{"id":831,"date":"2018-08-22T09:47:31","date_gmt":"2018-08-22T06:47:31","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=831"},"modified":"2018-08-22T09:47:31","modified_gmt":"2018-08-22T06:47:31","slug":"historia-vaihdossa-myohaisantiikin-historiografiaa-gentissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=831","title":{"rendered":"Historia vaihdossa &#8211; my\u00f6h\u00e4isantiikin historiografiaa Gentiss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><em>Lam Le<\/em><\/p>\n<p class=\"western\">Vietin kev\u00e4tlukukauden 2017\u20132018 vaihdossa Belgiassa, Universiteit Gentiss\u00e4. Yksi suorittamistani kursseista oli maisteritasoinen seminaarikurssi Capita Selecta Ancient History, joka siis oli er\u00e4\u00e4nlainen johdanto my\u00f6h\u00e4isantiikin tutkimukseen, jossa k\u00e4siteltiin my\u00f6h\u00e4isantiikin historiografiaa n. 300\u2013700-luvuilla. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 my\u00f6h\u00e4isantiikin tutkimuksesta olisin luokitellut kyseisen ajanjakson pikemminkin varhaiskeskiajaksi. Kurssilla kuitenkin korostettiin, ett\u00e4 my\u00f6h\u00e4isantiikin tutkimusta tulisi pit\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4 alanaan omine erityiskysymyksineen.<\/p>\n<p class=\"western\">Sain tutustua tutkimusalaan, joka oli varsin poikkitieteellinen ja viel\u00e4 suhteellisen nuori. Kun p\u00f6ll\u00e4hdin valmistautumattomana kurssin ensimm\u00e4iselle luennolle, olin suorittanut yhden antiikin historiaa k\u00e4sittelev\u00e4n pakollisen historian peruskurssin vuonna 2014 avoimessa yliopistossa. Tiesin entuudestaan my\u00f6s joitakin t\u00e4rkeit\u00e4 nimi\u00e4 kirjahistoriasta. Sanomattakin oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4ill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 ei pitk\u00e4lle p\u00f6tkitty. Ensimm\u00e4isen luennon lopussa koin kauhunsekaisia tunteita: tulisinko p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kurssilla ja p\u00e4\u00e4sisink\u00f6 edes l\u00e4pi? Kurssikaverit olivat p\u00e4\u00e4asiassa belgialaisia oppilaita, jotka olivat hyvin motivoituneita ja aihealueesta kiinnostuneita. Useimmat heist\u00e4 olivat tehneet kandinaatinty\u00f6ns\u00e4 antiikin historiasta. Kurssilla oli minun lis\u00e4ksi toinen osallistuja, jolle vanhempi historia oli p\u00e4\u00e4osin tuntematonta (tosin kyseinen henkil\u00f6 osasi sujuvasti latinaa). Tunsin olevani kurssin heikoin lenkki. Osaamiseni painottuu 1600\u20131900-lukujen kulttuurihistoriaan; tunsin vanhempaa aikaa hyvin huonosti. Minusta tuntui, ett\u00e4 Rooman valtakunnan hajoamisen j\u00e4lkeen muistissani oli iso musta aukko. T\u00e4m\u00e4 tietysti j\u00e4rkytti minua suuresti. Ep\u00e4varmuudestani huolimatta kahlasin heikoilla ev\u00e4ill\u00e4 eteenp\u00e4in. Henkist\u00e4 tukea sain kuitenkin mukavilta kurssikavereiltani ja professorilta, joka oli ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen mutta my\u00f6s vaativa.<\/p>\n<p class=\"western\">Kurssin alussa palautettiin mieleen professorin johdolla hieman antiikin tapahtumia ja antiikin historioitsijoita. Kurssin varsinainen painopiste oli kuitenkin tutkia my\u00f6h\u00e4isantiikin historioitsijoiden tekstej\u00e4 aate- ja kulttuurihistorian n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<figure id=\"attachment_833\" aria-labelledby=\"figcaption_attachment_833\" class=\"wp-caption alignleft\" style=\"width: 265px\"><a href=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2018\/08\/800px-Paulo_Orosio_-_Detalle.jpg\"><img loading=\"lazy\" class=\" wp-image-833\" src=\"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2018\/08\/800px-Paulo_Orosio_-_Detalle-234x300.jpg\" alt=\"\" width=\"265\" height=\"339\" srcset=\"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2018\/08\/800px-Paulo_Orosio_-_Detalle-234x300.jpg 234w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2018\/08\/800px-Paulo_Orosio_-_Detalle-768x983.jpg 768w, https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/wp-content\/uploads\/2018\/08\/800px-Paulo_Orosio_-_Detalle.jpg 800w\" sizes=\"(max-width: 265px) 100vw, 265px\" \/><\/a><figcaption id=\"figcaption_attachment_833\" class=\"wp-caption-text\">Paulus Orosius ei piittaa ty\u00f6ergonomiasta. <a href=\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Paulo_Orosio_-_Detalle.jpg\">1000-luvun