{"id":607,"date":"2017-10-16T12:21:34","date_gmt":"2017-10-16T09:21:34","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=607"},"modified":"2017-10-16T16:38:10","modified_gmt":"2017-10-16T13:38:10","slug":"kuningas-arthur-pohjolassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=607","title":{"rendered":"Kuningas Arthur Pohjolassa"},"content":{"rendered":"

Kirsi Kanerva<\/em><\/p>\n

Keskiajan arturiaaninen, tarunhohtoisesta kuningas Arthurista ja t\u00e4m\u00e4n ritareista kertova kirjallisuus, jota Miika Norro on k\u00e4sitellyt Glossaen blogissa aiemmin<\/a>, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielenkiintoa my\u00f6s pohjoismaisesta keskiajasta kiinnostuneiden keskuudessa. Kyseisen tarinaperinteen tuntemus levisi Skandinaviaan jo 1100\u20131200-luvuilla ja vaikutti kansankieliseen kirjallisuuteen, erityisesti Islannissa.<\/p>\n

Vanhin Skandinaviassa k\u00e4\u00e4nnetty arturiaaninen teksti oli Prophetiae Merlini<\/em> eli \u201dMerlinin ennustus\u201d, joka on osa Geoffrey Monmouthilaisen 1130-luvulla kirjoittamaa teosta Historia regum Britanniae<\/em>. Geoffreyn teos tunnettiin Islannissa jo 1100-luvun lopulla. \u201dMerlinin ennustuksen\u201d k\u00e4\u00e4nsi runomuotoon 1200-luvun tiet\u00e4mill\u00e4 islantilainen benediktiinimunkki Gunnlaugr Leifsson (k. 1218\/1219). K\u00e4\u00e4nn\u00f6s tunnetaan nimell\u00e4 Merl\u00edn\u00fassp\u00e1<\/em>.<\/p>\n

Koko Historia<\/em> k\u00e4\u00e4nnettiin samaan aikaan kuin Merl\u00edn\u00fassp\u00e1<\/em> tai hieman sen j\u00e4lkeen, todenn\u00e4k\u00f6isesti Islannissa. Kyseinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s tunnetaan nimell\u00e4 Breta s\u00f6gur<\/em>. Teoksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4\u00e4 ei tunneta, mutta h\u00e4n oli todenn\u00e4k\u00f6isesti latinankielt\u00e4 taitava kirkonmies Gunnlaugrin tavoin. Alkuper\u00e4inen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei ole s\u00e4ilynyt, mutta saagasta tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n kaksi versiota. Toinen keskittyy tiukemmin historiallisen tiedon v\u00e4litt\u00e4miseen kun taas toista versiota voidaan lukea arturiaanisena ritariromanssina.<\/p>\n

Breta s\u00f6gurin<\/em> kaksi eri versiota ovat hyv\u00e4 esimerkki keskiajan skandinaavisesta k\u00e4\u00e4nn\u00f6stoiminnasta: alkuper\u00e4istekstej\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4\u00e4nnetty suoraan ja kirjaimellisesti, vaan ne pikemminkin k\u00e4\u00e4nnettiin vastaanottavalle kulttuurille. Tarpeettomina pidettyj\u00e4 kohtia voitiin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois, selityksi\u00e4 lis\u00e4ttiin tai teksti\u00e4 muokattiin muuten. Joskus k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen l\u00e4hteen\u00e4 on voinut olla useampi teos, joiden pohjalta on kirjoitettu omakielinen mukaelma. My\u00f6hemm\u00e4t kopioijat ovat lis\u00e4ksi voineet muokata teksti\u00e4 omien ja ty\u00f6n tilaajien kiinnostusten ja tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi Breta s\u00f6gurin<\/em> tapauksessa t\u00e4m\u00e4 tarkoitti tiukasti tapahtumiin ja henkil\u00f6ihin keskittyv\u00e4\u00e4 historiankuvausta tai ihmisten ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4 ja tunneilmaisua korostavaa ilmaisua.<\/p>\n

