{"id":654,"date":"2018-02-02T09:56:13","date_gmt":"2018-02-02T07:56:13","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=654"},"modified":"2018-02-02T09:56:13","modified_gmt":"2018-02-02T07:56:13","slug":"suomen-muinaiset-kuninkaat-todellisuus-nimien-takana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=654","title":{"rendered":"\u201dSuomen muinaiset kuninkaat\u201d \u2013 todellisuus nimien takana"},"content":{"rendered":"

Sirpa Aalto<\/em><\/p>\n

Glossa ry:n Tieteiden y\u00f6n\u00e4 18.1.2018 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4tilaisuudessa kerroin, mist\u00e4 ovat saaneet alkunsa v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykset siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa olisi ollut kuninkaita ennen Ruotsin vallan aikaa. Pseudohistoriallisissa kirjoissa, blogeissa ja nettikirjoittelussa toistuvat tietyt nimet, joihin viitataan \u201dSuomen kuninkaina\u201d. Kuten esitelm\u00e4ss\u00e4ni toin esille, kyseess\u00e4 on v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys, sill\u00e4 keskiaikaisissa islantilaisissa saagoissa esiintyv\u00e4 finnar<\/i>-nimitys ei viittaa suomalaisten, vaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti saamelaisten esi-isiin, joiden kanssa norjalaiset olivat tekemisiss\u00e4. Nimityksell\u00e4 Finnakonungar<\/i> viitataan saagoissa yleens\u00e4 heid\u00e4n p\u00e4\u00e4llik\u00f6ihins\u00e4. [1] Konungr<\/i>-nimitys ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n viittasi muinaisislannin ja -norjan kieless\u00e4 p\u00e4\u00e4llik\u00f6ihin eik\u00e4 vain kuningaskunnan hallitsijaan. Niinp\u00e4 esimerkiksi vuonna 1313, kun Norjan kuningas otti vastaan Martein-nimisen saamelaisp\u00e4\u00e4llik\u00f6n, h\u00e4neen viitattiin tapahtumasta kertovassa annaalissa nimell\u00e4 \u201dMartein Finnakonungr\u201d. [2] On hyvin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Finnakonungr<\/i> Martein olisi ollut \u201dSuomen kuningas Martti\u201d, joka tuli vierailulle Norjan kuninkaan luokse.<\/p>\n

Pseudohistoriallisissa teksteiss\u00e4 on harvemmin suoria viittauksia niihin alkuper\u00e4isiin l\u00e4hteisiin, joista nimet ovat per\u00e4isin. Jotta voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 n\u00e4m\u00e4 nimetyt \u201dSuomen muinaiset kuninkaat\u201d tulevat ja mik\u00e4 on niiden arvo Suomen historian l\u00e4hteen\u00e4, on syyt\u00e4 luoda katsaus nimien alkuper\u00e4isiin esiintymisyhteyksiin.<\/p>\n

