{"id":564,"date":"2017-06-12T13:31:09","date_gmt":"2017-06-12T10:31:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=564"},"modified":"2017-06-12T13:48:01","modified_gmt":"2017-06-12T10:48:01","slug":"keskiajan-arturiaaninen-kirjallisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=564","title":{"rendered":"Keskiajan arturiaaninen kirjallisuus"},"content":{"rendered":"

Miika Norro<\/em><\/p>\n

\"Kuningas<\/a>
Kuningas Arthurin ritarit Py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4. Graal ilmestyy ritreille kultaisen ciboriumin muotoisena, kahden enkelin pitelem\u00e4n\u00e4. BNF\u00a0Fr 116<\/a>, fol. 610v. Public Domain<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Arturiaaninen kirjallisuus, kuten nimest\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, viittaa kirjallisuuteen, joka kertoo kuningas Arthurista ja h\u00e4nen ritareistaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Arthur itse j\u00e4\u00e4 monissakin kirjoissa sivurooliin Py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n ritareiden ollessa tarinoiden sankareita. Kuningas Arthurin hovi muodostaa kuitenkin kirjoille yhteisen keskuksen, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 tarinat tapahtuvat. Yleens\u00e4 arturiaanisella kirjallisuudella viitataan nimenomaan keskiaikaisiin kirjoihin, mutta on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s nykyiset kirjat ja elokuvat, jotka kertovat kuningas Arthurista ja h\u00e4nen ritareistaan, voidaan n\u00e4hd\u00e4 perinteen jatkumona. Esimerkiksi itse sain ensikosketukseni arturiaaniseen maailmaan Mauri Kunnaksen Kuningas Artturin tarinoiden<\/em> kautta.<\/p>\n

Kuningas Arthurin historiallisuudesta on kiistelty pitk\u00e4\u00e4n, mutta arturiaanisen kirjallisuuden kannalta asialla ei ole juurikaan merkityst\u00e4. Jos Arthur on historiallinen henkil\u00f6, h\u00e4n on el\u00e4nyt joskus 500-luvulla, mik\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 h\u00e4nen kuolemastaan oli ehtinyt kulua jo noin 600 vuotta, ennen kuin tarinat h\u00e4nest\u00e4 nousivat suosituiksi 1100-luvulla Euroopassa. N\u00e4in ollen tarinat h\u00e4nest\u00e4 lep\u00e4\u00e4v\u00e4t hyvin pitk\u00e4lti kirjailijoiden mielikuvituksen varassa. Arturiaaninen kirjallisuus on siis erill\u00e4\u00e4n mahdollisesti el\u00e4neest\u00e4 historiallisesta Arthurista. Kirjallisuus v\u00e4litt\u00e4\u00e4kin meille kuvaa ennen kaikkea siit\u00e4, mink\u00e4laista el\u00e4m\u00e4 oli 1100-1400-luvuilla, jolloin meille s\u00e4ilyneet tarinat on kirjoitettu.<\/p>\n

Arthurin tarinan suosio alkoi Geoffrey Monmouthilaisen 1130-luvulla kirjoittamasta Historia Regum Britanniae<\/i> (Britannian kuninkaiden historia) -teoksesta, joka kertoo kuvitteellista historiaa Britannian historiasta. Teoksesta j\u00e4iv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuningas Arthurista kertovat tarinat. Teos oli kuitenkin kirjoitettu latinaksi, eik\u00e4 suurin osa 1100-luvun aatelistosta ymm\u00e4rt\u00e4nyt sit\u00e4. Tarinaan tarttuikin Robert Wace, normandialainen runoilija, joka sovitti tarinan runomuotoon normannin kielelle, muinaisranskan l\u00e4hisukulaiselle. H\u00e4nen Roman de Brut<\/i> (Brutuksen romaani) on kirjoitettu noin vuosina 1150\u20131155. T\u00e4m\u00e4 kirja mahdollisti kuningas Arthurin seikkailuista lukemisen my\u00f6s latinaa taitamattomille aatelisille.<\/p>\n