Geoffreyn latinankielisen Historian<\/em> j\u00e4lkeen kuningas Arthurin tarinan pohjalta alettiin laatia latinaa taitamattomalle kuulijakunnalle omakielisi\u00e4, runomuotoisia ritariromansseja ja lyyrist\u00e4 runoutta (<\/em>lais<\/em>).<\/em> (Ks. my\u00f6s Miika Norron artikkeli <\/a>Glossae-blogissa.) 1200-luvun alkupuolella Norjan kuningas Haakon IV Haakoninpoika (1204\u20131263, hallitsijana 1217 alkaen), jolla oli suhteita useisiin ulkomaisiin hallitsijoihin ja n\u00e4iden hoveihin sek\u00e4 erityisesti Englantiin ja kuningas Henrik III:een (1207\u20131272, hallitsi 1216\u20131272), aloitti mittavan arturiaanisen kirjallisuuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6stoiminnan. Tutkimuksessa n\u00e4ist\u00e4 kuningas Haakon IV:en aikana tuotetuista k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 puhutaan k\u00e4\u00e4nnettyin\u00e4 ritarisaagoina (<\/em>riddaras\u00f6gur<\/em>).<\/em> Niille on yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 toisin kuin runomuotoiset alkuper\u00e4istekstit, ne ovat kaikki proosamuodossa.<\/p>\n

\"File:HakonTheOldAndSkule-Flateyjarbok<\/a>
Runsaasti arturiaanista kirjallisuutta k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4nyt Norjan kuningas Haakon IV Haakoninpoika kuvattuna Flateyjarb\u00f3k-k\u00e4sikirjoituksessa (1300-luvun lopulta).<\/figcaption><\/figure>\n

Ensimm\u00e4inen kuningas Haakon IV Haakoninpojan k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4m\u00e4 eurooppalainen ritariromanssi oli 1100-luvulla el\u00e4neen ja vaikuttaneen Thomas de Bretagnen teos Tristan<\/em>.<\/em> Sen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s tunnetaan nimell\u00e4 Tristrams saga ok \u00cds\u00f6ndar<\/em>. Saagan k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on laadittu vuonna 1226. Tristrams saga<\/em> kertoo Tristanin ja Isolden traagisen rakkaustarinan. Se on ainoa s\u00e4ilynyt Thomas de Bretagnen Tristan<\/em>-romanssin kokonaisuudessaan v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 eurooppalainen teksti.<\/p>\n

Kuningas Haakon IV mainitaan k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tilaajaksi my\u00f6s kahden muun ritarisaagan k\u00e4sikirjoituksessa ja yhdess\u00e4 lais<\/em>-runojen kokoelmassa. N\u00e4m\u00e4 ovat 1100-luvulla vaikuttaneen Chr\u00e9tien de Troyes\u2019n teoksen Yvain<\/em> (Le Chevalier au lion<\/em>) pohjalta tehty k\u00e4\u00e4nn\u00f6s \u00cdvens saga<\/em>, M\u00f6ttuls saga<\/em>, joka perustui ranskalaiseen runoelmaan Le Lai du cort mantel\/Le Mantel mautailli\u00e9<\/em> sek\u00e4 p\u00e4\u00e4osin Marie de Francen (aktiivisena 1160\u20131215) lais<\/em>-runouden pohjalta laadittu, 21 lyhytt\u00e4 tarinaa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kokoelma nimelt\u00e4 Strengleikar<\/em>.<\/em> Kaksi Strengleikar<\/em>-kokoelman<\/em> runoelmaa, Geitarlauf<\/em> (alkup. Ch\u00e8vrefeuil<\/em>)<\/em> ja Januals lj\u00f3\u00f0<\/em> (alkup. Lanval<\/em>)<\/em> ovat osa kuningas Arthurista kertovaa tarinaperinnett\u00e4.<\/p>\n