Symbolisia nimi\u00e4<\/h4>\n

Kuningas Fornjotin (muinaisnorjaksi Fornj\u00f3tr) nimi mainitaan pseudohistoriallisissa teksteiss\u00e4 kaikkein useimmin. H\u00e4net esitell\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 Suomen (ja Kainuun) ensimm\u00e4isen\u00e4 kuninkaana. Perustelut t\u00e4lle v\u00e4itteelle on otettu Orkneyinga sagan<\/i> (suom. Orkneylaisten saaga<\/i>) alkuosasta, joka tunnetaan nimell\u00e4 Fundinn Noregr<\/i> (suom. Norjan l\u00f6yt\u00e4minen<\/i> teoksessa Egill Yksik\u00e4tinen. Muinaissaagoja Pohjolasta<\/i>). [3] Orkneyinga sagan<\/i> ensimm\u00e4inen k\u00e4sikirjoitus on s\u00e4ilynyt 1300-luvun lopulta, mutta on arveltu, ett\u00e4 saaga olisi ollut olemassa jo noin vuoden 1200 tienoilla. Fundinn Noregr<\/i> on myyttinen tarina siit\u00e4, kuinka Norja sai alkunsa Fornj\u00f3tr-nimisen kuninkaan j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osio on yhdistetty my\u00f6hemmin Orkneyinga sagaan<\/i>, koska Fornj\u00f3trin kerrotaan olleen Orkney-saarten jaarlien myyttinen esi-is\u00e4, jonka j\u00e4lkel\u00e4iset tulivat Manner-Norjasta Orkney-saarille. Saagan on katsottu haastavan Norjan hallitsevan kuningashuoneen, sill\u00e4 se viittaa siihen, ett\u00e4 jaarlien esi-is\u00e4t olivat Norjassa jo ennen muita. Siin\u00e4 keskeisen\u00e4 teemana on jaarlien kamppailu vallasta Norjan kuninkaiden kanssa.<\/p>\n

Pseudohistoriallisessa kirjoittelussa Fundinn Noregr<\/i> otetaan erheellisesti l\u00e4hteeksi, joka voisi kertoa todellisista historiallisista tapahtumista ja siten my\u00f6s Suomen \u201cmuinaisuudesta\u201d. Jo l\u00e4hdekriittisyyden nimiss\u00e4 on todettava, ett\u00e4 tekstin kirjoittamisajankohdan ja tekstiss\u00e4 oletettavasti kuvatun ajankohdan v\u00e4lill\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 400 vuotta. Saagassa mainitut nimet eiv\u00e4t kuitenkaan kuulu historiallisille henkil\u00f6ille, vaan ne ovat symbolisia: Fornj\u00f3tr (\u201dmuinainen j\u00e4tti\u201d), Kari\/K\u00e1ri\/Kare (\u201dtuuli\u201d), Hler (\u201dmeri\u201d), Logi\/Loge (\u201dliekki\u201d), Frosti (\u201dpakkanen\u201d), Sn\u00e6r (\u201dlumi\u201d). T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kertomus Orkney-saarten jaarlien esi-isist\u00e4 on mytologiaa eik\u00e4 historiaa.<\/p>\n

Kuten kerron v\u00e4it\u00f6skirjassani<\/a>, saamelaisiin viitataan saagoissa usein t\u00e4llaisilla symbolisilla nimill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 he edustavat t\u00e4ss\u00e4 ja monissa muissakin saagoissa ensisijaisesti sit\u00e4 stereotyyppist\u00e4 kuvaa saamelaisista, joka islantilais-norjalaisessa kulttuuripiiriss\u00e4 vallitsi keskiajalla. Saamelaiset esiintyv\u00e4t tilanteissa, joissa he k\u00e4yv\u00e4t kauppaa norjalaisten kanssa, ja joskus Norjan kuninkaat haluavat ottaa saamelaisnaisen puolisokseen. Saamelaiset harjoittavat saagoissa usein my\u00f6s taikuutta. Yhteist\u00e4 n\u00e4ille kuvauksille on se, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t pohjaudu yksitt\u00e4iseen tunnistettavaan historialliseen tapahtumaan. Lis\u00e4ksi niiden kautta saamelaisista v\u00e4littyy negatiivinen kuva. T\u00e4ll\u00e4 negatiivisella kuvauksella on luonnollisesti yhteys siihen, ett\u00e4 saagojen kirjoittajien kristillisess\u00e4 maailmankuvassa taikuutta harjoittavat saamelaiset olivat pakanoita eik\u00e4 heihin voitu siksi liitt\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 ominaisuuksia. Toisaalta saagojen saamelaiskuva oli rakentunut pitk\u00e4n ajan kuluessa, joten siin\u00e4 voi havaita kerrostumia my\u00f6s esikristilliselt\u00e4 ajalta, jolloin suhtautuminen saamelaisiin ei ollut viel\u00e4 negatiivista.<\/p>\n

