{"id":868,"date":"2018-12-18T13:55:09","date_gmt":"2018-12-18T11:55:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=868"},"modified":"2018-12-18T20:20:14","modified_gmt":"2018-12-18T18:20:14","slug":"keskiaikaiset-berserkit-ja-viikinkiaikainen-taistelumagia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=868","title":{"rendered":"Keskiaikaiset berserkit ja viikinkiaikainen taistelumagia"},"content":{"rendered":"

Karolina Kouvola<\/em><\/p>\n

Mik\u00e4 ihmeen berserkki?<\/h2>\n

Keskiajan skandinaaviset l\u00e4hteet kertovat hurjista berserkkisotureista, jotka haastavat muita miehi\u00e4 taistelemaan kanssaan ja voittaessaan viev\u00e4t heid\u00e4n talonsa naisv\u00e4en ja omaisuuden mukanaan. Toisaalta viikinkiajalle ulottuvat runot kertovat uljaista berserkeist\u00e4, jotka taistelevat kuninkaan etujoukoissa ja jotka uhraavat magiasta kuululle \u00d3\u00f0inn-jumalalle. Ensisilm\u00e4yksell\u00e4 tuntuu vaikealta yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kahta erilaista hahmoluokkaa, ja ne ovatkin tuottaneet haasteita tutkijoille vuosikymmenest\u00e4 toiseen.<\/p>\n

Berserkit mainitsevat tekstil\u00e4hteet voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen eri kategoriaan, runol\u00e4hteisiin ja saagal\u00e4hteisiin. Berserkeist\u00e4 puhutaan erityisesti islantilaissaagoissa, jotka on kirjoitettu 1200- ja 1300-luvuilla, sek\u00e4 muinaissaagoissa, jotka taas usein sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t erilaisia fantasiaelementtej\u00e4. Islantilaissaagat kirjoitettiin aikana, jolloin islantilainen identiteetti oli muotoutumassa ja saaren historiaa sen asuttamisesta kristinuskon vakiintumiseen haluttiin taltioida. (Tulinius 2014, 195.) Toiseuttaminen ja rajanveto siihen, mit\u00e4 ja keit\u00e4 islantilaiset eiv\u00e4t ainakaan olleet, n\u00e4kyy islantilaissaagoissa, ja ne ovat mahdollisesti heijastuneet my\u00f6s vanhoja uskonnollisia tapoja osoittavien berserkkien kuvauksissa. Sanalle \u2019berserkki\u2019 tai \u2019berserkr\u201d on esitetty tutkimuskirjallisuudessa kaksi erilaista tulkintaa. Ensimm\u00e4isen tulkinnan mukaan sana pohjautuisi muinaisskandinaavin sanaan berr serkr<\/em>, mik\u00e4 tarkoittaa paljaspaitaista eli ilman paitaa tai vaatetusta taistelevaa. Toisen selityksen mukaan sana pohjautuisi sanaan *bernu<\/em> > bj\u01ebrn<\/em>, jolloin berserkit olisivat yhdistyneet aikalaisten mieliss\u00e4 karhuihin. (Str\u00f6m 1982, 178.)<\/p>\n

\u00d6ykk\u00e4reit\u00e4 ja sankareita<\/h2>\n
\"\"
Pohjolassa 1100-luvulla valmistetut Lewisin shakkinappulat ovat British Museumin tunnetuimpia esineit\u00e4. Tornina toimii kilpe\u00e4\u00e4n j\u00e4rsiv\u00e4 berserkki. Kuva: Rob Roy, CC BY 2.0.<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Kaikista vanhin teksti, joka mainitsee berserkit, on 800-luvulle ajoitettu kuningas Haraldia ylist\u00e4v\u00e4 runoelma Haraldskv\u00e6\u00f0i.<\/em> Hafrsfjordin taistelusta vuonna 872 kertovassa osuudessa kuvaillaan, kuinka kuninkaalla oli joukoissaan berserkkej\u00e4 ja ulfhe\u00f0nareita,<\/em> sek\u00e4 miten n\u00e4m\u00e4 ulvoivat ja olivat pukeutuneet el\u00e4inten nahkoihin. Islantilainen Snorri Sturluson k\u00e4ytti todenn\u00e4k\u00f6isesti satoja vuosia my\u00f6hemmin Haraldskv\u00e6\u00f0ia<\/em> pohjana teoksessaan Heimskringla,<\/em> jonka kuudennessa luvussa h\u00e4n kertoo \u00d3\u00f0innin miehist\u00e4, jotka ryhtyiv\u00e4t taisteluun ilman rengashaarniskoita ja k\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t kuin hullut koirat tai sudet. He purivat kilpi\u00e4\u00e4n ja olivat vahvoja kuin karhut tai h\u00e4r\u00e4t. Heihin ei kyennyt tuli tai rauta. Snorrin kuvauksessa esiintyy samoja teemoja, joita havaitaan my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4kin saagakirjallisuudessa.<\/p>\n

