{"id":842,"date":"2018-08-30T10:20:54","date_gmt":"2018-08-30T07:20:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=842"},"modified":"2018-08-30T10:20:54","modified_gmt":"2018-08-30T07:20:54","slug":"raaseporin-linnan-haltijoiden-toimenkuva-ja-verkostot-1390-1434","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=842","title":{"rendered":"Raaseporin linnan haltijoiden toimenkuva ja verkostot 1390-1434"},"content":{"rendered":"

Martin Pettersson<\/em><\/p>\n

Katsoin t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten l\u00e4pi ty\u00f6paikkailmoituksia ja l\u00f6ysin joitakin sellaisia, joista en saanut selv\u00e4\u00e4, millaista ty\u00f6t\u00e4 niiss\u00e4 oikeasti tarjottiin. N\u00e4ill\u00e4 ty\u00f6paikkailmoituksilla n\u00e4ytt\u00e4isi olevan yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 titteliin sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n (kenties sattumanvaraisesti) eri yhdistelmi\u00e4 englanninkielisist\u00e4 sanoista, kuten esimerkiksi ”advisory sales assistance marketing manager”. Kunhan lukee ty\u00f6nkuvauksen tarpeeksi monta kertaa, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 viimeinkin, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olikin kaupanmyyj\u00e4. Tajusin, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6nimikkeet muistuttivat minua v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4, miten koin keskiajan linnojen haltijoiden tittelit graduni kirjoittamisen alussa. Oli ”fogdar” ja ”h\u00f6vitsm\u00e4n”, oli ritareita ja aseenkantajia, mutta minulle ne kaikki olivat iso sekasoppa sanoja, joiden v\u00e4liset erot olivat minulle osittain h\u00e4m\u00e4ri\u00e4. Kaipasin selke\u00e4\u00e4 kuvausta siit\u00e4, mit\u00e4 oikeasti tarkoitti olla esimerkiksi vouti. Millaisia oikeuksia, teht\u00e4vi\u00e4, mahdollisuuksia ja vaatimuksia teht\u00e4viin liittyi? T\u00e4ll\u00e4 hienolla aasinsillalla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin tutkielmaani, joka periaatteessa on pyrkimys luoda edes jonkinsorttista ty\u00f6n- tai toimenkuvan kuvausta Raaseporin p\u00e4\u00e4miehille ja voudeille vuosina 1390-1434.<\/p>\n

Kun aloin tutkimaan Raaseporin haltijoita, heid\u00e4n toimenkuvaansa ja verkostojaan vuosina 1390-1434, tajusin heti, ett\u00e4 en yksinkertaisesti ymm\u00e4rr\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Ensin en ymm\u00e4rt\u00e4nyt kielt\u00e4 eli keskialasaksaa. Sitten kun sain siit\u00e4 otteen, en kuitenkaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt mit\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 kirjeiss\u00e4 oli. P\u00e4\u00e4mies Otto Pogwisch l\u00e4hett\u00e4\u00e4 vuonna 1430 kirjeen, miss\u00e4 h\u00e4n ilmoittaa tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 R\u00e4\u00e4veliss\u00e4 liikkuu mies, joka on h\u00e4nelle velkaa puolet er\u00e4\u00e4n laivan lastista, koska kyseinen mies oli ostanut sen toiselta miehelt\u00e4, joka taas oli menett\u00e4nyt oikeutensa puoliskoon, koska h\u00e4n oli ly\u00f6nyt miest\u00e4 ja hukuttanut h\u00e4net jossain Raaseporin l\u00e4hell\u00e4, eli yht\u00e4kki\u00e4 puolisko olikin Pogwischin. Siis mit\u00e4? En ymm\u00e4rt\u00e4nyt kirjeenvaihtajien ajatusmaailmaa.
\nKun viimeinkin sain jotain selv\u00e4\u00e4 kirjeiden sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4, j\u00e4i kuitenkin sellainen hirve\u00e4 tunne, ett\u00e4 ”enh\u00e4n min\u00e4 nyt kuitenkaan pysty n\u00e4ist\u00e4 sanomaan mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4”. Hiljalleen rupesin kuitenkin oivaltamaan kirjeiden sis\u00e4ist\u00e4 rakennetta ja sain jotenkin kielikorvani ja ajatusmaailmani s\u00e4\u00e4detty\u00e4 keskiaikaisen maailman mukaisesti.<\/p>\n