*<\/p>\n

Muita pseudohistoriallisten kirjoitusten mainitsemia \u201dSuomen kuninkaita\u201d on Guso\/Kuso. Guso on selv\u00e4sti nostettu anonyymin tekij\u00e4n 1600-luvun lopulta per\u00e4isin olevasta Suomen kronikasta, miss\u00e4 nimi mainitaan. Nimi on j\u00e4ljitett\u00e4viss\u00e4 ainakin saagaan Ketils saga h\u0153ngs<\/i> (\u201dKetill Kojamon saaga\u201d, ei suom.), jossa esiintyy Gusi Finnakonungr. Ketillin saaga on t\u00e4ysin fiktiivinen kertomus eik\u00e4 sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 tapahtumahistoriallisena l\u00e4hteen\u00e4. Se luetaan kuuluvaksi niin sanottuihin muinaissaagoihin ja se on kirjoitettu luultavasti 1200-luvulla, mutta vanhimmat s\u00e4ilyneet k\u00e4sikirjoitukset ovat 1400-luvulta. Saagan mainitsema Gusi edustaa saamelaisia ja siten vierautta norjalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, eli Gusin rooli saagassa oli symbolinen.<\/p>\n

Kuningas Faravidin nimi nousee usein esiin puhuttaessa \u201dSuomen muinaisista kuninkaista\u201d. Faravid mainitaan Egillin saagassa<\/i> (Egils saga Skalla-Gr\u00edmssonar<\/i>, suom. Egillin, Kalju-Gr\u00edmrinpojan saaga<\/i>) kveenien (Kv\u00e6nir<\/i>) kuninkaana. Jouko Vahtola esitt\u00e4\u00e4 Faravidista Suomen kansallisbiografiassa<\/a> seuraavaa:<\/p>\n

\u201dKvenlandista ja kveeneist\u00e4 kertoo laajimmin ja seikkaper\u00e4isimmin Egilin saaga<\/i>, jonka kirjoitti kuuluisin saagakirjailija Snorri Sturluson noin 1230\/1240. Egilin saaga<\/i> on historiallisin kaikista saagoista. Kvenlandin ja kveenien kuninkaana (konungr af Kvenlandi<\/i>) mainitaan Faravid vain t\u00e4ss\u00e4 saagassa. [\u2026] Faravid ei ole ajalle tyypillinen skandinaavinen nimi, vaan se lienee k\u00e4\u00e4nn\u00f6s jostakin suomalaisesta kaksiosaisesta nimest\u00e4. T\u00e4ksi nimeksi on tutkimuksessa arveltu ’Kaukomielt\u00e4’ tai ’Kaukamoista’.\u201d<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 Faravid-artikkeli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 virheit\u00e4 ja ep\u00e4tarkkuuksia: Snorri Sturlusonin osuutta Egillin saagan<\/i> kirjoittamisesta ei voida mill\u00e4\u00e4n tapaa todentaa, vaikka sit\u00e4 on ep\u00e4ilty. V\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 Egillin saaga<\/i> olisi \u201dhistoriallisin kaikista saagoista\u201d, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla paikkansa, sill\u00e4 se on kirjoitettu 1200-luvun alkupuolella, mutta kuvaa tapahtumia 900-luvulla. L\u00e4hdekriittisesti katsottuna Egillin saagan<\/i> arvo l\u00e4hteen\u00e4 siit\u00e4 ajankohdasta, jota saaga kuvaa, on heikko.<\/p>\n

