{"id":668,"date":"2018-03-13T09:03:00","date_gmt":"2018-03-13T07:03:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=668"},"modified":"2018-03-13T09:03:00","modified_gmt":"2018-03-13T07:03:00","slug":"birkan-naissoturi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=668","title":{"rendered":"Birkan naissoturi"},"content":{"rendered":"

Kirsi Kanerva<\/em><\/p>\n

Vuoden 2017 loppupuolella pohjoismainen keskiaikatutkimus kohahdutti ja nostatti mediassa keskisuuria otsikoita: aiemmin suurena viikinkiaikaisena sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 pidetty Birkan soturi osoittautuikin dna-analyyseissa naiseksi. Hieman my\u00f6hemmin allekirjoittanut p\u00e4\u00e4si kuulemaan tapauksesta lis\u00e4\u00e4, kun tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 mukana ollut arkeologi Charlotte Hedenstierna-Jonson (Uppsalan yliopisto, Historiska museet) sek\u00e4 saagakirjallisuuteen perehtynyt skandinavistiikan professori Daniel S\u00e4vborg (Tarton yliopisto) esitelm\u00f6iv\u00e4t aiheesta Tartossa j\u00e4rjestetyss\u00e4 vuosittaisessa Austmarr<\/em>-verkoston<\/a> konferenssissa<\/a>.<\/p>\n

Birka ja sen suuri sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/h3>\n

Birka on Bj\u00f6rk\u00f6n saarella M\u00e4laren-j\u00e4rvell\u00e4 sijainnut viikinkiaikainen kaupunki, joka asutettiin vuoden 800 tienoilla ja hyl\u00e4ttiin 970-luvulla. Kaupunki mainitaan my\u00f6s arkkipiispa Rimbertin teoksessa Vita Ansgarii<\/em> (n. 870) sek\u00e4 Adam Bremenil\u00e4isen (k. 1081\/1085) kirjoittamassa Hampurin hiippakunnan piispojen historiassa (Gesta Hammaburgensis ecclesiae pontificum<\/em>, n. 1075). Birkassa on asunut arvioiden mukaan keskim\u00e4\u00e4rin 700\u20131000 asukasta, joista osa on tullut Skandinavian ulkopuolelta. Pienell\u00e4 saarella mahdollisuudet raaka-aineiden tuotantoon olivat heikot, joten niit\u00e4 jouduttiin tuomaan ulkopuolelta. Birkalla on kuitenkin ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lisess\u00e4 kaupank\u00e4ynniss\u00e4. Monet haudoista l\u00f6ytyneet arvoesineet osoittavat, ett\u00e4 birkalaisten toteuttama kaupank\u00e4ynti tuotti my\u00f6s ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Birkan sijainti ruotsissa ja haudan Bj 581 sijainti Birkassa. Kartat: Wikimedia Commons [1]<\/a> [2]<\/a><\/figcaption><\/figure>Ensimm\u00e4iset arkeologiset kaivaukset alueella tehtiin 1800-luvun lopulla. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tunnetuista yli kolmesta tuhannesta haudasta noin 1100 hautaa on tutkittu. Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 alueen haudoista on soturin hautana pidetty Bj 581. Se on sijainnut kaupungin ja linnoituksen v\u00e4lisell\u00e4 alueella varuskunnan vieress\u00e4. Kyseinen kammiohauta on sis\u00e4lt\u00e4nyt kaikki ammattisoturin varusteet eli kaksi kilpe\u00e4, kirveen, taisteluveitsen, miekan ja kaksi hevosta, joista toinen on ollut tamma ja toinen ori. Lis\u00e4ksi ruumiin l\u00e4helle oli asetettu peliv\u00e4lineet (nappulat ja arpakuutiot), joiden on katsottu viittaavan taktiikan ja strategian tuntemukseen. Arvioita vainajan soturi-identiteetist\u00e4 vahvisti se, ett\u00e4 hauta ei sis\u00e4lt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n kotitaloust\u00f6ihin liittyvi\u00e4 esineit\u00e4.<\/p>\n