k\u00e4sikirjoituskuvitusta<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n<p class=\"western\">Kev\u00e4tlukukauden aikana k\u00e4ytiin l\u00e4pi ja luettiin useiden kirjoittajien tekstej\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa 300\u2013700-luvuilta. Aineiston kirjo oli laaja ja me opiskelijat saimme luettavaksi englanniksi k\u00e4\u00e4nnettyj\u00e4 otteita useilta historioitsijoilta. Mukana oli sek\u00e4 ei-kristittyj\u00e4 ett\u00e4 kristittyj\u00e4 kirjoittajia. Lista oli monipuolinen ja kirjoittajiin lukeutuivat Ammianus Marcellinus, Augustinus, Beda, Gregorius Toursilainen, Eusebios, Cassiodorus, Prokopios, Orosius, Johannes Efesolainen, Euagrios Pontoslainen, Joosua Styliitta, Sozomenos, Johannes Biclarolainen, Victor Vitensis, Menander Suojeilja ja Thukydides.<\/p>\n<p class=\"western\">Luennot olivat jaettu temaattisiin osioihin. Tekstin lajityypin arvioimisen lis\u00e4ksi meid\u00e4n piti my\u00f6s huomioida ajan ja paikan vaikutusta, tekstien mahdollisia sosiaalisia funktioita sek\u00e4 kulttuurisia ja sosiaalisia olosuhteita. Olennaista oli my\u00f6skin arvioida tekstien (kerronnan) avulla, miten kirjoittajat kokivat todellisuuden, miten he tuottivat todellisuutta, miten he esittiv\u00e4t todellisuuden, miten n\u00e4m\u00e4 kaikki v\u00e4littyiv\u00e4t meille nykylukijoille ja lopuksi, mink\u00e4laisia tulkintoja me pystymme teksteist\u00e4 rakentamaan. Erityisen vaativiksi osoittautuivat ne tapaukset, joissa esimerkiksi alkuper\u00e4isl\u00e4hde on s\u00e4ilynyt ainoastaan osittain. Oli my\u00f6s tapauksia, joissa tiedet\u00e4\u00e4n l\u00e4hteen olleen olemassa, mutta se on s\u00e4ilynyt ainoastaan mainintana tai tiivistelm\u00e4n\u00e4 toisen kirjoittajan ty\u00f6ss\u00e4. Suhteellisen lyhyess\u00e4 ajassa meid\u00e4n piti oppia lukemaan laajaa kirjoa tekstej\u00e4 ja oppia tunnistamaan niiden tiettyj\u00e4 elementtej\u00e4. Sellaiset asiat kuten typologia tai ylistyspuhe olivat minulle uutta tietoa.<\/p>\n<p class=\"western\">J\u00e4lkik\u00e4teen ajateltuna jonkinlainen tiet\u00e4mys antiikin ja my\u00f6h\u00e4isantiikin tutkimuksesta tai jopa kirjallisuudentutkimuksesta olisi ollut hy\u00f6dyllist\u00e4. My\u00f6s kirkkohistorian tunteminen oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Itselleni kokemus kurssista oli samalla j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 ja hyvin antoisa. Uutta tietom\u00e4\u00e4r\u00e4 oli ajoittain hyvin vaikeaa sis\u00e4ist\u00e4\u00e4, kun uusien asioiden oppiminen vaatii paljon aikaa. Toisaalta aihealue oli kiinnostava ja opin lyhyess\u00e4 ajassa valtavasti my\u00f6h\u00e4isantiikista ja tutkimuksen nykytilasta. En usko, ett\u00e4 suuntaudun koskaan tutkimuksen alalle, mutta luulen, ett\u00e4 joitakin materiaaleja ja aihealueeseen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimuskirjallisuutta voisi jatkossakin lukea sivuharrastuksena.<\/p>\n<p><em>Kirjoittaja on yleisen historian opiskelija Helsingin yliopistosta.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lam Le Vietin kev\u00e4tlukukauden 2017\u20132018 vaihdossa Belgiassa, Universiteit Gentiss\u00e4. Yksi suorittamistani kursseista oli maisteritasoinen seminaarikurssi Capita Selecta Ancient History, joka siis oli er\u00e4\u00e4nlainen johdanto my\u00f6h\u00e4isantiikin tutkimukseen, jossa k\u00e4siteltiin my\u00f6h\u00e4isantiikin historiografiaa n. 300\u2013700-luvuilla. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 my\u00f6h\u00e4isantiikin tutkimuksesta olisin luokitellut kyseisen ajanjakson pikemminkin varhaiskeskiajaksi. Kurssilla kuitenkin korostettiin, ett\u00e4 my\u00f6h\u00e4isantiikin tutkimusta tulisi pit\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4 alanaan omine erityiskysymyksineen. Sain tutustua [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/831"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=831"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/831\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":836,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/831\/revisions\/836"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=831"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=831"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=831"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}