{"id":631,"date":"2017-12-14T11:31:38","date_gmt":"2017-12-14T09:31:38","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=631"},"modified":"2017-12-14T11:31:38","modified_gmt":"2017-12-14T09:31:38","slug":"merkitysten-voltit-ja-keskiajantutkija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=631","title":{"rendered":"Merkitysten voltit ja keskiajantutkija"},"content":{"rendered":"

Anna-Riina Hakala<\/em><\/p>\n

Kun lukee osaamallaan kielell\u00e4 kirjoitettua, hiljattain tuotettua ja yleistajuista teksti\u00e4, vaikkapa sanomalehte\u00e4, voi olettaa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 aika, tarkasti mist\u00e4 tekstiss\u00e4 puhutaan ja mit\u00e4 kirjoittajan valitsemat sanat merkitsev\u00e4t. Tekstin kirjoittaja ja lukija jakavat, jos eiv\u00e4t nyt samaa paikkaa, niin ainakin saman ajan. Kulttuuripiiri on kielen ja ajan kautta yhteinen.<\/p>\n

Keskiajan tekstien \u00e4\u00e4relle pys\u00e4htyv\u00e4n tilanne on vallan toinen. K\u00e4ytetty kieli voi olla jo poissa aktiivisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, tai sen muoto on hyvin erilainen kuin nykykieli. Kirjoittajan ja lukijan v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 monta vuosisataa, jossa kulttuurinen ymp\u00e4rist\u00f6 ja maailmankuva ovat ehtineet tehd\u00e4 monta volttia. Ajan kulumisen ja maailman el\u00e4misen j\u00e4ljilt\u00e4 sanat ovat muuttaneet muotoaan ja merkityst\u00e4\u00e4n arvaamattomillakin tavoilla.<\/p>\n

Esitelm\u00f6in keskiaikaisten kirjoitusten tekstinymm\u00e4rrysongelmista marraskuussa Dies Mediaevalesissa oman tutkimuskentt\u00e4ni, sukupuolihistorian, n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aloin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota sukupuolisuuteen ja sen harjoittamiseen liittyv\u00e4n sanaston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo lukiessani taustakirjallisuutta v\u00e4it\u00f6skirjaprosessiani varten pari vuotta sitten. N\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 riippuu tutkimuksesta ja tutkijasta, miten esimerkiksi siveys ja selibaatti ja muut seksuaalista aktiivisuutta kuvaavat sanat suhteutetaan toisiinsa merkityksen tasolla. Toisaalta annetut merkitykset viittasivat ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n yksimielisesti syd\u00e4nkeskiaikaisen maailmankuvan ruumis- ja seksuaalikielteisyyteen. Kirjallisuudesta nousi vieno, mutta selv\u00e4sti havaittava pime\u00e4n keskiajan ummehtunut tuoksu.<\/p>\n

On totta, ett\u00e4 jotkin keskiaikaiset ajattelijat, joita siteeratut tutkimuksetkin k\u00e4sittelev\u00e4t, suhtautuivat seksuaalisuuden harjoittamiseen my\u00f6s oikein solmitussa avioliitossa aidosti esteen\u00e4 pyhittymiselle. Kielteist\u00e4 suhtautumista ei voi kuitenkaan automaattisesti ottaa tulkinnalliseksi l\u00e4ht\u00f6kohdaksi. Varsinkin 1100- ja 1200-luvulla seksuaalikielteisyys ei ollut normi, vaan mainstream-kirkossa torjuttujen marginaaliryhmien, kuten kataarien, asenne. Sukupuoliyhdynt\u00e4\u00e4 ja avioliittoa k\u00e4ytettiin runsaasti vertauskuvallisesti puhuttaessa kristinuskon ylevimm\u00e4st\u00e4 ulottuvuudesta, kirkon ja Jumalan suhteesta. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti varsin my\u00f6nteist\u00e4 kuvaa seksuaalisuudesta ja ruumiillisuudesta: muuten taivaan autuutta ei voisi kuvata p\u00e4tev\u00e4sti esimerkiksi aviovuoteena.<\/p>\n

