{"id":628,"date":"2017-12-12T11:30:10","date_gmt":"2017-12-12T09:30:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=628"},"modified":"2017-12-11T20:29:41","modified_gmt":"2017-12-11T18:29:41","slug":"ensikertalaisen-silmin-dies-mediaevales-2017","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=628","title":{"rendered":"Ensikertalaisen silmin: Dies Mediaevales 2017"},"content":{"rendered":"<p><em>Anita Geritz<\/em><\/p>\n<p>Keskiajan tutkimus Suomessa voi kenties paremmin kuin koskaan. Tampereella 16.\u201318.11. Keskiajan tutkimus nyt -teemalla j\u00e4rjestetty 14. Dies Mediaevales sujui optimistisissa tunnelmissa. Konferenssi kokosi keskiajan tutkijoita ymp\u00e4ri Suomea monilta eri tieteenaloilta, ja konferenssin teema loi luontevat puitteet niin meneill\u00e4\u00e4n olevien projektien ja tutkimusten esittelyille kuin keskustelulle keskiajan tutkimuksen juurista, nykytilanteesta ja tulevaisuudenn\u00e4kymist\u00e4 Suomessa.<\/p>\n<p>Kandiani viimeistelev\u00e4n\u00e4 historian opiskelijana suuntasin t\u00e4t\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 Dies Mediaevalesiani kuuntelemaan hieman j\u00e4nnitt\u00e4en mutta innoissani. Olen kokenut konferenssit ja seminaarit valtavan hy\u00f6dyllisiksi tilaisuuksiksi kurkistaa keskiajan tutkimuksen kent\u00e4lle ja tutustua l\u00e4hemmin tutkimusalaan, joka on pit\u00e4nyt pauloissaan yliopisto-opintojen ensimm\u00e4isest\u00e4 peruskurssista l\u00e4htien. Dies on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 suurin t\u00e4llainen tapahtuma, jossa olen p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n, ja se antoikin harvinaisen paljon hyv\u00e4\u00e4 pohdinnan ainesta.<\/p>\n<p>Konferenssin ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 alkoi kaikille yhteisell\u00e4 esitelm\u00e4sessiolla, jossa nostettiin esille muun muassa keskiajan kielenk\u00e4yt\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4minen \u2013 relevanttia niin teologisissa teksteiss\u00e4 kuin kirkkotaiteen kuvakieless\u00e4. Sanojen merkitysten ja kulttuurin muuttuminen voivat asettaa keskiajan l\u00e4hteiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 tutkijalle haasteita. V\u00e4h\u00e4n samansuuntaisiin teemoihin p\u00e4\u00e4tyi Visa Immonen keynotessaan, jossa h\u00e4n k\u00e4sitteli vastajulkaistun <i>Hirvenvasa ja kerj\u00e4l\u00e4inen<\/i> -teoksen kautta ihmist\u00e4 ja el\u00e4int\u00e4 Suomen muinaisesineist\u00f6ss\u00e4: saatamme usein p\u00e4\u00e4ty\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n oman itsemme vanhoja kuvia ja esineit\u00e4 katsoessamme, h\u00e4n kertoi. Tutkijan on niin esineist\u00f6n kuin tekstien \u00e4\u00e4rell\u00e4 vaikea, ehk\u00e4 mahdoton irrottautua omasta ajallisesta kontekstistaan \u2013 pyrkimys nykyisyyden ja menneen erottamiseen ja anakronististen olettamusten v\u00e4ltt\u00e4miseen on kuitenkin tutkimuksessa vahva, ja v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrysten vaaran tiedostaminen on siin\u00e4 ensimm\u00e4inen askel.<\/p>\n<p>Seuraavien p\u00e4ivien esitelmiss\u00e4 k\u00e4siteltiin lis\u00e4\u00e4 kieleen, nimist\u00f6\u00f6n ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 aiheita, ja paneelikeskustelussa korostettiin kielitaidon arvoa keskiajan tutkijoille toivoen, ett\u00e4 opiskelijat voisivat jatkossakin siihen panostaa. Monipuolisissa paperisessioissa perehdyttiin lis\u00e4ksi esimerkiksi arkeologiaan ja kirkkohistoriaan. Valinta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isten sessioiden v\u00e4lill\u00e4 oli vaikea!<\/p>\n<p>Yhdeksi toistuvaksi aiheeksi konferenssissa nousi digihumanismi ja siihen liittyv\u00e4t uudet metodologiset kysymykset ja tutkimusaiheet. Sittemmin virallisesti julkaistuun uudistettuun <i>Diplomatarium Fennicum<\/i> -tietokantaprojektiin liittyen oli useita papereita, joissa esiteltiin sen taustaa, nykymuotoa ja tulevia ominaisuuksia. Lis\u00e4ksi k\u00e4siteltiin toisaalta tilastoinnin, toisaalta tietokoneavusteisen tekij\u00e4ntunnistuksen antia keskiaikaisten l\u00e4hteiden \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n<p>Keskusteluissa l\u00e4hteiden digitointi ja sen mahdollistamat uudet tutkimusmetodit ja -kysymykset n\u00e4htiin eritt\u00e4in positiivisena kehityksen\u00e4, ja oli iloista kuulla digihumanismiprojektien kyvyst\u00e4 integroida opiskelijat tutkimusten tekoon jo varsin varhaisessa vaiheessa n\u00e4iden opintoja. Toisaalta digihumanismista puhuttaessa muistutettiin my\u00f6s digitoimattomien aineistojen k\u00e4yt\u00f6n arvosta ja siit\u00e4, ett\u00e4 uusia menetelmi\u00e4kin k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 tutkimuskysymykset on muistettava rajata historian tutkimuksen kannalta mielekk\u00e4iksi.