{"id":650,"date":"2018-01-26T12:46:05","date_gmt":"2018-01-26T10:46:05","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=650"},"modified":"2018-01-26T12:46:05","modified_gmt":"2018-01-26T10:46:05","slug":"mita-ja-miten-tiedamme-suomen-viikinki-ja-keskiajasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=650","title":{"rendered":"Mit\u00e4 ja miten tied\u00e4mme Suomen viikinki- ja keskiajasta?"},"content":{"rendered":"

Kirsi Kanerva, Karolina Kouvola & Jaakko Tahkokallio<\/em><\/p>\n

Glossa ry:n vuosi 2018 l\u00e4hti k\u00e4yntiin Tieteiden y\u00f6n merkeiss\u00e4. Torstaina 18.1. Tieteiden talolla kuultiin kolmen miniluennon sarja, jossa tarkasteltiin eri n\u00e4k\u00f6kulmista, mit\u00e4 sek\u00e4 toisaalta miten tied\u00e4mme Suomen keski- ja viikinkiajasta.<\/p>\n

\nSaagat ja \u201dSuomen kuninkaat\u201d<\/h2>\n

Sirpa Aallon (FT, dosentti, Oulun yliopisto) esitelm\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4 olivat niin sanotut \u201dSuomen kuninkaat\u201d, jotka ovat aika ajoin nousseet esiin pseudohistorioissa ja populaarissa historiak\u00e4sityksess\u00e4<\/a>.\u00a0 Kuten Aalto toi esille, v\u00e4itteet nykyisen Suomen aluetta ennen ruotsalaisten ja kristinuskon saapumista hallinneista \u201dsuomalaisten kuninkaista\u201d perustuvat v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykselle. Monen pseudohistorian l\u00e4hteen\u00e4 ovat olleet esimerkiksi 1600-luvulta per\u00e4isin olevat Johannes Messeniuksen teokset tai Suomen kronikka<\/em>, joissa mainitaan \u201dSuomen kuninkaista\u201d. Kyseiset teokset eiv\u00e4t kuitenkaan t\u00e4yt\u00e4 historiantutkimuksen kriteerej\u00e4. Omana aikanaan ne olivat osa tuolloin vallalla ollutta g\u00f6\u00f6ttil\u00e4ist\u00e4 historiankirjoitusta, jonka tavoitteena oli kirjoittaa Ruotsin valtakunnalle suuri ja mahtava menneisyys. L\u00e4hdetilanne oli kuitenkin kehno: kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4 muinaisesta menneisyydest\u00e4 ei ollut. Sen vuoksi Ruotsin suurvallassa turvauduttiin paitsi kansanrunouteen my\u00f6s keskiaikaisiin, Islannissa kirjoitettuihin saagoihin, joissa kerrottiin tarinoita esimerkiksi G\u00f6\u00f6tanmaalle ja Sveanmaalle sijoittuneista menneisyyden tapahtumista ja Finnar<\/em>-nimisest\u00e4 ihmisryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Monissa yhteyksiss\u00e4, esimerkiksi saagoja k\u00e4\u00e4nnett\u00e4ess\u00e4, on toistettu sit\u00e4 virheellist\u00e4 tulkintaa, ett\u00e4 islantilaisten saagojen Finnar<\/em> viittaisi suomalaisiin. N\u00e4in ei kuitenkaan ollut; l\u00e4nsiskandinaavit viittasivat yleens\u00e4 Finnar<\/em>-sanalla saamelaisiin, eli nykyisen Norjan pohjoisosissa el\u00e4neisiin ihmisiin, jotka puhuivat skandinaavisesta kielest\u00e4 poikkeavaa kielt\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 viljelleet norjalaisten tavoin maata vaan mets\u00e4stiv\u00e4t ja kalastivat. Finnakonungar<\/em> eli kirjaimellisesti \u201dFinnien kuninkaat\u201d viittasi saamelaisten p\u00e4\u00e4llik\u00f6ihin.<\/p>\n

Saaga-aineistoon viittaaminen \u201dSuomen kuninkaista\u201d kertovana l\u00e4hteen\u00e4 on my\u00f6s seurausta l\u00e4hdekritiikin puuttumisesta: muinaisesta menneisyydest\u00e4 kertovat saagat kirjoitettiin Islannissa usea vuosisata \u2013 jopa 200\u2013400 vuotta \u2013 niiss\u00e4 kuvattujen tapahtumien j\u00e4lkeen. Saagat eiv\u00e4t siis ole aikalaiskuvauksia autenttisista tapahtumista, vaan \u2013 etenkin muinaista menneisyytt\u00e4 kuvatessaan \u2013 hyvi\u00e4 ja lennokkaita tarinoita. Lis\u00e4ksi osa \u201dsuomalaisista kuninkaista\u201d mainitsevista teksteist\u00e4 on luonteeltaan mytologisia, eik\u00e4 niit\u00e4 voida lukea kuvauksina todellisista tapahtumista.<\/p>\n