Haudatun yksil\u00f6n sukupuolta ei alkujaan edes kyseenalaistettu, vaan t\u00e4t\u00e4 pidettiin automaattisesti miehen\u00e4 hautaan asetettujen esineiden perusteella. Vasta 1970-luvulla tehtiin ensimm\u00e4inen osteologinen tutkimus, joka viittasi siihen, ett\u00e4 haudassa olleet luut olisivat kuuluneet naiselle. Tulosta pidettiin kuitenkin kiistanalaisena. Hedenstierna-Jonsonin konferenssissa esittelem\u00e4\u00e4, syksyll\u00e4 2017 julkaistua tutkimusta varten tehtiin uusi luututkimus sek\u00e4 dna-analyysi, jotka osoittivat, ett\u00e4 haudan Bj 581 vainaja olikin nainen.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Hauta Bj 581. Piirros Evald Hansen, julkaisussa Hjalmar Stolpe, Ett och annat p\u00e5 Bj\u00f6rk\u00f6. Ny Illustrerad Tidning 25 (1889), 4\u201316.<\/figcaption><\/figure>\n

Aseet naisten haudoissa viikinkiajalla<\/h3>\n

Aseiden kanssa haudattuna naisena Birkan haudan Bj 581 vainaja ei ole Pohjoismaissa sin\u00e4ns\u00e4 ainutlaatuinen, vaikka se onkin muihin verrattuna aseiden suhteen parhaiten varustettu. Esimerkiksi nykyisen Tanskan alueelta t\u00e4llaisia naisten hautoja, joissa on ollut my\u00f6s aseita, on l\u00f6ytynyt kolme, Norjan alueelta taas kaksi yksil\u00f6hautaa sek\u00e4 muutamia useamman henkil\u00f6n hautoja (Kaupang, Oseberg) ja nykyisen Ruotsin alueelta (pois lukien Gotlanti) kolme, mink\u00e4 lis\u00e4ksi Etel\u00e4-Ruotsin alueelta on l\u00f6ydetty useita naisten hautoja, joissa on ollut nuolenk\u00e4rki\u00e4 (Gardela 2013 mukaan).<\/p>\n

Yleisesti ottaen aseiden kanssa haudattujen naisten toimijuus on tutkijoiden parissa tunnustettu hieman vastahakoisesti. Sukupuoli on yleens\u00e4 heti her\u00e4tt\u00e4nyt keskustelua siit\u00e4, ovatko haudatut esineet todellisuudessa kuuluneet haudatulle naiselle ja tulisiko ne tulkita vain symbolisesti, siin\u00e4 miss\u00e4 vastaavat miesten haudat on aina automaattisesti tulkittu soturien haudoiksi.<\/p>\n

Aseiden olemassaolo hautaobjektina ei toki automaattisesti tarkoitakaan, ett\u00e4 kyseinen haudattu yksil\u00f6 olisi ollut soturi. Edell\u00e4 mainituista naisten haudoista l\u00f6ydetyt aseet eiv\u00e4t ole yksinomaan sodank\u00e4yntiin liittyneit\u00e4, kuten miekkoja ja keih\u00e4it\u00e4. Aseilla on voinut olla my\u00f6s symbolista merkityst\u00e4. T\u00e4llainen on voinut olla esimerkiksi keih\u00e4s, joka skandinaavisessa mytologiassa tunnettiin \u00d3\u00f0inn-jumalan aseena ja liitettiin my\u00f6s valkyyrioihin, jotka valitsivat taistelussa kaatuvat soturit. Yleisin naisten haudoista l\u00f6ytynyt ase eli kirves taas on voinut liitty\u00e4 arjessa suoritettuihin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n t\u00f6ihin. Toisaalta hauta-antimet eiv\u00e4t aina suoraan kuvasta todellisuutta. On esimerkiksi mahdollista, etteiv\u00e4t naiset olleet koskaan varsinaisesti omistaneet ja k\u00e4ytt\u00e4neet niit\u00e4 aseita, jotka heid\u00e4n hautaansa oli asetettu. Aiemmassa tutkimuksessa esimerkiksi arkeologi Leszek Gardela (2013) on tuonut esille, ett\u00e4 osassa edell\u00e4 mainituista naisten haudoista aseita on k\u00e4ytetty niin, ett\u00e4 niiden tarkoituksena on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut suojata el\u00e4vi\u00e4 vainajien kuolemanj\u00e4lkeiselt\u00e4 vaikutukselta. Useimmat n\u00e4ist\u00e4 haudoista ovat mahdollisesti olleet rituaalispesialistien hautoja, jolloin vainajalla on voitu ajatella olevan erityisi\u00e4 voimia tai kykyj\u00e4 jotka olisivat saattaneet olla el\u00e4ville vahingollisia.<\/p>\n

