{"id":809,"date":"2018-08-01T14:41:19","date_gmt":"2018-08-01T11:41:19","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=809"},"modified":"2018-10-25T13:45:21","modified_gmt":"2018-10-25T10:45:21","slug":"kymmenysverotus-kolmessa-varsinais-suomen-pitajassa-1560-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=809","title":{"rendered":"Kymmenysverotus kolmessa Varsinais-Suomen pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 1560-luvulla"},"content":{"rendered":"

Eemil Ker\u00e4nen<\/em><\/p>\n

Tutkin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 valmistuneessa pro gradu -ty\u00f6ss\u00e4ni kymmenysverotusta Maskussa, Myn\u00e4m\u00e4ess\u00e4 ja Nousiaisissa 1560-luvulla. Tarkoituksenani oli selvitt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 eri parseleilla kymmenyksi\u00e4 maksettiin, tapahtuiko t\u00e4ss\u00e4 muutoksia 60-luvun kuluessa ja millaisia eroja ja samankaltaisuuksia tutkimuspit\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4 oli. Vertailin n\u00e4it\u00e4 kolmea pit\u00e4j\u00e4\u00e4 laajemmin Maskun voutikunnan muihin pit\u00e4jiin ja laskin my\u00f6s kolmen otantavuoden (1560, 1564 ja 1569) perusteella sen, mink\u00e4 suuruisina maksuina talonpojat suorittivat kymmenyksi\u00e4\u00e4n. Varsinais-Suomessa kymmenykset maksettiin p\u00e4\u00e4osin viljana ja Maskun voutikunnassa kymmenysparseleina olikin ruis, ohra, kaura, vehn\u00e4 sek\u00e4 herneet ja pavut. Otin gradussani pintapuolisesti esiin my\u00f6s muut kirkolliset verot, mutta pidin p\u00e4\u00e4painon kymmenyksiss\u00e4 niiden historiallisen, Raamattuun perustuvan taustan takia sek\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 kymmenyksist\u00e4 j\u00e4i yleisesti paikallisille seurakunnille huomattavasti suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin p\u00e4\u00e4osin kruunulle peruutetuista muista kirkollisista veroista.<\/p>\n

\"Myn\u00e4m\u00e4en
Myn\u00e4m\u00e4en kirkollisten verojen tilikirjan ensimm\u00e4inen sivu (Voudintilien Varsinais-Suomea koskevia asiakirjoja: KA 970:38). Viisi ensimm\u00e4ist\u00e4 veroa ovat kymmenysveroja ja kaksi viimeisint\u00e4 saraketta muita kirkollisia veroja eli ruokalis\u00e4 ja lukkarin vakka. Kymmenykset eiv\u00e4t siis aina olleet erikseen omina kokonaisuuksinaan, vaan ne saattoivat olla yhdess\u00e4 muiden kirkollisten verojen kanssa. Usein kummatkin verot my\u00f6s kirjasi eri henkil\u00f6, mink\u00e4 huomaa k\u00e4sialoista.<\/figcaption><\/figure>\n

Kymmenysverotus perustui siis Mooseksen lakeihin ja Suomeen sen on arveltu tulleen vasta 1200-luvun lopulla. 1500-luvulla reformaation siivin kirkon asemaa muuttaneen Kustaa Vaasan (kuninkaana 1523\u201360) kymmenysverotukseenkin liittyv\u00e4t uudistukset eiv\u00e4t tuoneet suuria muutoksia itse veronmaksajan eli talonpojan kannalta. Suurimmat muutokset liittyiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 siihen, ett\u00e4 piispa tippui kokonaan pois kymmenysten saajista ja pappien ja pit\u00e4j\u00e4nkirkkojen osuudet pieneniv\u00e4t. Lis\u00e4ksi pappien osuus kymmenyksist\u00e4 oli nyt kuninkaan h\u00e4nelle my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4 palkkaa eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 seurakuntalaisten papille antamaa tukea. Kirkon talouteen liittyv\u00e4t muutokset olivat p\u00e4\u00e4osin asettuneet uomiinsa jo Kustaan aikana ja Erik XIV:n (1560\u201368) aikaiset kirkkoon liittyv\u00e4t kysymykset koskivatkin p\u00e4\u00e4asiassa opillisia seikkoja.<\/p>\n