Muita Norjassa k\u00e4\u00e4nnettyj\u00e4 Chr\u00e9tien de Troyes\u2019n teoksia olivat Erec et Enide<\/em> sek\u00e4 Perceval<\/em>\/Le Conte du Graal<\/em>. N\u00e4ist\u00e4 ensin mainittu tunnetaan nimell\u00e4 Erex saga<\/em>. Parcevals saga<\/em> taas kertoo Parcevalin tarinan ja siit\u00e4 erillinen Valvens \u00fe\u00e1ttr<\/em> keskittyy ritari Gawainin seikkailuihin. Erex sagan<\/em>, Parcevals sagan<\/em> ja Valvens \u00fe\u00e1ttrin<\/em> osalta k\u00e4sikirjoituksissa ei ole mainintaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tilaajasta. Tutkijat ovat kuitenkin olettaneet, ett\u00e4 my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 teokset k\u00e4\u00e4nnettiin kuningas Haakon IV:en aikana ja toimeksiannosta. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti olleet kirkonmiehi\u00e4; esimerkiksi Tristrams saga<\/em> mainitsee k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4kseen \u201dveli Robertin\u201d.<\/p>\n

Vaikka arturiaanisesta kirjallisuudesta suuri osa k\u00e4\u00e4nnettiin Norjassa, ei k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten k\u00e4sikirjoituksia ja kopioita ole juurikaan s\u00e4ilynyt Norjassa vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Islannissa. Voidaankin sanoa, ett\u00e4 juuri islantilaiset s\u00e4ilyttiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 ritarisaagat. Keskiajalta per\u00e4isin olevia k\u00e4sikirjoituksia on kuitenkin s\u00e4ilynyt vain muutamia. Monet nyky\u00e4\u00e4n tunnetuista k\u00e4sikirjoituksista ovat reformaation j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajalta. Kopioita on kuitenkin runsaasti. Niiden perusteella on syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nnetyt ritarisaagat ovat olleet kaikkien aikojen suosituin saagalaji Islannissa.<\/p>\n

Norjan kuninkaan hovissa k\u00e4\u00e4nnettyjen ritarisaagojen lis\u00e4ksi arturiaanista kirjallisuutta k\u00e4\u00e4nnettiin ja sit\u00e4 on s\u00e4ilynyt my\u00f6s it\u00e4isess\u00e4 Skandinaviassa. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sten toimeenpanijana oli Norjaa vuosina 1299\u20131319 hallinneen kuningas Haakon V Magn\u00fasinpojan saksalainen vaimo, kuningatar Eufemia (k. 1312). H\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00e4tti 1300-luvun alussa eurooppalaista kirjallisuutta muinaisruotsiksi tytt\u00e4relleen, joka oli avioitunut Ruotsin kuninkaan kanssa. K\u00e4\u00e4nnetyt teokset tunnetaan yhteisnimell\u00e4 Eufemiavisor<\/em>.<\/em> Ne pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen edell\u00e4 mainitusta arturiaanisesta runoelmasta Yvain<\/em>,<\/em> ranskalaiseen tarinaperinteeseen pohjautuvasta ritariromanssista Floire et Blanchefort<\/em> sek\u00e4 saksalaisesta teoksesta Herzog Ernst<\/em>. Chr\u00e9tien de Troyes\u2019n runoelmasta Yvain<\/em> tehty k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on noin vuodelta 1303 ja se tunnetaan nimell\u00e4 H\u00e6rra Ivan<\/em>. Toisin kuin Norjassa tehdyt arturiaanisen kirjallisuuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, H\u00e6rra Ivan<\/em> on alkuper\u00e4isteoksen mukaisesti runomuodossa.<\/p>\n

