{"id":554,"date":"2017-05-30T11:24:43","date_gmt":"2017-05-30T08:24:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=554"},"modified":"2017-05-30T11:29:00","modified_gmt":"2017-05-30T08:29:00","slug":"menovinkki-kesan-keskiaikanayttelyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=554","title":{"rendered":"Menovinkki: kes\u00e4n keskiaikan\u00e4yttelyt"},"content":{"rendered":"

Karolina Kouvola<\/em><\/p>\n

Suomi on kes\u00e4ll\u00e4 parhaimmillaan valoisten \u00f6iden ja vehre\u00e4n\u00e4 hohtavan luonnon my\u00f6t\u00e4. Ulkonakin tarkenee kevyttoppatakki p\u00e4\u00e4ll\u00e4! Keskiajan yst\u00e4v\u00e4n on aika pakata perheens\u00e4 ja yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 autoon, linja-autoon tai junaan ja l\u00e4hte\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomea keskiaikaa esittelevien museon\u00e4yttelyiden per\u00e4ss\u00e4. Kokosimme avuksi valmiin listan muinaisten aikojen tutkimiseen museot.fi-sivuston avulla. Tekstit museot.fi<\/a>.<\/p>\n

Aboa Vetus & Ars Nova<\/a>
\n<\/strong>Turku<\/p>\n

Aboa Vetus on ainutlaatuinen rauniokohde. Paikalta esiin kaivetut Luostarikorttelin rauniot ovat p\u00e4\u00e4osin keskiajalta. Raunioiden lomassa kulkeva perusn\u00e4yttely painottuu 1400-lukuun.<\/p><\/blockquote>\n

Birckala 1017 (9.6.2017\u201319.8.2018)<\/a>
\n<\/strong>Museokeskus Vapriikki, Tampere<\/p>\n

Elet\u00e4\u00e4n viikinkiaikaa. Tursian kyl\u00e4ss\u00e4 viljell\u00e4\u00e4n maata, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kauppaa, uhrataan jumalille ja sy\u00f6d\u00e4\u00e4n paljon sikaa. Sek\u00e4 viikingit ett\u00e4 novgorodilaiset tavoittelevat H\u00e4meen er\u00e4maiden antamia rikkauksia. Kyl\u00e4llinen voittamattomia h\u00e4m\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ly\u00f6 kuitenkin vihollisten joukot hajalle kerta toisensa j\u00e4lkeen…<\/p><\/blockquote>\n

H\u00e4meen linna<\/a>
\n<\/strong>H\u00e4meenlinna<\/p>\n

Keskiaikainen tiililinna, jonka rakentaminen aloitettiin 1200-luvun lopulla. 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ymp\u00e4r\u00f6itiin keh\u00e4muurirakennuksilla. H\u00e4meen linna toimi vankilana 1837-1972. Linnaa esitell\u00e4\u00e4n historiallisena muistomerkkin\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

H\u00e4rk\u00e4tien museo<\/a>
\n<\/strong>Renko<\/p>\n

Paikallista esineist\u00f6\u00e4, mm. Pyh\u00e4n Jaakon kirkosta ja lainajyv\u00e4st\u00f6aikakaudelta. H\u00e4meen H\u00e4rk\u00e4tiehen liittyv\u00e4\u00e4 esineist\u00f6\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Kaikkjast vanhin Vanh Raum \u2013 kaupungi ensm\u00e4ise vuassada (22.4.2017\u20131.4.2018)<\/a>
\n<\/strong>Rauman museo, Vanha raatihuone<\/p>\n

Rauman museon 22.4.2017 avautuva n\u00e4yttely pureutuu Rauman kaupungin historiaan sen syntyajoista l\u00e4htien. N\u00e4yttelyss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n kolmeen ensimm\u00e4iseen vuosisataan, 1400-, 1500- ja 1600-lukuun. Kaarle Knuutinpoika Bonde, joka oli It\u00e4maan eli Suomen l\u00e4\u00e4nien hallitsija, antoi raumalaisille porvareille ensimm\u00e4isen privilegiokirjeen 15.4.1442. Raumalaiset porvarit saivat t\u00e4ten samat oikeudet k\u00e4yd\u00e4 kauppaa kuin turkulaiset porvarit. Raumasta tuli tuolloin silloisen keskiaikaisen Suomen viides kaupunki Turun, Viipurin, Ulvilan ja Porvoon j\u00e4lkeen.<\/p><\/blockquote>\n

Kastelholman linna<\/a>
\n<\/strong>Sund, Ahvenanmaa<\/p>\n

Kastelholman linna on hyvin s\u00e4ilynyt linnanraunio, jonka sein\u00e4t voisivat kertoa j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 tarinoita. Ruotsalainen aatelissuku, Vaasa-suku oli aivan erityisen kiinnostunut linnasta. Linnassa on asunut sek\u00e4 Kustaa Vaasa ett\u00e4 Suomen herttua Juhana III. My\u00f6s Eerik XIV yhdess\u00e4 vaimonsa Kaarina Maununtytt\u00e4ren kanssa.on istunut siell\u00e4 vankina muutaman kuukauden.<\/p><\/blockquote>\n