Aseita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t naiset kuvissa ja kirjallisuudessa<\/h3>\n

Kuva taistelevasta tai asetta k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 naisesta tunnetaan kuitenkin my\u00f6s keskiajan kirjallisista l\u00e4hteist\u00e4, siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 keskiajan islantilaisessa saagakirjallisuudessa naisen roolina oli yleens\u00e4 pikemminkin yllytt\u00e4\u00e4 miehi\u00e4 kostoon ja aikaansaada n\u00e4in pitki\u00e4 ja monia ihmishenki\u00e4 vaativia verikoston kierteit\u00e4. Kuten Daniel S\u00e4vborg toi puheenvuorossaan esille, Edda-runoudessa ja myyttis-herooista kerrontaa sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 muinaissaagoissa esiintyy esimerkiksi edell\u00e4 mainittuja valkyyrioita, jotka kuvattiin yliluonnollisiksi naishahmoiksi. N\u00e4m\u00e4 kantoivat asetta ja haarniskaa ja valitsivat taisteluissa ne soturit, jotka tulisivat kaatumaan. N\u00e4ist\u00e4 hahmoista puhutaan joissain yhteyksiss\u00e4 \u201dkilpineitoina\u201d, ja osassa l\u00e4hteist\u00e4 valkyyriat liitet\u00e4\u00e4n nimenomaan keih\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Myyttisiss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 esiintyy my\u00f6s naisj\u00e4ttil\u00e4isi\u00e4, jotka joskus esitet\u00e4\u00e4n kantamassa ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asetta.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Valkyyriafiguuri Tj\u00f8rneh\u00f8jst\u00e4 (H\u00e5rby, Tanska). CC-BY-SA. Kuva: Arnold Mikkelsen. Nationalmuseet, Tanska. L\u00e4hde: http:\/\/samlinger.natmus.dk\/DO\/asset\/12789<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Muinaissaagassa Hervarar saga ok Hei\u00f0reks konungs<\/em> (\u201dHerv\u00f6rin ja kuningas Hei\u00f0rekrin saaga\u201d, ei suom.) taas kerrotaan Herv\u00f6r-nimisest\u00e4 naisesta \u2013 maineikkaan soturin, Angant\u00fdrin, tytt\u00e4rest\u00e4 \u2013 joka toimii soturina ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 aika itsest\u00e4\u00e4n miehen nime\u00e4 (Hervar\u00f0r). Toisessa muinaissaagassa Ragnars saga lo\u00f0br\u00f3kar<\/em> (Ragnarr Karvahousun saaga<\/em>) taas kerrotaan \u00c1slaugista, joka l\u00e4htee omien poikiensa kanssa kostamaan poikapuoliensa kuoleman ja esiintyy tuona aika nimell\u00e4 Randal\u00edn. Saagan mukaan Randal\u00edn johti \u201dsit\u00e4 joukkoa, joka matkaa maitse.\u201d<\/p>\n

Edell\u00e4 mainittujen Edda- ja saagal\u00e4hteiden luonne ja niiden yhteys myyttiseen todellisuuteen on my\u00f6t\u00e4vaikuttanut siihen, ett\u00e4 naissoturia on pidetty vain myyttisen\u00e4, ei todellisena ilmi\u00f6n\u00e4. Aseita k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 naisia l\u00f6ytyy kuitenkin my\u00f6s niist\u00e4 saagoista, jotka sijoittuvat historialliseen aikaan ja joita siksi on pidetty luotettavampina keskiajan l\u00e4nsiskandinaavisen todellisuuden kuvastajina. Muutamassa Islannin ja Gr\u00f6nlannin asuttamista ja asukkaiden alkuvaiheita kuvaavissa islantilaissaagoissa mainitaan miesm\u00e4isesti pukeutuvista ja k\u00e4ytt\u00e4ytyvist\u00e4 naisista, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aseita, sek\u00e4 naisista, jotka osallistuvat aseelliseen taisteluun itsekin asetta k\u00e4ytt\u00e4en (esim. G\u00edsla saga S\u00farssonar<\/em>, suom. G\u00edsli S\u00farinpojan saaga<\/em>, Laxd\u00e6la saga<\/em>, suom. Lohilaaksolaisten saaga<\/em>, Gr\u00e6nlendinga saga<\/em>, Eir\u00edks saga rau\u00f0a<\/em>, suom. Eir\u00edkr Punaisen saaga<\/em>). N\u00e4ist\u00e4 esimerkiksi Gr\u00e6nlendinga sagassa<\/em> (\u201dGr\u00f6nlantilaisten saaga\u201d, ei suom.) ja Eir\u00edkr Punaisen saagassa<\/em> esiintyv\u00e4 Freyd\u00eds tappaa yhdess\u00e4 vaiheessa kirveell\u00e4 raa\u2019asti viisi muuta naista. Tapaus ei tee Freyd\u00edsist\u00e4 soturia, mutta voi kertoa siit\u00e4, mit\u00e4 aikalaiset pitiv\u00e4t joissain tapauksissa mahdollisena naisen tarttuessa aseeseen.<\/p>\n