1560-luvun suurimmat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n muutokset oman tutkimukseni kannalta liittyiv\u00e4tkin l\u00e4hinn\u00e4 siihen, miten itse tilikirjojen koostaminen muuttui tutkimuskauden aikana. Koko tutkimukseni rakentui kirkollisten verojen tilikirjoille ja kymmenysluetteloille, mutta joissain tapauksissa k\u00e4ytin my\u00f6s yleisi\u00e4 tilikirjoja. Hieman vuodesta riippuen kaikki kirkolliset verot saattoivat olla samassa asiakirjasarjassa (\u201dkirkollisten verojen tilikirja\u201d) tai kymmenykset saattoivat olla omana kokonaisuutenaan (\u201dkymmenysluettelo\u201d). Etenkin tutkimuskauden lopulla yleiset tilikirjat osoittautuivat hy\u00f6dyllisiksi, sill\u00e4 koko Maskun voutikunnasta tarvitsemani v\u00e4hent\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t verom\u00e4\u00e4r\u00e4t oli jopa helpompaa tarkastaa niist\u00e4 kuin ainoastaan kirkon veroja kokoavista tilikirjoista. Kirkollisten ja yleisten verojen tilikirjojen suhteista toisiinsa ei siis ollut selke\u00e4\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4 linjaa, vaan se, mit\u00e4 kirkollisista tilikirjoista p\u00e4\u00e4tyi yleisiin tilikirjoihin, vaihteli. Vaikka verotusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olivatkin olleet voimassa jo Kustaan aikana, oli helppo huomata, ett\u00e4 omakin tutkimuskauteni oli edelleen suurta murroskautta ja sama n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nopealla vilkaisulla katsottuna jatkuneen Juhana III:nkin aikana.<\/p>\n

Koska Maskussa, Myn\u00e4m\u00e4ell\u00e4 ja Nousiaisissa maksettiin samoja kymmenyksi\u00e4 (ruis, ohra, kaura, vehn\u00e4, herneet ja pavut), muodostuivat mielenkiintoisimmat huomiot vertailemalla pit\u00e4jien kokoja suhteessa kymmenysm\u00e4\u00e4riin, laskemalla kymmenysverojen pit\u00e4j\u00e4kohtaiset rakenteet ja tarkastelemalla pit\u00e4jien talonpoikien suorittamien maksujen muutoksia sek\u00e4 muutoksia siin\u00e4, kuinka moni talonpoika tietty\u00e4 parselia ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n maksoi. Kymmenysten maksuperusteena olivat manttaalit eli eri maksukykyiset tilat, jotka oli karkeimmillaan jaettu vain kokonaisiin ja puolikkaisiin. T\u00e4m\u00e4n liian joustamattoman j\u00e4rjestelm\u00e4n tilalla oli kuitenkin 1560-luvullakin erin\u00e4isi\u00e4 variaatioita, jotka ottivat paremmin huomioon kunkin talonpojan peltoalan ja siit\u00e4 saatavan sadon. Tutkimuspit\u00e4jist\u00e4 suurin manttaalien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli Myn\u00e4m\u00e4ell\u00e4, toiseksi suurin Nousiaisissa ja pienin Maskussa. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan aina n\u00e4kynyt itse kymmenysm\u00e4\u00e4riss\u00e4, vaan esimerkiksi yksin Maskun talonpojat maksoivat ruiskymmenyksi\u00e4 hieman yli 40 % tutkimuspit\u00e4jien ruism\u00e4\u00e4rist\u00e4 vuosina 1563\u201367, vaikka manttaalim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti kyseess\u00e4 olikin pienin pit\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

Talonpoikien maksukyvyn (tai vaihtoehtoisesti maksuhalun) suhteen huomiota her\u00e4tti eri suoritusten ja niiden muutosten pit\u00e4j\u00e4kohtaiset erot. Olin l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti muuntanut kaikki kymmenysm\u00e4\u00e4r\u00e4t suurimmista mittayksik\u00f6ist\u00e4 (l\u00e4sti, punta, panni ja vakka) pienimp\u00e4\u00e4n eli kapoiksi. Yksi Varsinais-Suomen kappa vastasi vajaata viitt\u00e4 litraa viljaa tai herneit\u00e4 ja papuja ja esimerkiksi yhteen panniin tarvittiin 20 kappaa. Ruismaksujen kohdalla jokaisessa tutkimuspit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 suurimmat maksusuoritukset tippuivat viimeiseen otantavuoteen (v. 1569) menness\u00e4, mutta Myn\u00e4m\u00e4ki oli ainoa pit\u00e4j\u00e4, jossa pienimpien suoritusten (yksi ja kaksi kappaa) m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi vuoteen 1569 menness\u00e4 3\/4-osaan kaikista maksuista. Sen sijaan Nousiaisissa samaisena vuonna 3\/4-osuuden muodostivat yhden, kahden ja viiden kapan maksut. Maskussa 3\/4-osuus muodostui vuonna 1569 per\u00e4ti 5, 10 ja 15 kapan suorituksista.<\/p>\n

