{"id":773,"date":"2018-07-16T12:16:23","date_gmt":"2018-07-16T09:16:23","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=773"},"modified":"2018-07-16T12:41:01","modified_gmt":"2018-07-16T09:41:01","slug":"jakob-geet-ja-isonkyron-kirkon-seinamaalaukset-tutkimuskysymysten-aarella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=773","title":{"rendered":"Jakob Geet ja Isokyr\u00f6n kirkon sein\u00e4maalaukset – tutkimuskysymysten \u00e4\u00e4rell\u00e4"},"content":{"rendered":"

Janika Aho<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>
Isokyr\u00f6n kirkon sein\u00e4maalaukset kiert\u00e4v\u00e4t kirkon seini\u00e4 kolmena kuvanauhana. Ylin rivi kuvaa Vanhan testamentin tapahtumia, keskimm\u00e4inen Jeesuksen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja alin kirkkovuoden tapahtumia. Jokaisen kuva-aiheen alla on sit\u00e4 selvent\u00e4v\u00e4 kirjoitus ruotsiksi.<\/figcaption><\/figure>\n

Vuonna 2017 valmistunut pro gradu -tutkielmani k\u00e4sittelee Isokyr\u00f6n vanhan kirkon vuonna 1560 valmistuneita sein\u00e4maalauksia tilaajatutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Isokyr\u00f6n sein\u00e4maalaukset ovat Suomen taidehistorian harvinaistapaus, sill\u00e4 ne ovat ainoat reformaation ajalta s\u00e4ilyneet monumentaalimaalaukset. Maalausten tilaajana pidet\u00e4\u00e4n 1550-luvulta 1580-luvulle Isokyr\u00f6n kirkkoherrana ja my\u00f6hemmin Pohjanmaan rovastina vaikuttanutta Jakob Geeti\u00e4.<\/p>\n

Isokyr\u00f6n maalauksia ovat aiemmin tutkineet Emil Nervander (1901) ja Riitta Pylkk\u00e4nen (1953). Ne sis\u00e4ltyv\u00e4t my\u00f6s Mereth Lindgrenin 1983 valmistuneeseen, Ruotsin valtakunnan reformaatioajan maalauksia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00f6skirjaan. Nervanderin ja Pylkk\u00e4sen tutkimukset keskittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti itse maalausten kuvasis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja kuva-aiheiden esikuviin. Valitessani n\u00e4k\u00f6kulmaa tutkielmaani varten nousi yh\u00e4 uudelleen esille kysymys niiden tilaajasta, kirkkoherra Jakob Geetist\u00e4. Siten n\u00e4k\u00f6kulma valikoitui tilaajatutkimukselliseksi, olennaisena kysymyksen\u00e4 mitk\u00e4 olivat maalausten tilaajan, kirkkoherra Jakob Geetin motivaatiot maalausten tilaamiselle<\/em>? Kysymyksenasettelun avulla pyrin tutkimaan ja kontekstualisoimaan Jakob Geetin toimintaa reformaation ajan vaikutusvaltaisena henkil\u00f6n\u00e4 ja kirkkoon tilattujen maalausten roolia t\u00e4ss\u00e4 toiminnassa.<\/p>\n

L\u00e4hestyin aihettani historiallisen kontekstualisoinnin kautta, taustoittaakseni Isokyr\u00f6n maalausten \u201cyksin\u00e4isyytt\u00e4\u201d keskell\u00e4 muutoin kuvatuotannollisesti hiljaista aikaa reformaatioajan Suomen kirkoissa. Alusta asti oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkielmassa olisi huomioitava my\u00f6s 1500-luvun suuria ilmi\u00f6it\u00e4; pohjoismaisen reformaation lis\u00e4ksi esimodernin valtion muodostumista Ruotsin valtakunnassa. Erityisen olennaiseen rooliin nousi my\u00f6s kysymys toimijuudesta ja vaikutusvaltaisista henkil\u00f6ist\u00e4 edell\u00e4 mainituissa olosuhteissa.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Isokyr\u00f6n vanha kirkko Kyr\u00f6joen varrella. Kirkko on rakennettu 1513\u2013 1533.<\/figcaption><\/figure>\n

Tutkielmani edetess\u00e4 huomasin, ett\u00e4 Isokyr\u00f6n maalaukset ovat muihin Ruotsin valtakunnan kirkkojen reformaatioajan sein\u00e4maalaukset huomioon ottaen melko tavanomainen kokonaisuus \u2013 ainakin kuvaohjelmaltaan ja visuaaliselta ilmeelt\u00e4\u00e4n. Maalausten tilaajan, Jakob Geetin, toiminta vaikutti olevan kuitenkin jollakin tapaa poikkeuksellista. Geet p\u00e4\u00e4si etenem\u00e4\u00e4n ja vaurastumaan urallaan ilmeisesti jo nuoruudessaan kuningas Kustaa Vaasaan solmimansa suhteen avulla. T\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellista. Erikoista oli ehk\u00e4p\u00e4 se, ett\u00e4 Geet k\u00e4ytti kartuttamaansa varallisuuttaan tilaamalla kustannuksiltaan varsin huomattavat sein\u00e4maalaukset Isokyr\u00f6n kirkkoon. Geet my\u00f6s paljastui ilmeisen hankalaksi ihmiseksi, joka k\u00e4rsi koko uransa ajan seurakuntalaistensa ep\u00e4suosiosta.<\/p>\n