Viittauksia varsinaisiin naissotureihin l\u00f6ytyy my\u00f6s muista skandinaavisista l\u00e4hteist\u00e4. Tanskalainen Saxo Grammaticus kertoi latinankielisess\u00e4 historianteoksessaan Gesta Danorum<\/em> (n. 1200, ei suom.), miten Tanskanmaalla oli ennen muinoin naisia, jotka pukeutuivat kuin miehet ja harjoittivat soturin taitoja. Muinaisista Tanskanmaan kuninkaista kertoessaan h\u00e4n my\u00f6s mainitsee muutamia t\u00e4llaisia naisia nimelt\u00e4 (esim. Lathgertha). Naissotureita esiintyy aiheena my\u00f6s viikinkiaikaisissa esineiss\u00e4. Esimerkiksi hevosella ratsastavat, poninh\u00e4nt\u00e4iset hahmot ja figuurit, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan puettuja pitk\u00e4\u00e4n hameeseen, on tulkittu naissotureiksi. Yleens\u00e4 on kuitenkin katsottu, ett\u00e4 esineet kuvaavat nimenomaan myyttisi\u00e4 valkyyrioita. Viime aikoina on kuitenkin her\u00e4telty keskustelua my\u00f6s siit\u00e4, voisivatko hahmot kuvastaa todellista tilannetta eli kuvaavatko ne kenties sittenkin naissotureita.<\/p>\n

Oliko keskiajan Skandinaviassa naissotureita?<\/h3>\n

Charlotte Hedenstierna-Jonson pohti esitelm\u00e4ss\u00e4 viikinkiaikaista naissoturiutta my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mitk\u00e4 olisivat olleet ne syyt, ett\u00e4 naisesta tuli soturi, ja millaiset mahdollisuudet naisella ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oli nousta sellaiseen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6asemaan, joka Birkan soturilla mit\u00e4 ilmeisimmin oli? Naiset eiv\u00e4t ehk\u00e4 olisi voittaneet miehi\u00e4 fyysisess\u00e4 voimassa, mutta sosiaaliselta statukseltaan korkea-arvoiset naiset saattoivat hankkia etua esimerkiksi strategisella osaamisella. He saattoivat n\u00e4in saada mainetta ja menestyst\u00e4 taktisesti taitavina sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6in\u00e4.<\/p>\n

Toisaalta monet aseeseen tarttuneet tai soturina toimineet naiset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 taistelleet ja varustautuneet, koska se oli heid\u00e4n tahtonsa, vaan koska se oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Yhteis\u00f6 saattoi tarvita kaikki kynnelle kykenev\u00e4t puolustaessaan yhteis\u00f6ns\u00e4 rauhaa ja tasapainoa mahdollista ulkoista vihollista vastaan. Toisaalta soturius ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut naisten (kuten ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikkien miestaistelijoidenkaan) kokop\u00e4iv\u00e4inen ammatti, vaan yksi teht\u00e4v\u00e4 muun yhteis\u00f6ss\u00e4 toimimisen rinnalla. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 joukkojen johtajana toimineet p\u00e4\u00e4llik\u00f6t eiv\u00e4t aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itse osallistuneet varsinaisiin taisteluihin.<\/p>\n