Vahtolan tiedot ovat per\u00e4isin Ky\u00f6sti Julkun kirjasta Kvenland Kainuunmaa<\/i> (1986). Julku esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Faravid ei olisi tyypillinen skandinaavinen nimi, vaikka sen kaltaisia esiintyy saagakirjallisuudessa lis\u00e4nimin\u00e4 (esim. Yngvarr vi\u00f0f\u00f6rla <\/i>eli Yngvarr Kaukomatkaaja). Nimi tarkoittaa kyll\u00e4 kirjaimellisesti \u201dkauas matkaavaa\u201d, mist\u00e4 johtunee spekulaatiot siit\u00e4, ett\u00e4 nimi voisi olla k\u00e4\u00e4nn\u00f6s suomenkielisest\u00e4 nimest\u00e4 \u2019Kaukomieli\u2019\/\u2019Kaukamoinen\u2019. Julku viittaa kirjansa nimikysymyksess\u00e4 Eric Anthoniin, Jalmari Jaakkolaan ja J.R. Aspeliniin, joiden tutkimukset olivat vanhentuneita jo 1980-luvulla kirjan ilmestymisajankohtana. Spekulaatioita siit\u00e4, ett\u00e4 Faravidin nimi olisi k\u00e4\u00e4nn\u00f6s suomesta, ei esiinny kansainv\u00e4lisess\u00e4 saagatutkimuksessa, joten se tulisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 omaan arvoonsa.<\/p>\n

*<\/p>\n

Fundinn Noregr <\/i>-tekstin ja Egillin saagan<\/i> lis\u00e4ksi pseudohistoriallisissa teksteiss\u00e4 on ilmeisesti k\u00e4ytetty l\u00e4hteen\u00e4 Snorri Sturlusonin Heimskringlan<\/i> (n. 1235) suomennosta eli Norjan kuningassaagoja<\/i> (1960\u20131961). Norjan kuningassaagat<\/i> koostuu useista Norjan kuninkaita k\u00e4sittelevist\u00e4 saagoista, jotka etenev\u00e4t kronologisesti 800-luvun lopulta 1100-luvun lopulle. Teoksen kirjoittaja Snorri Sturluson (1178\u20131241) on laatinut kokoelman alkuun Ynglinga sagan<\/i>, jossa kerrotaan Norjan kuninkaiden esi-isist\u00e4, tarunomaisista Yngling-suvun kuninkaista Sveanmaalla. T\u00e4ss\u00e4 saagassa kerrotaan kahdesta kuninkaasta, Agnista ja Vanlandista, jotka molemmat naivat k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan \u201dsuomalaisten\u201d kuninkaiden tytt\u00e4ret. [4] Avioliitot p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t saagassa onnettomasti, sill\u00e4 molemmat naiset surmaavat puolisonsa.<\/p>\n

Ynglinga sagassa<\/i> Vanlandi saa kutsun finnien<\/i> p\u00e4\u00e4llik\u00f6lt\u00e4 Sn\u00e6rilta (\u2019Lumi\u2019) ja nai t\u00e4m\u00e4n tytt\u00e4ren Dr\u00edfan (\u2019Lumipyry\u2019). Avioliitto p\u00e4\u00e4ttyy onnettomasti, kun Vanlandi ei otakaan Dr\u00edfaa mukaansa Upsalaan, jolloin Dr\u00edfa kostaa: h\u00e4n k\u00e4skee noidan l\u00e4hett\u00e4\u00e4 hengen nukkuvan Vanlandin kimppuun, ja Vanlandi kuoleekin t\u00e4m\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen seurauksena (Norjan kuningassaagat<\/i>, 8; Heimskringla<\/i> I, 28\u201329). Kuningas Agni taas on ry\u00f6st\u00f6retkill\u00e4 Finlandissa<\/i>, miss\u00e4 h\u00e4n pakottaa kuningas Frostin (\u2019Pakkanen\u2019) tytt\u00e4ren Skj\u00e1lfin (\u2019V\u00e4ristys\u2019) puolisokseen ja ottaa t\u00e4m\u00e4n mukaansa. Frosti on puolestaan kuollut taistelussa Agnia vastaan, ja Agni j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 muistojuhlan Frostin kunniaksi. Juhlan j\u00e4lkeen Skj\u00e1lf sitoo saagan mukaan sammuneen Agnin kaulaan k\u00f6yden ja h\u00e4nelle uskolliset miehet hirtt\u00e4v\u00e4t Agnin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Skj\u00e1lf pakenee paikalta heid\u00e4n kanssaan laivalla. (Norjan kuningassaagat<\/i>, 12\u201313; Heimskringla<\/i> I, 37\u201339).<\/p>\n