Kuningas Arthur on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ist\u00e4 Wacen ja Geoffrey Monmouthlaisen teoksissa. My\u00f6hemmiss\u00e4 teoksissa kuningas Arthur j\u00e4\u00e4 kuitenkin usein sivuun tapahtumien keski\u00f6st\u00e4. Varsinaiseksi sivuhenkil\u00f6ksi h\u00e4nt\u00e4 ei ehk\u00e4 voi sanoa, sill\u00e4 h\u00e4n on keskeinen symboli teoksessa, mutta h\u00e4nen hahmonsa j\u00e4\u00e4 tarkoituksellisen passiiviseksi – h\u00e4nest\u00e4 tulee er\u00e4\u00e4nlainen kiintopiste, jonka ymp\u00e4rille fiktiivinen maailma rakentuu ja j\u00e4rjestyy. Sen sijaan aktiivisiksi toimijoiksi ja kirjojen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iksi nousevat Arthurin hovin ritarit. T\u00e4m\u00e4n uuden suunnan arturiaanisessa kirjallisuudessa aloitti nykyisen Ranskan alueella asunut kirjailija Chr\u00e9tien de Troyes.<\/p>\n

\"Yvain<\/a>
Yvain taistelee lohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4 vastaan pelastaakseen leijonan. Kuva on ilmeisesti 1400-luvun k\u00e4sikirjoituksesta MSS BNF fr. 112, 113-116, jotka on tilannut Jacques d’Armagnac (1433\u20131477). Public Domain<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Chr\u00e9tien de Troyes eli noin vuosina 1135\u20131189 ja ty\u00f6skenteli ainakin kahden tuon aikakauden suuraatelisen hovissa. H\u00e4n kirjoitti varmasti ainakin viisi teosta, jotka ovat s\u00e4ilyneet meille asti, mutta yhden kirjansa esipuheessa h\u00e4n mainitsee my\u00f6s muita kirjallisia t\u00f6it\u00e4, jotka ovat ilmeisesti kadonneet historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. Chr\u00e9tienin ansioksi on laskettava se, ett\u00e4 h\u00e4n yhdisteli Arthurin tarinaperinteeseen vaikutteita esimerkiksi kelttil\u00e4isest\u00e4 tarustosta ja my\u00f6s antiikin klassisesta kirjallisuudesta.<\/p>\n

Chr\u00e9tien oli monella tapaa innovatiivinen kirjailija ja toi arturiaaniseen tarinaperinteeseen monia uutuuksia, jotka sittemmin on totuttu yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinte\u00e4sti kuningas Arthuriin. Varmasti tunnetuin on Graalin malja, joka esiintyy ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Chr\u00e9tienin keskenj\u00e4\u00e4neess\u00e4 kirjassa Perceval ou le conte du Graal<\/i> (Perceval eli kertomus Graalista).<\/p>\n

Graal on Perceval<\/i>-teoksessa mystinen esine. Sen ei varsinaisesti kerrota olevan maljanmuotoinen, vaikka my\u00f6hemm\u00e4t kirjoittajat ovatkin sen maljaksi (tai laakeaksi vadiksi) tulkinneet. Graalin kertomus on monella tapaa hyvin salaper\u00e4inen ja kiehtova, eik\u00e4 v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 kertomus j\u00e4\u00e4 kesken. Lukija ei saa lopullisia vastauksia tai selityksi\u00e4 arvoituksiin, mik\u00e4 on saanut ihmiset heti Chr\u00e9tienin kuolemasta saakka esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia tulkintoja ja versioita Graalista.<\/p>\n

Keskener\u00e4ist\u00e4 Perceval<\/i>-teosta jatkettiin Chr\u00e9tienin kuolemaa seuranneina vuosikymmenin\u00e4 ainakin nelj\u00e4\u00e4n kertaan, mik\u00e4 kertoo osaltaan tarinan kiehtovuudesta. Suoranaisten jatkojen lis\u00e4ksi Graal alkoi el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, ja nousi koko arturiaanisen maailman keskeiseksi mysteeriksi 1200-luvun aikana. Paras esimerkki t\u00e4st\u00e4 on niin kutsuttu Lancelot-Graal<\/i>-sykli, eli valtava, useiden tuhansien nykysivujen mittainen kertomuskokoelma. Kertomuskokoelma alkaa Joseph d\u2019Arimathie<\/i> (Joosef Arimatialainen) -teoksella, jossa kerrotaan Graalin maljan alkuper\u00e4st\u00e4. Sen lis\u00e4ksi kokoelmaan kuuluu Merlin-velhoon, Kuningas Arthuriin ja Lancelotiin keskittyv\u00e4t tarinat sek\u00e4 kertomus Graalin maljan etsinn\u00e4st\u00e4 ja Arthurin kuolemasta.<\/p>\n