L\u00e4hteiden rajoitukset tulivat heti vastaan. Kun aloitin tutkielmani kirjoittamisen, olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 halusin tutkia Raaseporin ja R\u00e4\u00e4velin v\u00e4list\u00e4 vallan tasapainoa ja Raaseporin sotilaallista, poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa It\u00e4merell\u00e4. Tajusin kuitenkin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ei tulisi mit\u00e4\u00e4n, ainakaan Pro Gradun-tutkielman kaltaisessa tekstiss\u00e4. Sen sijaan l\u00f6ysin er\u00e4\u00e4n idean, johon huomasin, ett\u00e4 tutkimukseni voisi liitty\u00e4.<\/p>\n

Aikaisemmassa tutkimuksessa on jonkin aikaa ollut k\u00e4sitys tai ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kuningatar Margareta ja kuningas Erik yrittiv\u00e4t molemmat keskitt\u00e4\u00e4 linnojensa hallinnon valtakausillaan. Vaikutusvalta Suomen linnojen, etenkin Raaseporin ja Kastelholman, kohdalla olisi 1400-luvun taitteessa pyritty keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n unionin kruunulle Ruotsin suurylimyst\u00f6n ohi. T\u00e4m\u00e4 olisi tapahtunut muun muassa siten, ett\u00e4 linnoja hallitsemaan olisi k\u00e4ytetty etenkin ns. \u201dulkomaalaisia\u201d linnanhaltijoita, eli muun muassa Pommerista, Mecklenburgista ja Holsteinista tulleiden r\u00e4lssisukujen edustajia, koska n\u00e4m\u00e4 olisivat olleet riippuvaisia kruunusta, omien puuttuvien verkostojen ja heikkojen valta-asemien vuoksi.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Raaseporin linna vuonna 2013. Kuva: Tiril\u00e4 Soile, Museovirasto.<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Tutkimuskysymykseni on yll\u00e4 olevan idean perusteella kaksiosainen. Ensinn\u00e4kin haluan luoda enemm\u00e4n substanssia siihen mielikuvaan, ett\u00e4 Raasepori olisi ollut linna, jota haluttiin hallita. K\u00e4rjistetysti haluan vastata kysymykseen: mik\u00e4 Raaseporissa oli niin hienoa? T\u00e4h\u00e4n voi tietenkin antaa hyvin yleisi\u00e4 vastauksia, kuten sen, ett\u00e4 oli ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tuottoisaa hallita linnoja, niiden poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen merkityksen takia. Raaseporista on my\u00f6s ajateltu, ett\u00e4 linnan sijainti oli edullinen, sill\u00e4 se sijaitsi It\u00e4meren l\u00e4pi kulkevien kauppareittien varrella ja R\u00e4\u00e4velin l\u00e4hell\u00e4. Linnaa hallitsemalla pystyi siis vaikuttamaan kaupank\u00e4yntiin. N\u00e4m\u00e4 seikat ovat varmasti tosia, ja pyrkimykseni onkin ollut kaivaa pintaa syvemm\u00e4lle, yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kartoittaa sit\u00e4, millainen p\u00e4\u00e4miehen jokap\u00e4iv\u00e4inen toimenkuva oli. Mitk\u00e4 asiat kuuluivat p\u00e4\u00e4miehen hallinnollisiin teht\u00e4viin ja millaisiin tilanteisiin h\u00e4n yritti vaikuttaa (sek\u00e4 miksi h\u00e4n yritti vaikuttaa tiettyihin asioihin)? Miten esimerkiksi t\u00e4rke\u00e4n kauppareitin varrella oleminen ja l\u00e4heisyys R\u00e4\u00e4veliin vaikutti konkreettisesti p\u00e4\u00e4miehen toimenkuvaan?<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 voi huomata, ett\u00e4 kyseinen toimenkuva on eritt\u00e4in laaja. P\u00e4\u00e4miehet ja voudit asioivat R\u00e4\u00e4velin raadin kanssa eri ihmisten perint\u00f6asioissa ja muissa oikeudellisissa asioissa, jotka v\u00e4lill\u00e4 liittyv\u00e4t heihin itseens\u00e4 tai muihin ihmisiin. He toimivat v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 tai neuvottelijoina. He k\u00e4viv\u00e4t kauppaa R\u00e4\u00e4velin kanssa, saivat raadilta lahjoja ja tekiv\u00e4t sotilaallista yhteisty\u00f6t\u00e4 kaupungin kanssa.<\/p>\n