Kuten Ynglinga sagan<\/i> henkil\u00f6nimet osoittavat, kyseess\u00e4 eiv\u00e4t ole historialliset henkil\u00f6t, vaan nime\u00e4misess\u00e4 noudatetaan samaa kaavaa kuin muuallakin saagakirjallisuudessa, miss\u00e4 puhutaan ryhm\u00e4st\u00e4 nimelt\u00e4 finnar<\/i>. Nimet on otettu luonnonilmi\u00f6ist\u00e4 ja ne viittaavat niihin luonnonelementteihin, jotka assosioituvat heihin pohjoisen asukkaina, eli lumeen ja kylmyyteen.<\/p>\n

*\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *<\/p>\n

\u201dSuomen kuninkaita\u201d koskevien v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten taustoista ja siit\u00e4, mihin t\u00e4llainen kuviteltu Suomen muinaisuuden rakentelu liittyy esimerkiksi nykyisiss\u00e4 nettikeskusteluissa, voi lukea tarkemmin Sirpa Aallon ja FM Harri Hihnalan kirjoittamasta artikkelista<\/a> J@rgonia-lehdest\u00e4.<\/p>\n

Viitteet<\/b>:<\/p>\n

[1] Saagakirjallisuudessa esiintyv\u00e4st\u00e4 parista mahdollisesta viittauksesta Suomeen ja suomalaisiin voi lukea tarkemmin artikkelista Sirpa Aalto, \u201cThe Finnar in Old Norse Sources\u201d, Joonas Ahola, Frog & Jenny Lucenius (toim.), The Viking Age in \u00c5land. <\/i>Insights into Identity and Remnants of Culture<\/i><\/span>. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Humaniora 372. Finnish Academy of Science and letters: Helsinki 2015, 199\u2013226.<\/span><\/p>\n

[2] Gustav Storm (toim.), <\/span>Islandske annaler indtil 1578<\/i><\/span>. <\/span>Gr\u00f8ndahl & S\u00f8ns Bogtrykkeri: Christiania 1888, 393.<\/span><\/p>\n

[3] Fundinn Noregr<\/i> on liitetty vasta my\u00f6hemmin Orkneyinga sagan<\/i> alkuosaksi. Flateyjarb\u00f3k<\/i>-k\u00e4sikirjoituksessa (1387\u20131390) se on erill\u00e4\u00e4n saagasta. G. Vigf\u00fasson & C.R. Unger (toim.), <\/span>Flateyjarb\u00f3k <\/i><\/span>I<\/span>. En samling af Norske Ko<\/i><\/span>nge-sagaer med indskudte mindre fort\u00e6llinger om begivenheder i og udenfor Norge samt annaler<\/i>. Kristiania: <\/span>P.T. Mallings Forlagsboghandel 1860, 219\u2013221.<\/p>\n