\"Perceval<\/a>
Perceval saapuu Graalin linnaan, miss\u00e4 h\u00e4n tapaa Kalastajakuninkaan ja n\u00e4kee Graalin kulkueen. Chr\u00e9tien de Troyes\u2019n Percevalin k\u00e4sikirjoitus vuodelta 1330, BnF Fran\u00e7ais 12577<\/a>, fol. 18v. Public Domain<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Samaan aikaan, 1200\u20131300-luvuilla, kirjoitettiin my\u00f6s muita uusia versioita samoista aiheista ja eri Py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n ritareiden seikkailuista.<\/p>\n

Muinaisranskankielisten kirjojen lis\u00e4ksi arturiaanista kirjallisuutta kirjoitettiin ja k\u00e4\u00e4nnettiin my\u00f6s monille muille kielille. Esimerkiksi saksaan k\u00e4\u00e4nnettiin tai oikeammin kirjoitettiin uudestaan useita Chr\u00e9tienin kirjoja. Hartmann von Aue kirjoitti teoksensa Erec<\/i> ja Iwein<\/i> jo noin vuosina 1185\u20131202, eli vain muutamia vuosikymmeni\u00e4 Chr\u00e9tienin alkuper\u00e4isten kertomusten j\u00e4lkeen. Samoihin aikoihin my\u00f6s Wolfram von Eschenbach kirjoitti Parzival<\/i>-teoksensa Chr\u00e9tienin Percevalin<\/i> pohjalta. Arturiaanista kirjallisuutta sovitettiin my\u00f6s italian ja espanjan eri kielimuodoille ja tarinat olivat hyvin suosittuja kaikkialla Euroopassa. Chr\u00e9tienin Yvain<\/i> sovitettiin my\u00f6s ruotsiksi nimell\u00e4 Herr Ivan lejonriddaren<\/i> jo vuonna 1303.<\/p>\n

Arturiaanisen kirjallisuuden my\u00f6hemm\u00e4lle suosiolle keskeist\u00e4 oli kuitenkin se, ett\u00e4 teoksia kirjoitettiin englanniksi. Englanninkielisest\u00e4 arturiaanisesta kirjallisuudesta mainitsemisen arvoisia ovat etenkin Sir Gawain and the Green Knight<\/i> (Sir Gawain ja Vihre\u00e4 ritari), 1300-luvulla kirjoitettu ja suuren suosion saavuttanut tarina Arthurin sisarenpojasta, ja Le Morte d\u2019Arthur<\/i>, Thomas Maloryn noin vuonna 1469 kirjoittama eritt\u00e4in kuuluisa kirja, jonka yhten\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4 on toiminut jo aiemmin mainittu Lancelot-Graal<\/i>-sykli. William Caxton painoi Maloryn kirjan jo vuonna 1485. Le Morte d\u2019Arthur<\/i> on ollut varmasti yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 teoksista, jotka ovat luoneet kuvaa Arthurista ja Py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n ritareista nykykulttuurille, sill\u00e4 1800-luvulta alkanut romanttinen ja nationalistinen innostus Britannian menneisyytt\u00e4 kohtaan nosti Maloryn teoksen suuren mielenkiinnon kohteeksi.<\/p>\n

Kuningas Arthurin tarinat ovatkin olleet jatkuvan suosion ja uudelleen tulkinnan kohteena 1800-luvulta l\u00e4htien. Tarinat ovat inspiroineet taiteilijoita, kirjailijoita, s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4 ja elokuvan tekij\u00f6it\u00e4. Esimerkiksi Wikipedia listaa useita kymmeni\u00e4 erilaisia elokuvia, jotka kertovat Arthurista tai t\u00e4m\u00e4n ritareista, viimeisimp\u00e4n\u00e4 2017 ilmestynyt King Arthur:<\/i> Legend of the Sword<\/i>.<\/p>\n