Tutkimuskirjallisuus on keskiajantutkijan ty\u00f6kalu, jonka avulla voi enkulturoida itsens\u00e4 tarkastelemansa ajan ja paikan kulttuuriin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen l\u00e4hdetekstej\u00e4 paremmin. Koska kirjallisuuden kirjoittajat ovat yht\u00e4 kaukana keskiajasta kuin sit\u00e4 lukevat kulttuurimatkaajat, v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrysten riski on suuri. Tutkijat ovat kuin ulkomaalaisia vieraassa maassa, jotka yhdess\u00e4 yritt\u00e4v\u00e4t opetella paikallisia tapoja ja kieli\u00e4 ilman paikallista mentoria.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi esimerkiksi sukupuolisanastolle annettuja merkityksi\u00e4 ei voi ottaa annettuna, muuten voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 toistamaan samaa kielivirhett\u00e4 kuin matkatoveri. Kuten aina tieteen tekemisess\u00e4, on helpompaa tuudittautua tuttuun ja turvalliseen, my\u00f6t\u00e4ill\u00e4 konsensusta, vaikka se ei olisi loppuun asti perusteltua. Jotta keskiajan kulttuurista muodostuisi oikea kuva, onkin aika ajoin pys\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4 ilmeisen \u00e4\u00e4relle ja haastettava paitsi oma, my\u00f6s muiden kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 keskiajan tekstit todella puhuvat, kun ne puhuvat vaikkapa seksuaalisuudesta. Tied\u00e4nk\u00f6 todella, mit\u00e4 aikalainen mahtoi tarkoittaa puhuessaan siveydest\u00e4, ja ennen kaikkea olenko tietoinen siit\u00e4, mit\u00e4 itse sanalla ymm\u00e4rr\u00e4n?<\/p>\n

Kirjallisuuden lis\u00e4ksi tutkijan t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6kalu on itsereflektio. Kuten Anita Geritz tiivisti Dies Mediaevales konferenssin antia aiemmassa Glossae -blogikirjoituksessaan<\/a>, l\u00e4hteit\u00e4 tulee ilman itsekritiikki\u00e4 helposti k\u00e4ytetty\u00e4 omana peilin\u00e4. Sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden kohdalla peiliefekti syntyy helposti, sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ominaisuudet ovat osa ihmislajin luonnetta, joka oli keskiajallakin p\u00e4\u00e4osin sama kuin nyt.<\/p>\n

Ihmisyyden samankaltaisuus on pohja sille, ett\u00e4 voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n keskiajan l\u00e4hteist\u00e4. V\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4t vuosisadat asettavat kuitenkin tutkijalle haasteen: kulttuurin ja ajattelun muutokset ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osa sit\u00e4 suodatinta, jolla tutkija seuloo l\u00e4hteit\u00e4\u00e4n. Jotta voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tutkimuksensa kohdetta mahdollisimman todenmukaisesti, on tutkittava paitsi l\u00e4hteit\u00e4\u00e4n, my\u00f6s sit\u00e4, mit\u00e4 se kulttuuri jossa itse el\u00e4n on sy\u00f6nyt ja k\u00e4tkee mahaansa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Anna-Riina Hakala Kun lukee osaamallaan kielell\u00e4 kirjoitettua, hiljattain tuotettua ja yleistajuista teksti\u00e4, vaikkapa sanomalehte\u00e4, voi olettaa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 aika, tarkasti mist\u00e4 tekstiss\u00e4 puhutaan ja mit\u00e4 kirjoittajan valitsemat sanat merkitsev\u00e4t. Tekstin kirjoittaja ja lukija jakavat, jos eiv\u00e4t nyt samaa paikkaa, niin ainakin saman ajan. Kulttuuripiiri on kielen ja ajan kautta yhteinen. Keskiajan tekstien \u00e4\u00e4relle pys\u00e4htyv\u00e4n tilanne on […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/631"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=631"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/631\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":632,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/631\/revisions\/632"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=631"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=631"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=631"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}