*\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *<\/p>\n

Keskustelu siit\u00e4, voidaanko tutkijoiden tekem\u00e4\u00e4 dna-analyysia pit\u00e4\u00e4 luotettavana, sek\u00e4 toisaalta siit\u00e4, voidaanko Birkan hautaa Bj 581 en\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tulosten j\u00e4lkeen soturin hautana, on tulosten julkistamisen j\u00e4lkeen k\u00e4ynyt v\u00e4lill\u00e4 kiivaanakin. Joistain kommenteista kuultaa l\u00e4pi se ajatus, ett\u00e4 naisen hauta ei voi olla soturin hauta. Uutta aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta ja aiempien tulkintojen uudelleenarviointeja tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin my\u00f6s muualla, erityisesti arkeologian parissa. J\u00e4\u00e4mmekin mielenkiinnolla odottamaan uusia tutkimuksia aiheesta.<\/p>\n

Kirjallisuutta:<\/strong><\/p>\n

Ambrosiani, Bj\u00f6rn. 1993. Birka. Teoksessa Medieval Scandinavia. An Encyclopedia<\/em>, toim. Phillip Pulsiano. New York & London: Garland, 43\u201344.<\/p>\n

Gardela, Leszek. 2013. Warrior-Women\u2019 in Viking Age Scandinavia? A Preliminary Archaeological Study. Analecta Archaeologica Ressoviensia<\/em> 8 (2013), 273\u2013340.<\/p>\n

Hedenstierna-Jonson, Charlotte, Anna Kjellstr\u00f6m, Torun Zachrisson, Maja Krzewi\u0144ska, Veronica Sobrado, Neil Price, Torsten G\u00fcnther, Mattias Jakobsson, Anders G\u00f6therstr\u00f6m & Jan Stor\u00e5. 2017. A Female Viking Warrior Confirmed by Genomics. American Journal of Physical Anthropology<\/em> 164 (2017) 4: 853\u2013860. http:\/\/onlinelibrary.wiley.com\/doi\/10.1002\/ajpa.23308\/full<\/a><\/p>\n

Hedenstierna-Jonson, Charlotte & Daniel S\u00e4vborg. 2017. Female Viking Warriors. Esitelm\u00e4 konferenssissa The 7th Austmarr Symposium: Crossing Disciplinary Borders in Viking Age Studies. Problems, Challenges and Solutions<\/em>, 1.12.2017. Tarton yliopisto.<\/p>\n

Jesch, Judith. 2017. Let\u2019s Debate Female Viking Warriors Yet Again. http:\/\/norseandviking.blogspot.fi\/2017\/09\/lets-debate-female-viking-warriors-yet.html<\/a> (viitattu 7.3.2018).<\/p>\n

Kjellstr\u00f6m, Anna. 2016. People in Transition: Life in the M\u00e4laren Valley from an Osteological Perspective. Teoksessa Shetland and the Viking World. Papers from the Proceedings of the 17th Viking Congress 2013<\/em>, toim. V. Turner. Lerwick: Shetland Amenity Trust, 197\u2013202.<\/p>\n

Kouvola, Karolina. 2017. Birkan naissoturi \u2013 liian hyv\u00e4\u00e4 ollakseen totta? https:\/\/skskirjat.com\/2017\/09\/11\/puheenvuoro-karolina-kouvola\/<\/a> (viitattu 7.3.2018).<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirsi Kanerva Vuoden 2017 loppupuolella pohjoismainen keskiaikatutkimus kohahdutti ja nostatti mediassa keskisuuria otsikoita: aiemmin suurena viikinkiaikaisena sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 pidetty Birkan soturi osoittautuikin dna-analyyseissa naiseksi. Hieman my\u00f6hemmin allekirjoittanut p\u00e4\u00e4si kuulemaan tapauksesta lis\u00e4\u00e4, kun tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 mukana ollut arkeologi Charlotte Hedenstierna-Jonson (Uppsalan yliopisto, Historiska museet) sek\u00e4 saagakirjallisuuteen perehtynyt skandinavistiikan professori Daniel S\u00e4vborg (Tarton yliopisto) esitelm\u00f6iv\u00e4t aiheesta Tartossa j\u00e4rjestetyss\u00e4 vuosittaisessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[14,20,18,16,19,21,17,15],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/668"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=668"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/668\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":701,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/668\/revisions\/701"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=668"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=668"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=668"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}