Reformaatioajan kuvilla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erityisesti vanhemman tutkimuksen mukaan olleen teologinen ja seurakuntalaisia opettava merkitys. Geetin toiminnan tutkiminen ja vertailu erityisesti Tuija Tuhkasen (2005) tekem\u00e4\u00e4n tutkimukseen Suomen kirkoissa olevista lahjoittajakuvista toivat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 kirkoissa olevilla kuvilla oli my\u00f6s muita monitahoisia merkityksi\u00e4, jolloin my\u00f6s niiden tilaamiselle saattoi olla useita eri motiiveja. N\u00e4ist\u00e4 yksi hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 motiivi liittyi kuitenkin kirkon rooliin julkisena tilana \u2013 kirkkomaalausten tilaaja ja maksaja hallitsi ja m\u00e4\u00e4ritteli my\u00f6s julkista tilaa itsess\u00e4\u00e4n. Jakob Geet ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 halunnut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n opettaa seurakuntalaisiaan uskomaan reformaation oppien mukaisesti, vaan my\u00f6s vahvistaa omaa rooliaan uuden opin tuomisessa seurankuntansa pariin. Samalla h\u00e4n vahvisti my\u00f6s sidett\u00e4\u00e4n ja uskollisuuttaan kuninkaalle \u2013 viem\u00e4ll\u00e4 eteenp\u00e4in kuninkaan julistamaa prosessia, jossa valtiolla oli kontrolli my\u00f6s kirkon asioista.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Yksityiskohta Isokyr\u00f6n maalauksista, Aatami ja Eeva.<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4ten p\u00e4\u00e4dyin tutkimuksessani ennakoitavaankin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 kirkossa olevien kuvien rooli reformaation ajan yhteiskunnassa oli hyvin merkitt\u00e4v\u00e4, eik\u00e4 niiden merkitys perustunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oikean opin seurakuntalaisiin juurruttamiseen. Jatkokysymyksin\u00e4 j\u00e4in pohtimaan muun muassa seuraavaa: Mit\u00e4 muita ulottuvuuksia kirkkojen maalauksilla saattoi olla kokijalleen? Tutkielmassani p\u00e4\u00e4dyin tarkastelemaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti Jakob Geetin motivaatioita<\/em>, mutta kirkossa olevia kuvia voisi l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s n\u00e4k\u00f6kulmasta \u201cmiten kuvat vaikuttivat katsojaansa ja mik\u00e4 oli niiden rooli reformaatioprosessissa\u201d. Kuvien roolista reformaatiossa on tehty kattavasti kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimusta, mutta olisi varmasti ollut my\u00f6s tuottoisaa tarkastella Isokyr\u00f6n maalauksia t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta pohjoismaisena tapausesimerkkin\u00e4.<\/p>\n

Tutkielmani onnistui siin\u00e4, ett\u00e4 se valoittaa omalta osaltaan reformaatioprosessia Ruotsin valtakunnassa sek\u00e4 esimodernin valtion synty\u00e4 yhden tapauksen kautta. Se tuo Isokyr\u00f6n maalauskokonaisuuden aikaisempia tutkimuksia laajempaan kontekstiin ja osoittaa sen sidokset 1500-luvun lopulla liikehtineisiin kulttuuri- ja yhteiskunnallisiin ilmi\u00f6ihin. Tutkielmaa tehdess\u00e4ni jatkuvana problematiikkana oli henkil\u00f6historiallisuuden sovittaminen taidehistoriantutkimukseen. Miten kertoa jonkin yksitt\u00e4isen toimijan tarina niin, ett\u00e4 se aidosti palvelee taidehistorian tutkimusta ja johtaa olennaisiin tuloksiin? Tutkielmani onnistui t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osittain.<\/p>\n

Tutkielman teko avasi lukuisia uusia kysymyksi\u00e4 reformaation ajasta ja 1500-luvun yhteiskunnasta sek\u00e4 uskonel\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kenties isoimpana kysymyksen\u00e4 mieleeni j\u00e4i kuitenkin py\u00f6rim\u00e4\u00e4n kuvien monitahoisuus ja monet merkitykset niin hartaudellisessa kuin opetuksellisessakin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kiintoisa sivujuonne oli my\u00f6s Jakob Geetin uraan ja toimintaan liittyv\u00e4t sukupuolentutkimukselliset n\u00e4k\u00f6kulmat \u2013 h\u00e4nen \u00e4kkipikainen toimintansa vaikuttaa olleen linjassa esimodernin ajan valta-asemassa vaadittujen ominaisuuksien kanssa.<\/p>\n

* * *<\/p>\n

Kirjoittaja on jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa, jonka v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n aiheena ovat Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen sein\u00e4maalaukset. <\/em>Pro gradu -tutkielma ”Isonkyr\u00f6n kirkon sein\u00e4maalaukset – tilaajatutkimus reformaation ajalta” (Janika Aho, 2017) on luettavissa Heldassa<\/a>.
\n<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Janika Aho Vuonna 2017 valmistunut pro gradu -tutkielmani k\u00e4sittelee Isokyr\u00f6n vanhan kirkon vuonna 1560 valmistuneita sein\u00e4maalauksia tilaajatutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Isokyr\u00f6n sein\u00e4maalaukset ovat Suomen taidehistorian harvinaistapaus, sill\u00e4 ne ovat ainoat reformaation ajalta s\u00e4ilyneet monumentaalimaalaukset. Maalausten tilaajana pidet\u00e4\u00e4n 1550-luvulta 1580-luvulle Isokyr\u00f6n kirkkoherrana ja my\u00f6hemmin Pohjanmaan rovastina vaikuttanutta Jakob Geeti\u00e4. Isokyr\u00f6n maalauksia ovat aiemmin tutkineet Emil Nervander (1901) ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[30],"tags":[32,31,33,34],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/773"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=773"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/773\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":808,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/773\/revisions\/808"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=773"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=773"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=773"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}