiaalia. Kuva: Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/figcaption><\/figure>\n

Paikallistason esimerkkej\u00e4 on kertynyt Italiasta, ja sellaisia olen toivorikkaana yritt\u00e4nyt etsi\u00e4 my\u00f6s Ranskasta. Ranskalainen k\u00e4sikirjoitusmateriaali on jo varsin hyvin luetteloitu ja digitaalisesti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. Isoja k\u00e4sikirjoituskokonaisuuksia on kuvattu ja helposti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 kotikoneelta. Arkistot tekev\u00e4t samaa, mutta heid\u00e4n ty\u00f6sarkansa on enemm\u00e4n alussa. Yritykseni l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4inen arkistokokonaisuus jostakin mukavasta vanhasta ranskalaiskaupungista ei ole toistaiseksi tuottanut juuri sellaista tulosta, jota olisin toivonut. Tosin yksi l\u00e4hdekokonaisuus on l\u00f6ytynyt, ei Internetist\u00e4 vaan suoraan p\u00e4\u00e4kallopaikalta Avignonista, mutta se ei liity dominikaaneihin. Suunnitelmissa on silti l\u00e4hikuukausien aikana perehty\u00e4 paremmin Clemens VII:n nimitt\u00e4m\u00e4n kardinaalin Pierre de Luxembourgin el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ihmeisiin, joita kertyi jo ensimm\u00e4isten kuoleman j\u00e4lkeisten kuukausien j\u00e4lkeen <\/span>Ihmeiden kirjaan<\/i><\/span> pitk\u00e4lti yli kaksi tuhatta. Avignonin celestiinit ottivat Pierren kultin suojiinsa, ja tutkimuksessa on esitetty, ett\u00e4 se j\u00e4i yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 hyvin paikalliseksi koko kansa kultiksi ja toisaalta levisi paavin henkil\u00f6kohtaisten suhteiden mukana politiikan yl\u00e4huoneisiin. Tapaus on skisman kannalta eritt\u00e4in kiinnostava, eik\u00e4 haittaa, ett\u00e4 kokemukseni mukaan Avignonin maaliskuun alun aamussa on jo vahva lupaus tulevasta kes\u00e4st\u00e4 ja viite V\u00e4limeren tuoksuun.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan <\/span>Tactile Saints<\/i><\/span> -projektin tarkoituksena on keskitty\u00e4 paikallisyhteis\u00f6iss\u00e4 omaksuttuihin strategioihin tukeutua pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteisiin kriisist\u00e4 selvi\u00e4misess\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyyden rakentamisessa tai toisaalta oman kannan paremmuuden argumentoinnissa. Tutkin pyhimysten l\u00e4sn\u00e4olon ja materian merkityst\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden osana sek\u00e4 niille perustuvaa erottavaa ja yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 identiteetti\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiajan kulttuurissa. Skisma p\u00e4\u00e4ttyi virallisesti 1417, mutta l\u00e4ntisen Euroopan repe\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkimainingit ja pelko saman toistumisesta n\u00e4kyiv\u00e4t uskonnollisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa aina 1400-luvun puoliv\u00e4liin saakka.<\/span><\/p>\n

\"Pierre<\/a>
Pierre de Luxembourgin kosketusreliikit eli h\u00e4nen vaatteensa Saint Pierren kirkossa Avignonissa. Kuva: Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/figcaption><\/figure>\n

Kirjoittaja on tutkijatohtori (Turku Institute for Advanced Studies \/ Kulttuurihistoria, Turun yliopisto). Parasta aikaa h\u00e4n on vierailevana tutkijana Poitiers\u2019n yliopiston keskiajan tutkimuskeskuksessa (Centre d\u2019\u00e9tudes sup\u00e9rieures de civilisation m\u00e9di\u00e9vale).<\/span><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marika R\u00e4s\u00e4nen Aloitin tammikuussa tutkijatohtorina Turku Institute for Advanced Studiesissa kolmivuotiskauden tutkimusprojektilla Tactile Saints \u2013 Holy Matter and the Great Western Schism. Sille on j\u00e4\u00e4nyt toistaiseksi harmittavan v\u00e4h\u00e4n aikaa, kun vanhojen projektien p\u00e4\u00e4t\u00f6sty\u00f6t ovat osoittautuneet haastavammiksi kuin alkujaan ajattelin. Aika tavallista tutkijan arjessa, mutta silti aina yht\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Uusi tutkimus tulee k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kauppiaita ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/524"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=524"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/524\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":535,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/524\/revisions\/535"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=524"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=524"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=524"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}