Berserkit on liitetty usein muodonmuutokseen ja sit\u00e4 kautta taisteluun liittyv\u00e4\u00e4n magiaan. Kuitenkaan l\u00e4hteet itsess\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti mainitse berserkkien tosiasiallista muuttumista el\u00e4imeksi, ainoastaan heid\u00e4n temperamenttinsa muutoksen. (Jakobsson 2011, 34.) Muinaissaagoihin lukeutuvaan Hr\u00f3lfs saga kraka ok kappa hansiin<\/em> sis\u00e4ltyy er\u00e4s kuuluisimmista berserkkeihin ja muodonmuutoksiin liittyvist\u00e4 kohtauksista. Saaga on s\u00e4ilynyt 1400-luvun alkuun ajoitetussa k\u00e4sikirjoituksessa, mutta se on eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti huomattavasti t\u00e4t\u00e4 vanhempi, sill\u00e4 esimerkiksi 1200-luvulla tanskalaisten historian kirjoittanut Saxo Grammaticus on k\u00e4ytt\u00e4nyt l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n kyseist\u00e4 saagaa.<\/p>\n

Saaga kertoo nimens\u00e4 mukaisesti Hr\u00f3lf-nimisest\u00e4 miehest\u00e4 ja h\u00e4nen ryhm\u00e4st\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 koostuu kahdestatoista kappareiksi<\/em> kutsutusta miehest\u00e4. Matkalla Uppsalaan kuningas A\u00f0ilsen hoviin miehet kohtaavat kuolevaiseksi mieheksi naamioituneen \u00d3\u00f0innin, joka kehottaa Hr\u00f3lfia l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki muut miehet paitsi kapparit<\/em> kotiinsa, sill\u00e4 ylivoimalla ei Ruotsin kuningasta tultaisi voittamaan. Muodonmuutosteeman kannalta kiinnostavin kohta saagassa koskee Lejress\u00e4 joulun aikaan sattunutta taistelua, jonka aikana B\u00f6dvar Bjarki taistelee karhunhahmoisena. Hjalti-niminen soturi ei tied\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on B\u00f6dvar, vaan h\u00e4n ihmettelee, miksi B\u00f6dvar ei saavu mukaan taistelemaan, vaikka taistelukent\u00e4ll\u00e4 mellastaa suuri karhu. Hjalti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Bjarkin nukkumasta, ja kun h\u00e4n her\u00e4tt\u00e4\u00e4 miehen osallistumaan taisteluun, katoaa samalla karhu taistelukent\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Hr\u00f3lfs saga krakan<\/em> kirjoitusajankohtana berserkkien maine oli todella huono. (Schj\u00f8dt 2006, 888.) Kuitenkin saagan kirjoittaja on sijoittanut heid\u00e4t kuninkaan saliin kuvauksessaan. Jens Peter Schj\u00f8dt yhdist\u00e4\u00e4 Hr\u00f3lfs saga krakan<\/em> maininnat \u00d3\u00f0innista ja karhuista niin ik\u00e4\u00e4n temaattisesti berserkkeihin. B\u00f6dvarrin is\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n Bj\u00f6rn, mik\u00e4 ei ole Schj\u00f8dtin mukaan sattumaa. Saagan kirjoittaja on my\u00f6h\u00e4isest\u00e4 kirjoitusajankohdasta huolimatta nostanut saagassaan esille teemoja, joita on jo aiemmin yhdistetty berserkkeihin. Berserkit my\u00f6s saapuvat saliin niin, ett\u00e4 he haastavat jokaisen miehen taistelemaan kanssaan, mik\u00e4 saattaisi viitata initiaatioon, jonka my\u00f6t\u00e4 voimansa todistanut saattoi liitty\u00e4 berserkkien joukkioon. (Schj\u00f8dt 2006, 889.)<\/p>\n

