Pro gradu -palkinto
Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry myöntää palkinnon ansioituneesta pro gradu -tutkielmasta, jonka aihe liittyy keskiajan tutkimukseen. Palkinnon on tarkoitus tehdä keskiaikaan liittyvää tutkimusta näkyväksi ja lisätä opiskelijoiden kiinnostusta alaan.
Esityksen palkittavasta gradusta voi tehdä työn ohjaaja. Esitykseen liitetään lyhyt ohjaajan lausunto, abstrakti, gradu ja tekijän yhteystiedot. Palkinto myönnetään korkeatasoiselle ja kunnianhimoiselle gradulle. Palkinnon saajan päättää yhdistyksen hallituksen nimeämä raati. Toivomme esityksiä monipuolisesti eri tutkimusaloilta.
Palkinnon saajalle lahjoitetaan Tiedekirjan lahjakortti sekä vuoden jäsenyys Glossa ry:ssä. Lisäksi voittaja saa mahdollisuuden tehdä työtään tunnetuksi Glossae-blogissa ja Glossa ry:n järjestämän esitelmätilaisuuden kautta.
Pyydämme esityksiä 18.10.2024 mennessä. Palkinto julkistetaan yhdistyksen syyskokouksessa 10.12.2024.
The Society for Medieval Studies Glossa ry awards a prize for an outstanding master’s thesis related to medieval studies. The aim of the prize is to promote research related to the Middle Ages and to increase students’ interest in the field.
The thesis supervisor may nominate a candidate for the award. The nomination should include a brief statement from the supervisor, an abstract, the thesis, and the author’s contact information. The prize will be awarded to a high-quality and ambitious thesis. The recipient will be selected by a jury appointed by the society’s board. We welcome nominations from a wide range of academic disciplines.
The award consists of a gift card to the Tiedekirja bookstore and a one-year membership in Glossa ry. In addition, the winner will have the opportunity to promote their work through the Glossae blog and at a presentation event organized by Glossa ry.
We kindly ask for nominations to be submitted by October 18, 2024. The prize will be announced at the society’s autumn meeting on December 10, 2024.
Sällskapet för medeltidsforskning Glossa rf delar ut ett pris för en framstående pro gradu-avhandling med anknytning till medeltidsstudier. Syftet med priset är att synliggöra forskning om medeltiden och öka studenternas intresse för ämnet.
Avhandlingens handledare kan föreslå en kandidat för priset. Förslaget ska innehålla ett kort utlåtande från handledaren, ett abstrakt, avhandlingen och författarens kontaktuppgifter. Priset delas ut till en högkvalitativ och ambitiös avhandling. Mottagaren väljs av en jury utsedd av föreningens styrelse. Vi välkomnar förslag från olika forskningsområden.
Pristagaren belönas med ett presentkort till Tiedekirja samt ett års medlemskap i Glossa rf. Dessutom får vinnaren möjlighet att göra sitt arbete känt genom Glossae-bloggen och ett presentationstillfälle anordnat av Glossa rf.
Vi ber att förslag skickas in senast den 18 oktober 2024. Priset offentliggörs på sällskapets höstmöte den 10 december 2024.
Syksyn esitelmätilaisuudet
- Tiistai 24.9. klo 17:00 Saku Pihko (Tampereen yliopisto): ”Informaatio ja eletty usko languedocilaisissa inkvisitiopöytäkirjoissa”, Pinni B3108, Tampereen yliopisto
- Tiistai 15.10. klo 17:00 Susanna Niiranen (Jyväskylän yliopisto): ”Renessanssin värit värjärien näkökulmasta”, tila tarkentuu, Jyväskylän yliopisto
- Tiistai 19.11. klo 17:00 Päivi Salmesvuori, Annariina Hakala ja Katri Vuola (Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto): ”Kolme näkökulmaa sukupuoleen ja myötätuntoon keskiajalla”, Huone 207, Tieteiden talo
- Tiistai 10.12. klo 17:00 Glossan syyskokous ja klo 17:30 Sanna Supponen (Helsingin yliopisto), ”Viktorini-vaikutteet myöhäiskeskiajan Ruotsin kirjallisessa kulttuurissa”, Huone 207, Tieteiden talo
Syyskuun esitelmäilta
FT Saku Pihko (Tampereen yliopisto): Informaatio ja eletty usko languedocilaisissa inkvisitiopöytäkirjoissa
Ti 24.9. klo 17:00, Pinni B3108 (Tampereen yliopisto) ja zoom
https://utu.zoom.us/j/62724839607
Meeting ID: 627 2483 9607
Passcode: 258617
Esitelmän abstrakti:
Digitaalisen informaation kyllästämää yhteiskuntaamme kutsutaan usein informaatioyhteiskunnaksi. Historiantutkijat ovat kyseenalaistaneet informaatiorikkaan aikakautemme erityislaatuisuuden muistuttamalla, että aikaan ja paikkaan katsomatta informaatio on aina ollut keskeinen elementti inhimillisessä toiminnassa. Vuonna 2023 valmistuneeseen väitöskirjaani pohjautuva esitelmä käsittelee informaatiota ja informaatiokäyttäytymistä osana harhaoppisuudesta syytettyjen maallikoiden elettyä uskoa Etelä-Ranskan Languedocissa 1200- ja 1300-luvuilla. Esitelmän lähdemateriaalina käytetään languedocilaisia inkvisitiopöytäkirjoja ja inkvisiittoreiden tuomiolauselmia. Languedocissa harhaoppi-inkvisiittoreiden pääasialliseksi kohteeksi joutuivat kataareinakin tunnetut hyvät miehet ja heidän maallikkoseuraajansa, joita kirkko piti vaarallisina harhaoppisina. Lähdekriittisistä ongelmista huolimatta inkvisiittoreiden korostunut kiinnostus harhaoppisuudesta syytettyjen kommunikaatioverkostoja kohtaan tekee inkvisitiolähteistä hedelmällisen kurkistusaukon languedocilaisten maallikoiden monipuoliseen informaatiokäyttäytymiseen, eli siihen, miten he hankkivat, välittivät ja käyttivät informaatiota. Aineistosta piirtyy esiin harhaoppisuuteen liittyneen informaatiokäyttäytymisen käytännöllinen ja hengellinen puoli. Harhaoppisuudesta syytettyjen eletyn uskon käytännöllisen informaatioulottuvuuden tarkastelu paljastaa, että hyvien miesten ja heidän maallikkoseuraajiensa uskonelämän sosiaaliset käytännönjärjestelyt olivat usein riippuvaisia heidän monipuolisesta informaatiokäyttäytymisestään. Hengellisen informaatioulottuvuuden luotaaminen taasen tekee näkyväksi, miten maallikot altistuivat hyvien miesten vaihtoehtoisille uskonopeille ja kuinka he toimivat suhteessa tähän uskonnolliseen informaatioon. Harhaoppisuudesta syytettyjen maallikoiden orgaanisen informaatiokäyttäytymisen esittelyn ohella esitelmässä myös kommentoidaan mahdollisuutta käsitteellistää inkvisitiolähteisiin sovellettavaa lähdekriittistä metodologiaa informaation näkökulmasta.
FT Saku Pihko väitteli vuonna 2023 Tampereen yliopistosta historian väitöskirjalla Information and Lived Religion in Inquisition Records from Medieval Languedoc. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikössä.
Kevään esitelmätilaisuudet
Toukokuun esitelmäilta: Myöhäiskeskiaikaiset reliikit: uudelleen arviointia (n. 1200-1550)
Ti 14.5. klo 17:00 (zoom) Marika Räsänen: Myöhäiskeskiaikaiset reliikit: uudelleen arviointia (n. 1200-1550)
Pyhäinjäännökset tarjosivat keskiajan ihmisille mahdollisuuden kokea Jumalan voiman ja läsnäolon maan päällä. Vielä nykyäänkin pyhäinjäännökset eli reliikit ovat erottamaton osa katolilaisten uskonnollista elämää, ja ne voivat olla myös haluttuja. Reliikin käsite ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, eikä niiden historia suoraviivainen. Reliikkien merkityksen ja niihin liittyvien käytäntöjen ymmärtämisen kannalta myöhäiskeskiaika osoittautui käänteentekeväksi aikakaudeksi. ”Myöhäiskeskiaikaiset reliikit: uudelleen arviointia (n. 1200–1550)” on Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke, jossa ennen kaikkea pyritään tunnistamaan aineellisen ja aineettoman rajapintoja, ”reliikkimäisyyksiä”, jotka voivat määrittyä monitulkintaisesti. Glossan kuukausiesitelmä on hankkeen esittelyä.
Tapahtuma pidetään Zoomissa.
Linkki: https://utu.zoom.us/j/65874851111
Passcode: 313440
Huhtikuun esitelmäilta: Keskiaikaisten kirjojen hidas kuolema
Ti 16.4. klo 17:00 (zoom) Jaakko Tahkokallio & Seppo Eskola: Keskiaikaisten kirjojen hidas kuolema
Ruotsin valtakunnan Vaasa-ajan hallinto hyödynsi keskiaikaisia pergamenttikirjoja laajassa mittakaavassa tilikirjojen kansimateriaalina. Tämän kierrätyksen kautta meille on säilynyt yli 29 000 keskiaikaista pergamenttifragmenttia, jotka jakautuvat nykyään Suomen Kansalliskirjaston ja Ruotsin Riksarkivetin kokoelmien kesken. Tässä esitelmässä Kansalliskirjastossa toimivan Books of the Medieval Parish Church -tutkimushankkeen tutkijat kertovat kirjojen kierrätyksen kronologiasta saaduista uusista tutkimustuloksista. Toisin kuin joskus on ajateltu, reformaatio ei yhtäkkiä tehnyt kaikista keskiaikaisista kirjoista kierrätykseen kelpaavia. Pergamenttikäsikirjoitukset ja -inkunaabelit muuttuivat toimistotarvikkeiksi vaiheittain vanhimmasta kirjakerrostumasta alkaen. Huomattava osa katolisen ajan liturgisesta kirjallisuudesta säilyi käytössä kirkoissa 1500-luvun loppuun asti.
Tapahtuma pidetään Zoomissa.
Linkki: https://utu.zoom.us/j/67049691432
Passcode: 867453