*\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *<\/p>\n

Jos arturiaaniseen maailmaan haluaa tutustua muutenkin kuin elokuvien v\u00e4lityksell\u00e4, on suomalaisille tarjolla valitettavan v\u00e4h\u00e4n suomenkielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 keskiaikaisista arturiaanisista kirjoista. (Tulevaisuudessa toivottavasti saamme muutamia uusia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, jos allekirjoittaneen suunnitelmat Chr\u00e9tien de Troyes\u2019n teosten k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 joskus toteutuvat.) Joitakin suomennoksia keskiaikaisista arturiaanisista kirjoista l\u00f6ytyy, ja niiden avulla p\u00e4\u00e4see hyvin alkuun kirjallisuuteen tutustumisessa ja voi tavoittaa jotain kirjojen tunnelmasta:<\/p>\n

Wolfram, von Eschenbach:\u00a0Parsifal<\/i>. (Parzival.) Suomentanut Jukka Pajukangas. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1991.<\/p>\n

Malory, Thomas:\u00a0Py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n ritarit.<\/i>\u00a0Lyhent\u00e4en suomentanut Marja Helanen-Ahtola. Karisto 1979, H\u00e4meenlinna.<\/p>\n

L\u00e4hes kaikista tunnetuimmista ja merkitt\u00e4vimmist\u00e4 arturiaanisista kirjoista on tehty k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 nykyenglanniksi. Alla lueteltuina nykyenglanninkielisi\u00e4 versioita joistakin t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa mainituista kirjoista:<\/span><\/p>\n

Geoffrey of Monmouth.<\/span> The history of the kings of Britain: an edition and translation of\u00a0De gestis Britonum\u00a0(Historia regum Britanniae<\/i><\/span>). Arthurian studies.\u00a069. Michael D. Reeve (ed.), Neil Wright (trans.). Woodbridge, Suffolk: Boydell Press. 2007.\u00a0<\/span><\/p>\n

Wace:\u00a0<\/span>Roman de Brut. A History of the British: Text and Translation<\/i><\/span>. Ed. and tr.\u00a0Judith Weiss (2002) [1999].\u00a0Exeter: University of Exeter Press.\u00a0<\/span><\/p>\n

Chr\u00e9tien de Troyes: <\/span>Arthurian Romances<\/i><\/span>. Carleton Carroll, William Kibler (Transl.). Penguin 1991. <\/span><\/p>\n

Lancelot\u2013Grail: The Old French Arthurian Vulgate and Post-Vulgate in Translation<\/i><\/span>. Lacy, Norris J. (Ed.). New York: Garland. (Volume 1, 1992; Volume 2, 1993; Volume 3, 1995; Volume 4, 1995; Volume 5, 1996.)<\/span><\/p>\n

Malory, Sir Thomas:\u00a0<\/span>Le Morte d’Arthur<\/i><\/span>. Ed. Matthews, John. Illustrated by Ferguson, Anna-Marie. London: Cassell 2000.<\/span><\/p>\n

\n

Huomaa my\u00f6s 19.9.2017 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 Kertomusten keskiaika -seminaari<\/a> keskiaikaisesta kirjallisuudesta ja sen my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. CFP on avoinna kes\u00e4kuun loppuun. Seminaarin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS).<\/p>\n

 <\/p>\n

Save<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miika Norro Arturiaaninen kirjallisuus, kuten nimest\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, viittaa kirjallisuuteen, joka kertoo kuningas Arthurista ja h\u00e4nen ritareistaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Arthur itse j\u00e4\u00e4 monissakin kirjoissa sivurooliin Py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n ritareiden ollessa tarinoiden sankareita. Kuningas Arthurin hovi muodostaa kuitenkin kirjoille yhteisen keskuksen, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 tarinat tapahtuvat. Yleens\u00e4 arturiaanisella kirjallisuudella viitataan nimenomaan keskiaikaisiin kirjoihin, mutta on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/564"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=564"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/564\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":587,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/564\/revisions\/587"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=564"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=564"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=564"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}