Tarkastelen my\u00f6s Raaseporin p\u00e4\u00e4miesten voutien sukujen verkostoja ja asemaa kyseisen\u00e4 ajanjaksona. R\u00e4lssin verkostojen tutkiminen tunnetusti ei ole uusi ilmi\u00f6 ja tutkimieni p\u00e4\u00e4miehien ja voutien sukujuuret ovat kaikki ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin selvitettyj\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on helpottanut omaa tutkimustani ja mahdollistanut seuraavan askeleen. Pyrin tutkielmassani ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki olemassa olevat tiedot linnan haltijoiden sukulaisuussuhteista ja verkostoista sek\u00e4 niit\u00e4 tarkastelemalla l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisi\u00e4 nimitt\u00e4ji\u00e4. Painotus tutkimukseni toisessa osassa onkin enemm\u00e4n Raaseporin haltijoista tehdyn aikaisemman tutkimuksen tietojen ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja keskitt\u00e4misess\u00e4 yhteen paikkaan ja samalla niiden t\u00e4sm\u00e4llisyyden tutkiminen.
\nEtenkin mielenkiintoista on huomata Raaseporin ja Kastelholman hallitsijoiden l\u00e4heiset suhteet toisiinsa. 1400-luvun alussa linnojen haltijat ovat olleet liitettyj\u00e4 toisiinsa tavalla tai toisella useaan eri otteeseen. Esimerkiksi kun Otto Pogwisch hallitsee Raaseporia, Bengt Pogwisch on p\u00e4\u00e4miehen\u00e4 Kastelholmassa, eli saman suvun edustajat hallitsevat yht\u00e4aikaisesti kahta maantieteellisesti l\u00e4heist\u00e4 linnaa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi voidaan ottaa huomioon p\u00e4\u00e4miesten sukujen asemat unionissa. Se, ett\u00e4 melkein kaikki Raaseporin haltijoiden suvut ovat olleet edustettuina valtaneuvostossa, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tietenkin hyvin mielenkiintoisia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Toimenkuvaa ja verkostoja tarkastelemalla, yrit\u00e4n luoda yksityiskohtaisempaa kuvaa Raaseporin hallinnosta unioniajan alussa. Haluan siis, ett\u00e4 ensi kerralla kun mol.fi:ss\u00e4 haetaan Raaseporiin uutta p\u00e4\u00e4miest\u00e4, tai \u201dassistant business to business representative (of ruin)\u201d, niin halukkaat hakijat voivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Pro Gradu-tutkielmani pariin etsim\u00e4\u00e4n tietoa siit\u00e4, miten tuleva ty\u00f6 voisi vaikuttaa heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Tutkielmani on arviolta valmis luettavaksi vuoden loppuun menness\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja on historian (opetus ruotsiksi) maistervaiheen opiskelija Helsingin yliopistossa, jonka kiinnostuksenkohteisiin kuuluvat paitsi linnojen haltijoiden toimenkuvat, my\u00f6s It\u00e4meren kaupank\u00e4ynti keskiajalla, sek\u00e4 aikakauden esitt\u00e4minen peleiss\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Martin Pettersson Katsoin t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa sitten l\u00e4pi ty\u00f6paikkailmoituksia ja l\u00f6ysin joitakin sellaisia, joista en saanut selv\u00e4\u00e4, millaista ty\u00f6t\u00e4 niiss\u00e4 oikeasti tarjottiin. N\u00e4ill\u00e4 ty\u00f6paikkailmoituksilla n\u00e4ytt\u00e4isi olevan yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 titteliin sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n (kenties sattumanvaraisesti) eri yhdistelmi\u00e4 englanninkielisist\u00e4 sanoista, kuten esimerkiksi ”advisory sales assistance marketing manager”. Kunhan lukee ty\u00f6nkuvauksen tarpeeksi monta kertaa, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 viimeinkin, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olikin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[30],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/842"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=842"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/842\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":850,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/842\/revisions\/850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=842"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=842"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=842"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}