Arturiaanisen kirjallisuuden skandinaavisia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti luettu viihteen\u00e4. Niiss\u00e4 kuvattiin hoviel\u00e4m\u00e4\u00e4, eurooppalaisia hallitsijoita, ylh\u00e4isten ritareiden seikkailuja ja sankarillisia taisteluita sek\u00e4 heid\u00e4n rakkauttaan kauniiseen neitoon. On kuitenkin katsottu, ett\u00e4 osa tarinoista on ymm\u00e4rretty opettavaisina, kristillisen moraalin mukaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjaavina ja opastavina kertomuksina. Ritarisaagojen kuvaukset eurooppalaisesta hoviel\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ritariudesta ovat my\u00f6s voineet toimia ylh\u00e4isen\u00e4 pidetyn k\u00e4ytt\u00e4ytymisen mallina. Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 tekstej\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4ess\u00e4 muokattu jonkin verran vastaanottajakulttuuriin sopiviksi, eiv\u00e4t esimerkiksi Norjassa ja Islannissa tehdyt arturiaanisen kirjallisuuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset kuvasta k\u00e4\u00e4nn\u00f6sajankohtansa, 1200-luvun vaihteen ja alkupuolen l\u00e4nsiskandinaavista kulttuuria sin\u00e4ns\u00e4. Ne ovat kuitenkin vaikuttaneet muuhun keskiajalla tuotettuun saagakirjallisuuteen. Hieman my\u00f6hemmin 1300-luvulla islantilaiset alkoivat niiden innoittamina my\u00f6s kirjoittaa omia fiktiivisi\u00e4 hovikontekstiin sijoittuvia saagoja, joista tutkimuksessa puhutaan alkuper\u00e4isin\u00e4 ritarisaagoina.<\/p>\n

*\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *<\/p>\n

Suomenkielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 arturiaanisen kirjallisuuden keskiaikaisista pohjoismaisista k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 ei valitettavasti ole saatavilla. Pohjolassa tunnetuista kuningas Arthurin tarinoista kiinnostuneet voivat kuitenkin tutustua aiheeseen aluksi esimerkiksi englanninkielisten, D. S. Brewerin kustantamassa Arthurian Archives<\/em> -sarjassa ilmestyneiden k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kautta. (<\/span>Norse Romance<\/span><\/em>, I\u2013III<\/em>.<\/span> Toimittanut <\/span>Marianne E. Kalinke. Cambridge 1999.)<\/span><\/p>\n

Kirjallisuutta<\/strong><\/p>\n

Barnes, Geraldine. 1977. The <\/span>riddaras\u00f6gur<\/span><\/em>:<\/em> A Medieval Exercise in Translation. <\/span>Saga-Book<\/span><\/em> 19 (1974\u20131977), 403\u2013441.<\/span><\/p>\n

Barnes, Geraldine. 2007. The \u2018Discourse of Counsel\u2019 and the \u2018translated\u2019 Riddaras\u00f6gur. Teoksessa Judy Quinn, Kate Heslop & Tarrin Wills (toim.), <\/span>Learning and Understanding the Old Norse World. Essays in Honour of Margaret Clunies Ross<\/span><\/em>. Brepols: Turnhout, 375\u2013397.<\/span><\/p>\n

Bornholdt, Claudia. 2011. The Old Norse-Icelandic Transmission of Chr\u00e9tien de Troyes\u2019s Romances: \u00cdvens saga, Erex saga, Parcevals saga with Valvens \u00fe\u00e1ttr. Teoksessa Marianne E. Kalinke (toim.), <\/span>The Arthur of the North. The Arthurian Legend in the Norse and Rus\u2019 Realms<\/span><\/em>. Arthurian Literature in the Middle Ages 5. Cardiff: University of Wales Press, 98\u2013122.<\/span><\/p>\n

Budal, Ingvil Br\u00fcgger. 2009. <\/span>Strengleikar og lais. <\/span>H\u00f8viske noveller i omsetjning fr\u00e5 gammalfransk til gammalnorsk<\/span><\/em>. <\/span>Bergen: University of Bergen, Faculty of Humanities, Department of Linguistics, Literary and Aestetic Studies. <\/span>http:\/\/bora.uib.no\/handle\/1956\/3477<\/span><\/a><\/p>\n

Glauser, J\u00fcrg. 2007 [2005]. Romance (Translated <\/span>riddaras\u00f6gur<\/span><\/em>).<\/em> Teoksessa Rory McTurk (toim.),<\/span> A Companion to Old Norse-Icelandic Literature and Culture<\/span><\/em>. Blackwell Companions to Literature and Culture 31. Malden: Blackwell, 372\u2013387.<\/span><\/p>\n