Toinen poikkeuksellinen suuntaus n\u00e4kyi my\u00f6s Maskun kaurasuorituksissa, sill\u00e4 kyseisess\u00e4 pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 isompien maksusuoritusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 per\u00e4ti kasvoi otantavuosien v\u00e4liss\u00e4. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 itse maksajia oli v\u00e4hemm\u00e4n eik\u00e4 kauran kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 tapahtunut nousua eli t\u00e4ss\u00e4 kohtaa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 jonkinlaista \u00e4\u00e4rip\u00e4iden kasvua. Varmasti koko tutkimuksen dramaattisin maksajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentyminen oli Myn\u00e4m\u00e4en herneiden ja papujen kohdalla: viimeisen\u00e4 otantavuonna kyseisi\u00e4 kymmenyksi\u00e4 maksoi en\u00e4\u00e4 1\/3 ensimm\u00e4isen otantavuoden maksajista. Nousiaisissa maksajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyi l\u00e4hes muuttumattomana, kun taas Maskussa maksajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi.<\/p>\n

\"Nousiaisen<\/a>
Nousiaisen vuoden 1567 kymmenysluettelon aukeama (KA 1086:12v-13). Kirkollisten verojen tileiss\u00e4 veroa maksaneet yksik\u00f6t eli manttaalit on kirjattu kylitt\u00e4in kunkin talon is\u00e4nn\u00e4n mukaan. Yl\u00e4kulmaan saatettiin my\u00f6s kirjoittaa k\u00e4ytetty maksuperuste eli esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 tilikirjassa n\u00e4kyv\u00e4 \u201dmantalet\u201d.<\/figcaption><\/figure>\n

Kymmenysparselien pit\u00e4j\u00e4kohtaiset osuudet kaikista kymmenyksist\u00e4 osoittivat my\u00f6s mielenkiintoisia pit\u00e4j\u00e4kohtaisia eroja. Irja S\u00e4ihkeen (Varsinais-Suomen historia V:5, v. 1963) esimerkki\u00e4 seuraten laskin siis jokaisen parselin osuuden koko tutkimusajalta ja otin n\u00e4iden lukujen mediaanin. Kymmenyksi\u00e4 maksettiin siis ainakin periaatteessa aina tietty osuus koko sadosta usein \u201dvanhan tavan\u201d mukaan, mit\u00e4 ei sen tarkemmin ole avattu. N\u00e4in ollen eri parselien osuuksien selvitt\u00e4minen tuo esille pit\u00e4j\u00e4kohtaiset erot esimerkiksi eri viljalajien v\u00e4lill\u00e4 ja kylv\u00f6luetteloiden puuttuessa 1500-luvulta t\u00e4m\u00e4 onkin ainoa tapa selvitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi eri viljojen suhteita ja t\u00e4rkeyseroja eri pit\u00e4jiss\u00e4. Kymmenystilien k\u00e4yt\u00f6n ei siis luonnollisesti tulisi rajoittua ainoastaan kirkon ja reformaation parissa viihtyv\u00e4\u00e4n tutkimukseen, vaan ne pystyv\u00e4t vastaamaan (l\u00e4hdekriittisesti l\u00e4pik\u00e4ytyn\u00e4 tietenkin) my\u00f6s yleisiin 1500-luvun elinkeinoihin ja maatalouteen liittyviin kysymyksiin. Satom\u00e4\u00e4riin sidotuilla kymmenysalueilla avaa parselierojen selvitt\u00e4minen siis kiinnostavan v\u00e4yl\u00e4n eri pit\u00e4jien maatalouden rakenteisiin.<\/p>\n

