{"id":945,"date":"2019-02-07T14:17:17","date_gmt":"2019-02-07T12:17:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=945"},"modified":"2019-02-07T14:17:20","modified_gmt":"2019-02-07T12:17:20","slug":"raikkautta-kehossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/?p=945","title":{"rendered":"Raikkautta kehossa"},"content":{"rendered":"\n

Marika R\u00e4s\u00e4nen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tammikuun pakkasissa moni meist\u00e4 on saanut tuntea raikkautta ilmassa ja kehossa \u2013 kylmyytt\u00e4kin. Glossan Tieteiden y\u00f6n tapahtumassa 10.1. Tieteiden talolla, salissa 312 tunnelma oli kuitenkin l\u00e4mmin, tiivis. Pidimme esityksen ”Resonaatiota Tuomas Akvinolaisen seurassa”, jonka aikana tarjoilimme maistiaisia keskiaikaisesta gregoriaanisesta kirkkolaulusta ja kerroimme tutkimuksesta hankkeessamme N\u00e4e, kuule, tunne, koe. Moniaistinen kokemuksellisuus Tuomas Akvinolaisen muistojuhlissa<\/a><\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeessa on ollut kyse juuri siit\u00e4, mist\u00e4\nTieteiden y\u00f6n tapahtumassakin: yhdess\u00e4 lauletun ja koetun musiikin\nharjoittamisesta t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja dominikaaniyhteis\u00f6n laulamasta ja kokemasta\nmusiikista eilen, ergo<\/em> keskiajalla. Tieteiden\ny\u00f6n maistiainen laulupajoista sis\u00e4lsi joitakin pieni\u00e4 resonaatioharjoituksia\nHilkka-Liisa Vuoren ohjaamana. Yhdess\u00e4 harjoittelimme my\u00f6s kolmea laulua Tuomas\nAkvinolaisen translaatiojuhlan liturgiasta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva hankkeen laulupajasta Turun tuomiokirkossa Aboagora-tapahtuman yhteydess\u00e4. Valokuvaaja: Otto V\u00e4\u00e4t\u00e4inen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hankkeen aikana ker\u00e4simme osasta laulupajoista osallistujien ajatuksia ja kokemuksia paperille kirjoitettuina, nimett\u00f6min\u00e4. Otsikko ”Raikkautta kehossa” on juuri yksi noista kommenteista. Resonaatioon viitatiin papereissa usein esimerkiksi n\u00e4in: ”laulun aikana \u00e4\u00e4ni v\u00e4risi l\u00e4pi kehon” tai [tunsin] ”\u00e4\u00e4nen v\u00e4rin\u00e4n ja kehon rentouden\u201d. Laulujen sis\u00e4ll\u00f6n pohdinnat olivat harvemmassa mutta yksi kommentti oli t\u00e4llainen: [ajattelin, ett\u00e4] ”laulu oli aika mystinen ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on toinen maailma mik\u00e4 ei ole mill\u00e4\u00e4n tavalla sidonnainen meid\u00e4n maailmaamme”. Tieteiden y\u00f6ss\u00e4 emme ker\u00e4nneet palautteita. Toivomme kuitenkin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pieni johdatus Tuomas Akvinolaisen keskiaikaiseen liturgiaan avasi l\u00e4sn\u00e4olijoiden tietoisuutta kehollisen kokemuksen ja gregoriaanisen kirkkolaulun yhtym\u00e4kohdista. <\/p>\n\n\n\n

