{"id":545,"date":"2017-05-19T14:04:08","date_gmt":"2017-05-19T11:04:08","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=545"},"modified":"2017-05-19T14:04:08","modified_gmt":"2017-05-19T11:04:08","slug":"vuohenkallo-ja-tuomiokirkko-keskiajan-kansanuskoa-arkeologin-silmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=545","title":{"rendered":"Vuohenkallo ja tuomiokirkko \u2013 Keskiajan kansanuskoa arkeologin silmin"},"content":{"rendered":"

Sonja Hukantaival<\/em><\/p>\n

Ilmestyksiss\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4 Birgitta paheksui 1300-luvun ihmisten tapaa hakea taikataitoiselta apua saadakseen lapsia, rakkautta, tulevaisuuden ennustusta ja parannusta sairauksiin. T\u00e4llaisten uskomusten tarkempi dokumentointi ei kuitenkaan ollut Birgitan, eik\u00e4 muidenkaan ajanjakson kirjoittajien, tavoitteena. Niinp\u00e4 kun Turussa arkeologisella kaivauksella l\u00f6ytyy esimerkiksi 1300-luvulle ajoittuvan kahden asuintontin v\u00e4lisen rajahirren juureen yl\u00f6salaisin haudattu vuohenkallo, joudumme tulkinnoissamme pitk\u00e4lti turvautumaan my\u00f6hempien aikojen vertailuaineistoon.<\/p>\n

\"Rajamerkin<\/a>
Rajamerkin yhteyteen k\u00e4tketty vuohenkallo 1300-luvun Turussa. Kuvaaja Sonja Hukantaival, 2006.<\/figcaption><\/figure>\n

Uskonnon viralliseen oppij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuulumattomia uskomuksia ja tapoja kutsutaan usein kansanuskoksi. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole vain kristinuskosta t\u00e4ysin erillisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, vaan my\u00f6s esimerkiksi nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suositut enkeliuskomukset ovat kansanuskoa. Suomalainen kansanusko on eritt\u00e4in hyvin tunnettua 1800-luvun osalta ja jonkin verran dokumentoitu 1600- ja 1700-lukujen osalta. T\u00e4t\u00e4 vanhemmat ajat ovat enimm\u00e4kseen h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. Keskiajalle ajoittuviin maakerroksiin k\u00e4tkeytyy kuitenkin monenlaisia todisteita kansanuskoon luettavista tavoista. Aina silloin t\u00e4ll\u00f6in arkeologit kaivavat niit\u00e4 yl\u00f6s.<\/p>\n

Yll\u00e4 mainitsemani vuohenkallo l\u00f6ytyi jo vuonna 2006 Varhainen Turku -kaivausprojektin aikana. Kallo oli tuettu kivill\u00e4, jotta se pysyisi yl\u00f6salaisessa asennossaan. Sen asettelu viittasi siis tarkoitukselliseen toimintaan. Mik\u00e4 voisi olla t\u00e4m\u00e4 tarkoitus? Arkeologit ovat tottuneet havaitsemaan ja dokumentoimaan maakerroksia sek\u00e4 niiss\u00e4 olevia rakenteita ja esineit\u00e4, l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4ytteit\u00e4 luonnontieteellisi\u00e4 ajoituksia varten (t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa rajahirrest\u00e4 tehtiin ns. dendrokronologinen ajoitus, joka perustuu puulustoihin), l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n luita ja kasvij\u00e4\u00e4nteit\u00e4 tunnistettaviksi n\u00e4ihin erikoistuneille tutkijoille (n\u00e4in varmistettiin, ett\u00e4 kallo kuului vuohelle) ja lopulta tulkitsemaan t\u00e4st\u00e4 kaikesta saatavaa tietoa. Tulkinnassa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s muilla kulttuurintutkimuksen aloilla tehty\u00e4 tutkimusta ja, kuten mainitsin, vertailuaineistoa muilta ajanjaksoilta.<\/p>\n

Ymp\u00e4ri maailmaa, eri kulttuureissa, asioiden tekeminen tai k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen nurin p\u00e4in liittyy usein toimintaan, jossa kommunikoidaan tuonpuoleisen maailman kanssa. T\u00e4m\u00e4 on ollut tunnettua my\u00f6s suomalaisessa kansanuskossa. Lis\u00e4ksi nykyisen Suomen alueella jo 1600-luvun noituus- ja taikuusoikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 jonkin rajan yhteyteen haudatun kallon on uskottu luovan t\u00e4lle rajalle tuonpuoleisen \u201drajavartijan\u201d. T\u00e4m\u00e4n vartijan oli tarkoitus suojella rajaa niin varkailta kuin noituudeltakin. Vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta, ett\u00e4 tontinrajalle asetetulla vuohenkallolla on ollut jokin samantapainen merkitys.<\/p>\n