Grobber, Stefanie. 2011. <\/span>Breta s\u00f6gur<\/span><\/em> and <\/span>Merl\u00edn\u00fassp\u00e1<\/span><\/em>.<\/em> Teoksessa Marianne E. Kalinke (toim.), <\/span>The Arthur of the North. The Arthurian Legend in the Norse and Rus’ Realms<\/span><\/em>. Arthurian Literature in the Middle Ages 5. Cardiff: University of Wales Press, 48\u201360.<\/span><\/p>\n

Kalinke, Marianne E. 1985. Norse Romance (<\/em><\/span>Riddaras\u00f6gur<\/span><\/em>).<\/em> <\/span>Teoksessa Carol J. Clover & John Lindow (toim.),<\/span> Old Norse-Icelandic Literature. A Critical Guide<\/span><\/em>. Ithaca & London: Cornell University Press, 316\u2013363.<\/span><\/p>\n

Kalinke, Marianne E. (toim. ). 1999. <\/span>Norse Romance<\/span><\/em>, I\u2013III<\/em>.<\/span> Cambridge: D. S. Brewer.<\/span><\/p>\n

Kalinke, Marianne E. (toim.). 2011. <\/span>The Arthur of the North. The Arthurian Legend in the Norse and Rus\u2019 Realms<\/span><\/em>. Cardiff: University of Wales Press<\/span>.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n

Marianne E. Kalinke & <\/span>Phillip Marshall Mitchell. 1985. <\/span>Bibliography of Old Norse-Icelandic Romances<\/span><\/em>. Ithaca & London:<\/span> Cornell University Press<\/span>.<\/span><\/p>\n

Pulsiano, Phillip (toim.). 1993. <\/span>Medieval Scandinavia. An Encyclopedia<\/span><\/em>. <\/span>New York and London: Garland.<\/span><\/p>\n

Simek, Rudolf & Hermann P\u00e1llson. <\/span>2007. <\/span>Lexikon der altnordischen Literatur<\/span><\/em>. Kr\u00f6ners Taschenausgabe 490<\/em>. Stuttgart: Kr\u00f6ner.<\/span><\/p>\n

Tahkokallio, Jaakko. <\/span>2013. <\/span>Monks, Clerks, and King Arthur: Reading Geoffrey of Monmouth in the Twelfth and Thirteenth Centuries<\/span><\/em>. <\/span>Helsinki: University of Helsinki.<\/span><\/p>\n

Wollin, Lars. Eufemiavisorna<\/em>. <\/span>Svensk \u00f6vers\u00e4ttarlexikon<\/span> -sivusto (luettu 11.10.2017). http:\/\/www.oversattarlexikon.se\/artiklar\/Eufemiavisorna<\/a><\/span><\/p>\n

W\u00fcrth, Stefanie. <\/span>1988. <\/span>Der <\/span>\u201c<\/span>Antikenroman<\/span>\u201d <\/span><\/em>in der isl\u00e4ndischen Literatur des Mittelalters: eine Untersuchungen zur U\u0308bersetzung und Rezeption lateinischer Literatur im Norden<\/em>.<\/span> Basel: Helbing & Lichtenhahn.<\/span><\/p>\n

Save<\/span><\/p>\n

Save<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Kanerva Keskiajan arturiaaninen, tarunhohtoisesta kuningas Arthurista ja t\u00e4m\u00e4n ritareista kertova kirjallisuus, jota Miika Norro on k\u00e4sitellyt Glossaen blogissa aiemmin, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielenkiintoa my\u00f6s pohjoismaisesta keskiajasta kiinnostuneiden keskuudessa. Kyseisen tarinaperinteen tuntemus levisi Skandinaviaan jo 1100\u20131200-luvuilla ja vaikutti kansankieliseen kirjallisuuteen, erityisesti Islannissa. Vanhin Skandinaviassa k\u00e4\u00e4nnetty arturiaaninen teksti oli Prophetiae Merlini eli \u201dMerlinin ennustus\u201d, joka on osa Geoffrey […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/607"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=607"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":617,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/607\/revisions\/617"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}