[4] Edell\u00e4 mainitut Ynglinga sagan<\/i> tapahtumat sijoittuvat v\u00e4lj\u00e4sti paikkaan, jonka nimi on Finland<\/i> ja joka on suomennettu \u201dSuomeksi\u201d Norjan kuningassaagoissa<\/i>. On t\u00e4ysin mahdollista, ett\u00e4 saaga viittaa Varsinais-Suomen alueeseen, joka tunnettiin pitk\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 Finland<\/i>. Toisaalta Norjan kuningassaagojen kirjoittaja, islantilainen Snorri Sturluson, on ollut suullisen perim\u00e4tiedon varassa eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole ollut tarkkaa, omaan kokemukseen pohjautuvaa tietoa Sveanmaan merentakaisten alueiden maantieteest\u00e4. Niinp\u00e4 Ynglinga sagan<\/i> Finland<\/i> hahmottuu pikemminkin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi alueeksi jossain id\u00e4ss\u00e4 meren takana kuin tarkasti maantieteellisesti m\u00e4\u00e4ritellyksi alueeksi. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 Ynglinga saga<\/i> tukisi v\u00e4itteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa olisi ollut kuningaskuntia tai laajoja alueita hallinneita kuninkaita. Ks. viite 1.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/b>:<\/p>\n

Egillin, Kalju-Gri\u0301mrinpojan saaga<\/i>. Suom. Antti Tuuri. Helsinki: Otava 1994.<\/p>\n

<\/a> Egils saga Skalla-Gr\u00edmssonar<\/i><\/span>. Sigur\u00f0ur Nordal (toim.). \u00cdslenzk fornrit 2. Reykjav\u00edk: Hi\u00f0 \u00edslenzka fornritaf\u00e9lag 1933.<\/span><\/p>\n

Heimskringla<\/i><\/span> I<\/span>.<\/i><\/span> Bjarni A\u00f0albjarnarson (toim.). \u00cdslenzk fornrit 26\u201328. Reykjav\u00edk: Hi\u00f0 \u00edslenzka b\u00f3kmenntaf\u00e9lag 1979.<\/span><\/p>\n

Ketils saga h\u0153ngs<\/i><\/span>. teoksessa Gu\u00f0ni J\u00f3nsson (toim.). <\/span>Fornaldars\u00f6gur nor\u00f0rlanda<\/i><\/span> 2. Prentsmi\u00f0jan Edda h.f. 1950, 149\u2013181.<\/span><\/p>\n

Norjan kuningassaagat<\/i>. suom. J.A. Hollo, runot Aale Tynni. Porvoo: WSOY 1960.<\/p>\n

Norjan l\u00f6yt\u00e4minen<\/i>. Suom. Annakaisa Alander. Teoksessa Helga Hilmisd\u00f3ttir, Kirsi Kanerva & Sari P\u00e4iv\u00e4rinne (toim.), Egill Yksik\u00e4tinen. Muinaissaagoja Pohjolasta<\/i>. Helsinki: Finn Lectura 2013, 77\u201381.<\/p>\n

Orkneylaisten saaga<\/i>. Suom. Antti Tuuri. Helsinki: Otava 2008.<\/p>\n

Fundinn Noregr<\/i><\/span>. Teoksessa G. Vigf\u00fasson & C.R. Unger (toim.). <\/span>Flateyjarb\u00f3k <\/i><\/span>I<\/span>. En samling af Norske Ko<\/i><\/span>nge-sagaer med indskudte mindre fort\u00e6llinger om begivenheder i og udenfor Norge samt annaler<\/i><\/span>. P.T. Mallings Forlagsboghandel 1860.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sirpa Aalto Glossa ry:n Tieteiden y\u00f6n\u00e4 18.1.2018 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4tilaisuudessa kerroin, mist\u00e4 ovat saaneet alkunsa v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykset siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa olisi ollut kuninkaita ennen Ruotsin vallan aikaa. Pseudohistoriallisissa kirjoissa, blogeissa ja nettikirjoittelussa toistuvat tietyt nimet, joihin viitataan \u201dSuomen kuninkaina\u201d. Kuten esitelm\u00e4ss\u00e4ni toin esille, kyseess\u00e4 on v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys, sill\u00e4 keskiaikaisissa islantilaisissa saagoissa esiintyv\u00e4 finnar-nimitys ei viittaa suomalaisten, vaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/654"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=654"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/654\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":656,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/654\/revisions\/656"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=654"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=654"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=654"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}