1300-luvulla kirjoitetussa Grettir V\u00e4kev\u00e4n saagassa<\/em> berserkit esitet\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n mystisess\u00e4 valossa. Saagassa on kohtaus, joka vaikuttaisi tekev\u00e4n parodiaa berserkkien tavasta purra kilpens\u00e4 reunaa. Kohtaus tapahtuu Norjassa joulun aikaan. Einarr-nimisen varakkaan talonpojan kotiin saapuu Sn\u00e6kollr-niminen berserkki, joka tulee vaatimaan h\u00e4nen omaisuuttaan ja kaunista tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n. Onneksi Grettir on kuitenkin paikalla, sill\u00e4 Einarr huomaa, ettei h\u00e4nest\u00e4 olisi berserkille vastusta. Berserkki ei sulata sit\u00e4, ett\u00e4 Grettir yritt\u00e4\u00e4 selvit\u00e4 h\u00e4nen kohtaamisestaan puhumalla. Sen sijaan h\u00e4n \u201dalkoi ulvoa, puri kilvenreunaa, ty\u00f6nsi kilven suuhunsa, levitti suutaan kilven sarven yli ja n\u00e4ytti menett\u00e4neen j\u00e4rkens\u00e4. Grettir hypp\u00e4si ruohovallille ja p\u00e4\u00e4stess\u00e4\u00e4n berserkin hevosen tasalle, potkaisee kilpe\u00e4 alhaalta p\u00e4in niin, ett\u00e4 kilven sarvi tunkeutuu berserkin suuhun ja katkaisee alaleuan, joka tipahtaa rinnalle. Sitten h\u00e4n tarttui vasemmalla k\u00e4dell\u00e4\u00e4n viikingin kyp\u00e4r\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6nsi h\u00e4net alas satulasta, tempaisi samalla miekan vy\u00f6lt\u00e4\u00e4n oikeaan k\u00e4teens\u00e4, ja l\u00f6i viikinki\u00e4 kaulaan niin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 irtosi.\u201d Einarr kiittelee Grettiri\u00e4 t\u00e4st\u00e4 uroty\u00f6st\u00e4 ja ylist\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n rohkeutta. T\u00e4ss\u00e4 saagakuvauksessa berserkin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on toimia saagan p\u00e4\u00e4sankarin urhoollisuuden korostajana.<\/p>\n

Myrkkysieni\u00e4 ja persoonallisuush\u00e4iri\u00f6it\u00e4<\/h2>\n

Er\u00e4s melko yleinen ajatus berserkeist\u00e4 on se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olisivat k\u00e4ytt\u00e4neet hallusinogeenej\u00e4 ennen taistelua voidakseen vaikuttaa vahingoittumattomilta ja itse\u00e4\u00e4n voimakkaammilta. Tulkinta on kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti virheellinen, sill\u00e4 mist\u00e4\u00e4n viikinkiaikaisesta tai keskiaikaisesta l\u00e4hteest\u00e4 ei l\u00f6ydy mainintaa hallusinogeenien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 berserkkien yhteydess\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti juhliminen sek\u00e4 hyvin sy\u00f6minen ja juominen kuuluivat ryhm\u00e4koheesiota vahvistaviin tekij\u00f6ihin (Hedenstierna-Jonson 2009, 54), mutta juhlakuvauksissakaan ei mainita voimakkaan p\u00e4ihtymystilan johtuvan hallusinogeeneiksi tulkittavista aineksista.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kerta, jolloin tekstil\u00e4hteess\u00e4 on yhdistetty berserkit ja hallusinogeenej\u00e4 aiheuttava k\u00e4rp\u00e4ssieni, Amanita muscaria<\/em>, oli vuonna 1885, kun norjalainen kasvitieteilij\u00e4 F. C. Sch\u00fcbeler julkaisi berserkit ja k\u00e4rp\u00e4ssienet yhdist\u00e4v\u00e4n teoriansa, joka perustui siihen, ett\u00e4 Kamt\u0161atkan niemimaalla asuvat v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t Sch\u00fcbelerin tietojen mukaan kyseist\u00e4 sient\u00e4. Vuonna 1929 Fredrik Gr\u00f8n julkaisi Sch\u00fcbelerin teorian kumoavan kirjoituksen, jossa h\u00e4n toi esille, ett\u00e4 k\u00e4rp\u00e4ssienten vaikutusaika on liian pitk\u00e4 ottaen huomioon saagakirjallisuuden kuvaukset, eiv\u00e4tk\u00e4 ne edes vaikuta taisteluraivoa nostattavasti. Sen sijaan Gr\u00f8n m\u00e4\u00e4ritteli berserkit psykopaateiksi, jotka kokivat aika-ajoin paranoiaa ja sit\u00e4 kautta m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t tarkemmin hysteeris-epileptisiksi hahmoiksi.<\/p>\n