Kyseinen \u201dtuonpuoleinen rajavartijavuohi\u201d suojeli tontinrajaansa aivan Turun tuomiokirkon vieress\u00e4, nykyisen Rothoviuksenkadun alla. Usein n\u00e4kee v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 keskiajalla kirkko olisi ollut kansanuskoa kohtaan suhteellisen suvaitsevainen, ainakin verrattaessa 1600-luvun puhdasoppisuuden aikaan. Voimallisena keskuksena kirkko (ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 kirkkomaa) on kuitenkin todistetusti houkutellut kansanuskon harjoittajia my\u00f6hemminkin. Kirkkoon on esimerkiksi k\u00e4yty k\u00e4tkem\u00e4ss\u00e4 pienoisarkkuun pantu sammakko osana noituuden vastataikaa. T\u00e4m\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti tapahtunut ilman kirkonihmisten hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja suostumusta.<\/p>\n

\"Dokumentoinnin<\/a>
Dokumentoinnin j\u00e4lkeen vuohenkallo kaivettiin yl\u00f6s. T\u00e4ss\u00e4 se on kirjoittajan k\u00e4dess\u00e4 heti maasta nostamisen j\u00e4lkeen. Kuvaaja P\u00e4ivi Repo, 2006.<\/figcaption><\/figure>\n

Rajahirren vartijavuohi kuuluu kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isemmin sellaiseen kotitaloustaikuuteen, johon kirkko ei juuri kiinnitt\u00e4nyt huomiota viel\u00e4 keskiajalla. Pyh\u00e4n Birgitan esimerkki osoittaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4ntyyppisi\u00e4 tapoja kyll\u00e4 paheksuttiin, mutta ilmeisesti ei niin voimakkaasti, ettei aivan kirkon vieress\u00e4 olisi voinut perinnett\u00e4 jatkaa.<\/p>\n

Pikkuhiljaa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n arkeologisen aineiston valossa voimme l\u00e4hitulevaisuudessa saada paljonkin uutta tietoa keskiajan ihmisten maailmankuvasta nykyisen Suomen alueella.<\/p>\n

Kirjoittaja v\u00e4itteli loppuvuonna 2016 kansanuskoon kuuluvista rituaalisista rakennusk\u00e4tk\u00f6ist\u00e4. Parhaillaan h\u00e4n ty\u00f6skentelee Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa tutkimusprojektissa \u201dKeskiajan sarastaessa: Turun Koroisten 1200-luvun piispanistuin ja kristillinen kulttuuri Suomessa\u201d ja suunnittelee v\u00e4it\u00f6skirjan j\u00e4lkeist\u00e4 tutkimusprojektia kansanuskon arkeologiaan liittyen.<\/em><\/p>\n

\n

 <\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Hukantaival, S., <\/span>\u2018For a witch cannot cross such a threshold!\u2019 \u2013 Building concealment traditions in Finland c. 1200\u20131950<\/span><\/em>.<\/em> Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXIII. Turku: SKAS 2016. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-67329-9-2<\/a><\/span><\/p>\n

Hukantaival, S., Frogs in miniature coffins from churches in Finland \u2013 Folk magic in Christian holy places. <\/span>Mirator<\/span><\/em> 16 (2015): 192\u2013220.\u00a0http:\/\/www.glossa.fi\/mirator\/pdf\/i-2015\/frogsinminiaturecoffins.pdf<\/a><\/span><\/p>\n

Hukantaival, S., Finding folk religion \u2013 An archaeology of \u2018strange\u2019 behavior. <\/span>Folklore: Electronic Journal of Folklore<\/span><\/em> 55 (2013): 99\u2013124. http:\/\/www.folklore.ee\/folklore\/vol55\/hukantaival.pdf<\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sonja Hukantaival Ilmestyksiss\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4 Birgitta paheksui 1300-luvun ihmisten tapaa hakea taikataitoiselta apua saadakseen lapsia, rakkautta, tulevaisuuden ennustusta ja parannusta sairauksiin. T\u00e4llaisten uskomusten tarkempi dokumentointi ei kuitenkaan ollut Birgitan, eik\u00e4 muidenkaan ajanjakson kirjoittajien, tavoitteena. Niinp\u00e4 kun Turussa arkeologisella kaivauksella l\u00f6ytyy esimerkiksi 1300-luvulle ajoittuvan kahden asuintontin v\u00e4lisen rajahirren juureen yl\u00f6salaisin haudattu vuohenkallo, joudumme tulkinnoissamme pitk\u00e4lti turvautumaan my\u00f6hempien […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/545"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=545"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/545\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":552,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/545\/revisions\/552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=545"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=545"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=545"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}