\nSuomen keskiajan l\u00e4hteet<\/h2>\n

Syyn\u00e4 siihen, ettei \u201dSuomen kuninkaista\u201d puhuta virallisessa historiankirjoituksessa, on hurjimmissa arvauksissa pidetty ruotsalaisten harjoittamaa historian v\u00e4\u00e4ristely\u00e4. Jaakko Tahkokallion (FT, Helsingin yliopisto\/Kansalliskirjasto) esitelm\u00e4n pohjalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 keskiajan kirjalliset l\u00e4hteet olivat Ruotsin valtakunnan l\u00e4ntisess\u00e4 osassa suhteessa m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4iset kuin lahden t\u00e4ll\u00e4kin puolella. Koska kirjallistuminen oli seurausta kristinuskoon k\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4, varhaisimmat suomalaiset kirjalliset l\u00e4hteet ovat luonnollisesti kirkollisia tekstej\u00e4; ne liittyiv\u00e4t uskonnon harjoittamiseen sek\u00e4 kirkon ja my\u00f6hemmin my\u00f6s yksityisten omistusten osoittamiseen. Keskiajan Suomesta \u2013 siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Turun hiippakunnasta \u2013 s\u00e4ilyneiden asiakirjal\u00e4hteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei kokonaisuudessaan ole suhteessa pienempi kuin se l\u00e4hdem\u00e4\u00e4r\u00e4, joka on s\u00e4ilynyt Ruotsin valtakunnan l\u00e4nsiosista, miss\u00e4 sijaitsivat valtakunnan kuusi muuta silloista hiippakuntaa.<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 asiakirjoja on s\u00e4ilynyt kohtuullisesti, keskiaikaiset kertovat l\u00e4hteet ovat moneen muuhun eurooppalaiseen alueeseen verrattuna eritt\u00e4in niukat. Suomen keskiajan tapahtumahistoriaa jollain tapaa kuvaavia l\u00e4hteit\u00e4 on s\u00e4ilynyt vain kaksi: 1200-luvun lopulla laadittu latinankielinen Pyh\u00e4n Henrikin legenda sek\u00e4 Paavali Juusteenin Turun piispankronikka. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on hyvin pieni, kun sit\u00e4 vertaa latinalaisen Euroopan syd\u00e4nmaiden tilanteeseen. Siin\u00e4 miss\u00e4 Pyh\u00e4n Henrikin oletettua retke\u00e4 k\u00e4sittelee yksi noin 150 vuotta v\u00e4itettyjen tapahtumien j\u00e4lkeen kirjoitettu pyhimysel\u00e4m\u00e4kerta, vaikkapa vuoden 1066 Hastingsin taistelua kuvaa nelj\u00e4 taisteluun osallistuneiden elinaikana kirjoitettua historiateosta ja suuri joukko seuraavan sadan vuoden aikana kirjoitettuja tekstej\u00e4.<\/p>\n

Tahkokallio esitti, ett\u00e4 yksi todenn\u00e4k\u00f6isist\u00e4 syist\u00e4 kertovien l\u00e4hteiden v\u00e4h\u00e4isyydelle on se, ett\u00e4 valtakunnan v\u00e4est\u00f6 oli taloudellisesti suhteellisen tasap\u00e4ist\u00e4 ja k\u00f6yh\u00e4\u00e4. Varakasta aristokratiaa, joka olisi muodostanut yleis\u00f6n vaikkapa aikalaishistoriankirjoitukselle ja rahoittanut luostareita ja niiden kirjallista toimintaa oli eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n suhteessa esimerkiksi L\u00e4nsi-Eurooppaan.<\/p>\n

Kansanrunous ja keskiaika<\/h2>\n

Miniluentosarjan lopuksi Karolina Kouvola (TM, tietokirjailija, Helsingin yliopisto) pohti esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n \u201dKansanrunot keskiajantutkimuksen l\u00e4htein\u00e4 \u2013 uhka vai mahdollisuus?\u201d, voiko suomalainen kansanrunous antaa meille jotain tietoa my\u00f6s keskiajasta. Kansanrunouden keruun alkaminen voidaan sekin liitt\u00e4\u00e4 g\u00f6\u00f6ttil\u00e4isen historiankirjoituksen pyrkimyksiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Ruotsin suurvallalle loistava menneisyys. Kansanrunouden ker\u00e4\u00e4minen alettiin kokea t\u00e4rke\u00e4ksi, sill\u00e4 sen oletettiin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n j\u00e4lki\u00e4 muinaisista ajoista. Jossain vaiheessa jopa Kalevalan hahmoja kuten V\u00e4in\u00e4m\u00f6ist\u00e4 pidettiin todellisina henkil\u00f6in\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 vaikutti oman aikansa historiantutkimukseen. Alkujaan pyrkimyksen\u00e4 olikin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mahdollisimman alkuper\u00e4inen runon muoto, jota voitiin etsi\u00e4 saman runon erilaisia versioita tarkastelemalla. Sittemmin t\u00e4llaisesta alkuper\u00e4isten, turmeltumattomien runomuotojen etsimisest\u00e4 on kuitenkin luovuttu. My\u00f6hemmin my\u00f6s havaittiin, ett\u00e4 kansanrunous on saanut vaikutteita kristillisest\u00e4 perinteest\u00e4. Esimerkiksi loitsuissa on havaittu vaikutteita katolisista manauksista ja osassa loitsuista jumalahahmot ovat korvaantuneet kristinuskon hahmoilla loitsujen toimijoina.<\/p>\n