*\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 *<\/p>\n

<\/a>Olivat berserkit sitten kuninkaan eliittimiehi\u00e4, Islannin maaseutua kiert\u00e4vi\u00e4 \u00f6ykk\u00e4reit\u00e4 tai psykopaatteja, heid\u00e4n hahmonsa on jakanut tutkijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 ja mielipiteit\u00e4 vuosisatojen ajan. Jotakin n\u00e4m\u00e4 hahmot kertovat meist\u00e4 itsest\u00e4mme, sill\u00e4 muutoin sana \u2019berserkki\u2019 nimenomaan taisteluraivoa kuvaavana sanana ei olisi s\u00e4ilynyt viikinkiajalta nykykielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja populaarikulttuuriin.<\/p>\n

Kirjallisuutta<\/strong><\/p>\n

Grettir V\u00e4kev\u00e4n saaga<\/em> (suom. Antti Tuuri, Otava 2003). Keuruu, Otava.<\/p>\n

Hedenstierna \u2013 Jonson, Charlotte 2009: \u201cA Brotherhood of Feasting and Campaigning \u2013 The Success of the Northern Warrior.\u201d<\/span> Regner, E. et al. (toim.) <\/span>From Ephesos to Dalecarlia. Reflections on Body, Space and Time in Medieval and Early Modern Europe<\/span><\/em>. The Museum of National Antiquities,<\/span> Stockholm. Studies 11. Stockholm Studies in Archaeology 48. <\/span>Stockholm.<\/span> 43-56.<\/span><\/p>\n

Jakobsson, Armann 2011: \u201eBeast and man: realism and the occult in Egils saga.(Critical essay).\u201d <\/span>Scandinavian Studies<\/span><\/em> 83 (1): 29\u201345.<\/span><\/p>\n

Schj\u00f8dt, Jens Peter 2006: \u201cThe Notion of <\/span>Berserkir<\/span><\/em> and the Relation between \u00d3\u00f0inn and Animal Warriors.\u201d The Fantastic in Old Norse\/Icelandic Literature. Sagas and the British Isles : Preprint Papers of the Thirteenth International Saga Conference. Durham and York 6th-12th August, 2006.<\/em> John McKinnell et al. <\/span>Durham. 886\u2013892.<\/p>\n

Str\u00f6m, \u00c5ke 1982: \u201eBerserker und Erzbischof: Bedeutung und Entwicklung des altnordischen Berserkerbegriffes.\u201c <\/span>Nils G. Holm toim. <\/span>Religious ecstasy : based on papers read at the symposium on religious ecstasy held at \u00c5bo, Finland, on the 26th-28th of August 1981<\/span><\/em>. Scripta Instituti Donneriani Aboensis, 11. Stockholm, Almqvist & Wiksell International. 178\u2013186.<\/span><\/p>\n

Tulinius, Torfi 2014: Deconstructing Snorri. Narrative Structure and Heroism in <\/span>Eyrbyggja saga<\/span>. Victor Millet & Heike Sahm (toim.)<\/span> Narration and Hero: Recounting the Deeds of Heroes in Literature and Art of the Early Medieval Period<\/span>.<\/span><\/em> Reallexikon der Germanischen Altertumskunde – Erga\u0308nzungsba\u0308nde Ser. Berlin\/Boston, De Gruyter. <\/span>195\u2013208.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Karolina Kouvola Mik\u00e4 ihmeen berserkki? Keskiajan skandinaaviset l\u00e4hteet kertovat hurjista berserkkisotureista, jotka haastavat muita miehi\u00e4 taistelemaan kanssaan ja voittaessaan viev\u00e4t heid\u00e4n talonsa naisv\u00e4en ja omaisuuden mukanaan. Toisaalta viikinkiajalle ulottuvat runot kertovat uljaista berserkeist\u00e4, jotka taistelevat kuninkaan etujoukoissa ja jotka uhraavat magiasta kuululle \u00d3\u00f0inn-jumalalle. Ensisilm\u00e4yksell\u00e4 tuntuu vaikealta yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kahta erilaista hahmoluokkaa, ja ne ovatkin tuottaneet […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[5,1],"tags":[19,21],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/868"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=868"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/868\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":874,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/868\/revisions\/874"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=868"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=868"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=868"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}