Liedon Vanhalinna<\/a>
\n<\/strong>Lieto<\/p>\n

Vanhalinna sijaitsee reilun 10 minuutin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Turun keskustasta. Vanhalinnan kartanokokonaisuus sijaitsee kahden historiallisen valtareitin, Aurajoen ja H\u00e4meen H\u00e4rk\u00e4tien varrella. Vanhalinnan museossa voi tutustua arkeologiseen ja kansatieteellisiin perusn\u00e4yttelyihin sek\u00e4 Mauno ja Ester Wanhalinnan perustamaan kartanokotimuseoon. P\u00e4\u00e4paino n\u00e4yttelyill\u00e4 on esitell\u00e4 1800-1900-lukujen maaseudun el\u00e4m\u00e4\u00e4 sek\u00e4 arkeologisen n\u00e4yttelyn avulla Vanhalinnan muinaisuutta ja pitk\u00e4\u00e4 historiallista jatkumoa aina esihistoriasta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. Vanhalinna on valittu my\u00f6s Euroopan Neuvoston viikinkireittikohteeksi.<\/p><\/blockquote>\n

Olavinlinna<\/a>
\n<\/strong>Savonlinna<\/p>\n

Olavinlinnan perusti vuonna 1475 tanskalaissyntyinen ritari Erik Akselinpoika Tott, joka tuolloin toimi Viipurin k\u00e4skynhaltijana. Paikka linnalle valittiin puolustuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta; jyrkk\u00e4 kalliosaari kohoaa vuolaan virran keskelt\u00e4 kahden vesireitin risteyskohdassa. Olavinlinnan perusn\u00e4yttely esittelee linnan historiaa mm. 3D-tulostettujen, kosketeltavien linnan ja museoesineiden pienoismallien kautta. ”Pikku herttuan sali” -ty\u00f6paja, joka on lapsille suunnattu toiminnallinen ty\u00f6paja, on avoinna kes\u00e4kuukausina yleis\u00f6lle.<\/p><\/blockquote>\n

Pyh\u00e4t ja pakanat – ihmisyyden kuvia (28.4.-17.12.2017)<\/a>
\n<\/strong>H\u00e4meen linna, H\u00e4meenlinna<\/p>\n

Mit\u00e4 syntyy kun keskiaika kohtaa nykytaiteen? Kansallismuseon kokoelmien ainutlaatuiset keskiaikaiset puuveistokset saavat H\u00e4meen linnassa rinnalleen kolmen nykykuvanveist\u00e4j\u00e4n teoksia, joissa n\u00e4kyy puunveiston taidokas perinne ja taiteilijoiden omat tulkinnat ihmisyydest\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Turun tuomiokirkkomuseo<\/a>
\n<\/strong>Turku<\/p>\n

Vanhaa kirkollista esineist\u00f6\u00e4 ja tuomiokirkon vaiheita.<\/p><\/blockquote>\n

Valtapeli\u00e4 – Reformaatio Suomessa (17.2.2017\u201331.12.2017)<\/a>
\n<\/strong>Turun linna, Turku<\/p>\n

Kustaa Vaasa nousi Ruotsin valtaistuimelle 1523 ja aloitti reformaation. Valtakunnassa k\u00e4ynnistyi sata vuotinen murrosvaihe, jossa uskon asiat kietoutuivat poliittiseen valtapeliin. N\u00e4yttely vie k\u00e4vij\u00e4t keskelle kulttuurista muutosta, johon kukin hallitsija valtakaudellaan vaikutti. N\u00e4yttelyss\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 mink\u00e4laiset motiivit kannustivat reformaatioon, miten katolisen ajan perint\u00f6\u00f6n suhtauduttiin, miten reformaation tuomat muutokset n\u00e4kyiv\u00e4t arjessa, kuinka kansanusko s\u00e4ilyi virallisen uskon rinnalla ja mit\u00e4 tapahtui ilmapiirin kiristyess\u00e4 1600-luvulle tultaessa. N\u00e4yttely kytkeytyy vuonna 2017 vietett\u00e4v\u00e4\u00e4n reformaation 500-vuotismerkkivuoteen. N\u00e4yttelyn tuottaa Turun museokeskus. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 mukana Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS).<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Karolina Kouvola Suomi on kes\u00e4ll\u00e4 parhaimmillaan valoisten \u00f6iden ja vehre\u00e4n\u00e4 hohtavan luonnon my\u00f6t\u00e4. Ulkonakin tarkenee kevyttoppatakki p\u00e4\u00e4ll\u00e4! Keskiajan yst\u00e4v\u00e4n on aika pakata perheens\u00e4 ja yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 autoon, linja-autoon tai junaan ja l\u00e4hte\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomea keskiaikaa esittelevien museon\u00e4yttelyiden per\u00e4ss\u00e4. Kokosimme avuksi valmiin listan muinaisten aikojen tutkimiseen museot.fi-sivuston avulla. Tekstit museot.fi. Aboa Vetus & Ars Nova Turku Aboa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/554"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=554"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/554\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":562,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/554\/revisions\/562"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=554"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=554"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}