Harjoitusten ja laulamisen j\u00e4lkeen laajensimme\nSeppo Heikkisen kanssa sit\u00e4 kontekstia, miss\u00e4 olimme juuri laulamalla\nvierailleet (eli toimimme samassa j\u00e4rjestyksess\u00e4 kuin aina ennenkin laulupajojen\nyhteydess\u00e4 \u2013 ensin omakohtainen laulukokemus, sitten tutkijoiden tiedot). Laulut\nolivat poimintoja Tuomas Akvinolaisen juhlavaa translaatiota ylist\u00e4v\u00e4st\u00e4 tapahtumasta,\neli siit\u00e4, kun h\u00e4nen reliikkins\u00e4 siirrettiin Italiasta Toulouseen talvella\n1368\u20131369. Valituissa kappaleissa korostui ilo, jonka pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteiden siirto\nRanskaan aiheutti ja sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 suru reliikkien huonosta kohtelusta\nItaliassa. Kuten jo t\u00e4st\u00e4 arvata saattaa, kyse ei siis ollut vain\nuskonnollisesta hurskaudesta ja pyhimyksen kunnioituksesta vaan kilpailusta ja\npolitiikasta, jossa pyhimysten reliikeill\u00e4 oli painava asema keskiajan\nmaailmassa.<\/p>\n\n\n\n

Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tukema hankkeemme N\u00e4e, kuule, tunne, koe <\/em>p\u00e4\u00e4ttyi virallisesti vuoteen 2018 mutta tieteellinen p\u00e4\u00e4julkaisumme The Medieval Offices of Saint Thomas Aquinas<\/em> on viel\u00e4 tulossa (Sibelius Akatemian DocMus-sarja, julkaistaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019). Arvioin hanketta eritt\u00e4in onnistuneeksi mutta ajattelen my\u00f6s, ett\u00e4 vastaavanlaisille hankkeille olisi viel\u00e4 paljon tilausta. Lopulta kaikesta globaalisuudestamme ja Internetist\u00e4 huolimatta olemme ja ajattelemme yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin pienesti: pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteet, niiden t\u00e4rkeys ja toimintakyky eiv\u00e4t suinkaan ole mennen, keskiajan maailman hassuja tarinoita vaan l\u00e4hinaapureidemme (globaalissa mieless\u00e4) arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 etel\u00e4isess\u00e4 Euroopassa, ja l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4kin, jopa ”rationaalisena” tunnetun Saksan lukemattomissa kaupungeissa. Tuntemalla paremmin yhteist\u00e4 menneisyytt\u00e4 my\u00f6s nykyisyytemme olisi rikkaampi \u2013 ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isempi!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Colmar, Biblioth\u00e8que municipale (Les Dominicains de Colmar), Ms 310, f. 227v. Kuva: Marika R\u00e4s\u00e4nen. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

N\u00e4e, kuule, tunne, koe. Moniaistinen kokemuksellisuus Tuomas Akvinolaisen muistojuhlissa<\/em> -monitieteist\u00e4 ja taiteellista hanketta on johtanut Marika R\u00e4s\u00e4nen (FT) ja siin\u00e4 ovat ty\u00f6skennelleet Hilkka-Liisa Vuori (MuT), Seppo Heikkinen (FT), Antti Lampinen (FT) ja kirkkolauluja Johanna Korhonen. Voit tutustua hankkeeseen paremmin osoitteessa www.ossagloriosa.org<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marika R\u00e4s\u00e4nen Tammikuun pakkasissa moni meist\u00e4 on saanut tuntea raikkautta ilmassa ja kehossa \u2013 kylmyytt\u00e4kin. Glossan Tieteiden y\u00f6n tapahtumassa 10.1. Tieteiden talolla, salissa 312 tunnelma oli kuitenkin l\u00e4mmin, tiivis. Pidimme esityksen ”Resonaatiota Tuomas Akvinolaisen seurassa”, jonka aikana tarjoilimme maistiaisia keskiaikaisesta gregoriaanisesta kirkkolaulusta ja kerroimme tutkimuksesta hankkeessamme N\u00e4e, kuule, tunne, koe. Moniaistinen kokemuksellisuus Tuomas Akvinolaisen muistojuhlissa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[26],"tags":[46,48,47,27,45,11],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/945"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=945"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/945\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":967,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/945\/revisions\/967"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=945"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=945"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.glossa.fi\/wp\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=945"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}