Nykyk\u00e4sityksen mukaan kansanrunous voikin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lukuisia, eri aikakausilta per\u00e4isin olevia kerroksia. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kansanrunous sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajoittain my\u00f6s hyvin vanhoja, jopa keskiajalta tai kristinuskoa edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 aikakaudelta juontuvia kulttuurisia kerrostumia. Sen arvioiminen, miten vanhoja nuo kerrostumat ovat, on kuitenkin meneltem\u00e4llisesti hankalaa.<\/p>\n

*\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *<\/p>\n

Glossan miniluentosarjaa oli kokoontunut kuulemaan t\u00e4ysi salillinen Tieteiden y\u00f6 -k\u00e4vij\u00f6it\u00e4. Paikalla olleita noin sataanelj\u00e4\u00e4kymment\u00e4 kuulijaa k\u00e4sitellyt aiheet selv\u00e4stikin kiinnostivat. Ei lienek\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n yll\u00e4tys, ett\u00e4 Suomen keskiaika kiinnostaa monia. Aihetta koskevaa tutkimusta on viime aikoina ilmestynyt jonkin verran, ja erityisesti arkeologian merkityst\u00e4 korostettiin<\/a>: arkeologia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on ainut keino, jonka avulla lis\u00e4aineistoja Suomen keskiaikaisesta menneisyydest\u00e4 viel\u00e4 voidaan saada.<\/p>\n

Tutkijoiden tiedon v\u00e4littymist\u00e4 siit\u00e4 kiinnostuneille hankaloittaa kuitenkin se, ett\u00e4 niit\u00e4 tutkijoita, joille tarjoutuu mahdollisuus ty\u00f6ns\u00e4 ohessa my\u00f6s popularisoida Suomen keskiaikaa koskevia tutkimustuloksia, on vain v\u00e4h\u00e4n. Esitelmien j\u00e4lkeisess\u00e4 keskustelussa esille nousi my\u00f6s se huomio, ett\u00e4 toisille pseudohistorioissa esiintyv\u00e4t \u201dSuomen kuninkaat\u201d saattavat olla uskon asia. Heit\u00e4 tutkijoiden tieteen kriteerien mukaisesti tuottama tieto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tavoita.<\/p>\n

Suomen viikinki- ja keskiaikaa koskevaa tutkimusta<\/strong><\/p>\n

Ahola, Joonas, Frog & Jenni Lucenius. The Viking Age in \u00c5land: Insights into Identity and Remnants of Culture<\/em>. Academia scientiarum Fennica, Helsinki 2014.<\/p>\n

Bj\u00f6rkman, Sten, Tryggve Gestrin, Ulrika Rosendahl ja Georg Haggre\u0301n. Kyl\u00e4: keskiaikaa It\u00e4meren rannalla<\/em>. Espoon kaupunginmuseo, Espoo 2008. (My\u00f6s ruotsiksi nimell\u00e4 Byn: medeltid vid \u00d6stersj\u00f6ns str\u00e4nder<\/em>.)<\/p>\n

Frog, Joonas Ahola & Clive Tolley. Fibula, Fabula, Fact: the Viking Age in Finland<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2014.<\/p>\n

Haggr\u00e9n, Georg, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman. Muinaisuutemme j\u00e4ljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle<\/em>. Gaudeamus, Helsinki 2015.<\/p>\n

Ravattulan Ristim\u00e4ki -hanke. http:\/\/www.ravattula.fi\/etu.htm<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Kanerva, Karolina Kouvola & Jaakko Tahkokallio Glossa ry:n vuosi 2018 l\u00e4hti k\u00e4yntiin Tieteiden y\u00f6n merkeiss\u00e4. Torstaina 18.1. Tieteiden talolla kuultiin kolmen miniluennon sarja, jossa tarkasteltiin eri n\u00e4k\u00f6kulmista, mit\u00e4 sek\u00e4 toisaalta miten tied\u00e4mme Suomen keski- ja viikinkiajasta. Saagat ja \u201dSuomen kuninkaat\u201d Sirpa Aallon (FT, dosentti, Oulun yliopisto) esitelm\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4 olivat niin sanotut \u201dSuomen kuninkaat\u201d, jotka […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/650"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=650"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/650\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":652,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/650\/revisions\/652"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=650"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=650"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=650"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}