<\/p>\n<p>Tapio Salmisen ja Susanna Niirasen keynoteissa k\u00e4siteltiin l\u00e4hemmin keskiajan tutkimuksen tilannetta nyt. Suomalaisen keskiajan tutkijoiden paljous, monitieteisyys ja kansainv\u00e4liset yhteydet n\u00e4htiin keskeisin\u00e4 nykyisen keskiajan tutkimuksen vahvuuksina. Tulevaisuudelta toivottiin mahdollisesti moninaisempia tutkija\u00e4\u00e4ni\u00e4 ja kielitaitoa, suuntautumista my\u00f6s it\u00e4iseen historiaan l\u00e4ntisen n\u00e4k\u00f6kulman lis\u00e4ksi sek\u00e4 toki keskiajan tutkimuksen institutionaalista tukea.<\/p>\n<p>My\u00f6s medievalismin tutkimus nostettiin esille yhten\u00e4 tutkimussuuntauksena, johon toivottiin tulevaisuudessa kasvavaa panostusta \u2013 mainittiinpa sekin, ett\u00e4 aihepiiri tarjoaisi hyv\u00e4\u00e4 opinn\u00e4yteainesta my\u00f6s keskiajasta kiinnostuneille perustutkinto-opiskelijoille!<\/p>\n<p>Keskiaika her\u00e4tt\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 laajasti kiinnostusta sek\u00e4 yliopistomaailmassa ett\u00e4 populaarikulttuurissa ja historianel\u00e4v\u00f6ityspiireiss\u00e4, ja sek\u00e4 n\u00e4iden ilmi\u00f6iden tutkimisesta ett\u00e4 toisaalta tutkijoiden vuorovaikutuksesta niiden kanssa keskusteltiin. Keskustelut her\u00e4tteliv\u00e4t pohtimaan, mik\u00e4 on tutkijan rooli julkisessa keskustelussa, kun aiheena on keskiaika, ja voisivatko tutkijat ottaa aktiivisemmin osaa esimerkiksi keskiaikatapahtumiin.<\/p>\n<p>Vuorovaikutuksesta laajemman yleis\u00f6n kanssa sai erityist\u00e4 kiitosta Ravattulan Ristim\u00e4ki -hanke, jolle konferenssin yhteydess\u00e4 annettiin Glossan Valoisa keskiaika -kunniamaininta. Hankkeella on nyt kolmen vuoden apuraha Alfred Kordelinin s\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4, mutta pitk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 jouduttiin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n vailla pitk\u00e4aikaista rahoitusta, jolloin Ravattulan Ristim\u00e4en 1100\u20131200-luvun kirkon kaivaukset sujuivat pitk\u00e4lti pienempien lahjoitusten turvin sek\u00e4 opetuskaivauksina ja vapaaehtoisty\u00f6n\u00e4. Kyseess\u00e4 on Suomen keskiajan historian kannalta eritt\u00e4in arvokas tutkimuskohde, ja t\u00e4m\u00e4 sek\u00e4 hankkeen tekij\u00f6iden sinnikkyys niitti kiitosta.<\/p>\n<p>Kaiken kaikkiaan konferenssi oli monipuolinen ja inspiroiva! Enk\u00e4 ollut ainoa paikalla oleva perustutkinto-opiskelija \u2013 rohkaisisinkin tutkimusty\u00f6st\u00e4 kiinnostuneita opiskelijoita k\u00e4ym\u00e4\u00e4n konferensseissa, sill\u00e4 on aina yht\u00e4 hienoa p\u00e4\u00e4st\u00e4 tapaamaan tutkijoita ja kuulemaan meneill\u00e4\u00e4n olevista tutkimuksista. Samalla tulee hahmotettua paremmin, miten ja mit\u00e4 kaikkea keskiaikaan liittyen voi tutkia ja kuinka monenlaiset opinnot voivat olla t\u00e4ll\u00e4 alalla iloksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Anita Geritz Keskiajan tutkimus Suomessa voi kenties paremmin kuin koskaan. Tampereella 16.\u201318.11. Keskiajan tutkimus nyt -teemalla j\u00e4rjestetty 14. Dies Mediaevales sujui optimistisissa tunnelmissa. Konferenssi kokosi keskiajan tutkijoita ymp\u00e4ri Suomea monilta eri tieteenaloilta, ja konferenssin teema loi luontevat puitteet niin meneill\u00e4\u00e4n olevien projektien ja tutkimusten esittelyille kuin keskustelulle keskiajan tutkimuksen juurista, nykytilanteesta ja tulevaisuudenn\u00e4kymist\u00e4 Suomessa. Kandiani [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/628"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=628"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/628\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":630,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/628\/revisions\/630"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=628"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=628"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=628"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}