Myn\u00e4m\u00e4ell\u00e4 ja Nousiaisissa rukiin osuus kymmenyksist\u00e4 oli alle 60 %, kun taas Maskussa ruis muodostaa per\u00e4ti 73.5 %:ia kaikista kymmenyksist\u00e4. Ohran suhteen Nousiainen oli ykk\u00f6nen (31 %), Myn\u00e4m\u00e4en kuitenkin j\u00e4\u00e4dess\u00e4 vain viiden prosentin p\u00e4\u00e4h\u00e4n t\u00e4st\u00e4. Kauran sek\u00e4 herneiden ja papujen osuudet olivat suurimmat Myn\u00e4m\u00e4ell\u00e4 (8 % ja 12 %), Nousiaisen j\u00e4\u00e4dess\u00e4 toiseksi (5 % ja 11 %) ja Maskun viimeiseksi (3.5 % ja 5.5 %). Vehn\u00e4 jakoi koko Maskun voutikunnan varsin selke\u00e4sti kahteen eri \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4h\u00e4n eik\u00e4 muun muassa Maskussa maksettu ollenkaan vehn\u00e4kymmenyksi\u00e4 vuosina 1567\u201369. Maskun 60-luvun suurin vehn\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 olikin kaksi kappaa pienempi kuin Nousiaisen pienin eik\u00e4 Myn\u00e4m\u00e4kik\u00e4\u00e4n ylt\u00e4nyt keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti Nousiaisen lukuihin. Esimerkiksi vuonna 1566 yksin Nousiainen muodosti 42 % koko Maskun voutikunnan vehn\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Kuitenkin vertaillessa vehn\u00e4n osuutta muihin kymmenyksiin, on huomattavaa, ett\u00e4 Nousiaisen osuus (0.7 %) ei ole erityisen paljon suurempi kuin Myn\u00e4m\u00e4en (0.5 %). Maskun osuus (0.07 %) sen sijaan on varsin johdonmukainen vehn\u00e4m\u00e4\u00e4rien kokonaislukujakin vertaillessa.<\/p>\n

Kymmenysparselien prosenttiosuuksien vertailu tuo selke\u00e4sti esiin seikkoja, jotka eiv\u00e4t n\u00e4y, jos tarkastelee ainoastaan tietyn parselin pit\u00e4j\u00e4kohtaisia kokonaism\u00e4\u00e4ri\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on helppo huomata juurikin vehn\u00e4n suhteen, sill\u00e4 kokonaism\u00e4\u00e4ri\u00e4 tarkasteltaessa silmiin osuvat esimerkiksi vuodet 1561 (Myn\u00e4m\u00e4ki 6 ja Nousiainen 12 kappaa), 1565 (11\u201335) ja 1568 (5-21). Kuitenkin kuten edell\u00e4 on mainittu, ei Myn\u00e4m\u00e4en vehn\u00e4kymmenysten suhteellinen osuus kaikista kyseisen pit\u00e4j\u00e4n kymmenyksist\u00e4 ollut poikkeuksellisen pieni. Lis\u00e4ksi oli mielenkiintoista vertailla omaa noin vuosikymmenen otantajaksoani S\u00e4ihkeen vuosien 1553\u201376 ja 1579\u201385 otantoihin, jolloin 60-luku ja sen tulokset asettuivat paremmin osaksi pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin kehityst\u00e4.<\/p>\n

Kymmenysten tutkiminen ylittikin omat ennakko-oletukseni siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea ker\u00e4\u00e4mill\u00e4ni luvuilla pystyi lopulta tekem\u00e4\u00e4n ja millaisiin kysymyksiin niill\u00e4 oli mahdollista vastata. Kaiken kaikkiaan 1560-luvun voudintileill\u00e4 ja etenkin kirkollisten verojen tilikirjoilla ja kymmenysluetteloilla olisi viel\u00e4 paljon kerrottavaa ja pro gradu -ty\u00f6n mittaiseen tutkimukseen tuntuikin mahtuvan vain kevyt pintaraapaisu!<\/p>\n

* * *<\/p>\n

Kirjoittaja on t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Helsingin yliopistosta valmistunut arkistoty\u00f6ntekij\u00e4, jonka pro gradu -tutkielma \u201dKymmenysverotus Maskussa, Myn\u00e4m\u00e4ess\u00e4 ja Nousiaisissa 1560-luvulla\u201d on luettavissa Heldasta<\/a>.
\n<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eemil Ker\u00e4nen Tutkin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 valmistuneessa pro gradu -ty\u00f6ss\u00e4ni kymmenysverotusta Maskussa, Myn\u00e4m\u00e4ess\u00e4 ja Nousiaisissa 1560-luvulla. Tarkoituksenani oli selvitt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 eri parseleilla kymmenyksi\u00e4 maksettiin, tapahtuiko t\u00e4ss\u00e4 muutoksia 60-luvun kuluessa ja millaisia eroja ja samankaltaisuuksia tutkimuspit\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4 oli. Vertailin n\u00e4it\u00e4 kolmea pit\u00e4j\u00e4\u00e4 laajemmin Maskun voutikunnan muihin pit\u00e4jiin ja laskin my\u00f6s kolmen otantavuoden (1560, 1564 ja 1569) perusteella […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[24,30],"tags":[39,37,31,38,35,36],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/809"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=809"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/809\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":857,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/809\/revisions\/857"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=809"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=809"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=809"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}