Toivo Haapanen: fragmenttitutkimuksen eurooppalainen pioneeri

Jaakko Tahkokallio

Joskus on matkustettava kauas nähdäkseen lähelle. Osallistuin syyskuussa Prahassa pidettyyn latinalaisen paleografian tutkimuksen kattojärjestön Comité intenationale de paléographie latinen konferenssiin. Esittelin käsikirjoitusfragmentteja tutkivan tutkimushankkeeni Books of the Medieval Parish Church alustavia tuloksia, ja päädyin keskustelemaan fragmenteista useiden ulkomaisten kollegojen kanssa.

Kuvassa Toivo Haapanen. Lähde Wikipedia commons.

Tässä yhteydessä eräs saksalainen tutkija totesi minulle, että teillä Suomessahan on laadittu maailman ensimmäinen fragmenttiluettelo. Minulla löi hetken tyhjää. Sitten tajusin, että kollegani täytyi viitata Kansalliskirjaston fragmenttiluettelon vanhimpaan osaan. Tämä on Toivo Haapasen (1889–1950) kolmiosainen luettelosarja Verzeichnis der mittelalterlichen Handschriftenfragmente in der Universitätsbibliothek zu Helsingfors (Helsingin yliopiston kirjasto, 1922–1932).

Yksittäisiä fragmentteja on toki luetteloitu aiemminkin osana tietyn käsikirjoituskokoelman tai tietyn tekstin käsikirjoituskopioiden luetteloa. Mutta Haapasen katalogi vaikuttaa tosiaan olevan ensimmäinen yhtenäinen katalogi tietyn fragmenttikokoelman sisällöstä. Suomalaisten keskiajantutkijoiden parissa Toivo Haapasta ei muisteta kovinkaan laajalti. Tämä johtuu epäilemättä siitä, että hän oli ensisijaisesti muusikko ja musiikintutkija, ei historioitsija. Haapanen toimi Radio-orkesterin (myöhempi RSO) ylikapellimestarina vuodesta 1929 suhteellisen varhaiseen kuolemaansa vuonna 1950 ja Yleisradion musiikkipäällikkönä 1929–1946.

Samalla Haapanen teki tutkimustyötä. Luetteloiden lisäksi hän julkaisi fragmenttikokoelman varhaisinta osaa koskevan merkittävän tutkimuksen Die Neumenfragmente der Universitätsbibliothek Helsingfors (Helsingin yliopiston kirjasto, 1924). Vuonna 1946 hänet valittiin musiikkitieteen ylimääräiseksi henkilökohtaiseksi professoriksi Helsingin yliopistoon. Samalla hän jätti toimensa Yleisradion musiikkipäällikkönä, jatkaen kuitenkin edelleen ylikapellimestarina.

Toivo Haapanen työssään. Lähde: Yle Arkisto.

Haapasen luettelot ovat edelleen Kansalliskirjaston fragmenttien tutkimuksen kivijalka. Luettelossa on toki satunnaisia virheitä, mutta kokonaisuudessaan Haapanen on onnistunut omaksumaan itselleen alkujaan vieraan tutkimusalan käsittämättömän hyvin. Keskiajan kirkkolaulun tutkimuksella ei ollut Suomessa erityisiä perinteitä, vaan Haapasen on täytynyt olla enimmäkseen itseoppinut. Kenties vielä suuremman yllätyksen tarjoaa Haapasen varma paleografinen silmä. Hänen enimmäkseen käsialalle perustuvat käsikirjoitusajoituksensa näyttävät edelleen luotettavilta.

Sen lisäksi, että Haapanen opetteli ymmärtämään keskiajan liturgisten käsikirjoitusten sisältöä ja tyylillisiä piirteitä, hänen työnsä valoi pohjan myös käsikirjoitusten kierrätyksen tutkimiselle. Keskiaikaiset pergamenttikirjat saivat uuden ajan alun Ruotsissa palvella verohallinnon toimistotarvikkeina. 1540-luvulta 1600-luvun alkuun valtakunnan tilit sidottiin järjestelmällisesti pergamenttilehtien väliin. Voudit hyödynsivät keskiaikaisten kirjojen pergamenttilehtiä myös portfolioina, joiden sisällä he kuljettivat tilejään ja muistiinpanojaan. Tätä kautta tietyllä paikkakunnalla käytössä olleiden kirjojen lehdet päätyivät usein saman alueen tilien kansiksi. Pergamenttilehtien niin sanottu voudintiliprovenienssi tarjoaakin tutkimuksella kullanarvoisia vihjeitä kirjojen keskiaikaisista kotipaikoista. Havainto lehtien portfoliokäytöstä on ollut yksi fragmenttien tutkimushistorian tärkeimpiä, ja senkin julkaisi ensimmäisenä Toivo Haapanen.

Toivo Haapanen on yksi esimerkki niistä lukuisista 1900-luvun alkupuolen suomalaisista humanistitutkijoista, jotka tekivät uraauurtavaa ja kansainväliselle yleisölle suunnattua perustutkimusta. Se, että hän on jäänyt suhteellisen tuntemattomaksi johtuu osittain lähteiden puutteesta. Haapasen henkilöarkistoa ei löydy Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston eikä Yleisradion kokoelmista, eikä sellaista ilmeisesti ole hänen jälkeläistenkään hallussa. Jos törmäät Toivo Haapaseen liittyviin lähdekokonaisuuksiin, ota siis viipymättä yhteyttä vaikkapa Kansalliskirjastoon ja toimita lähteet tutkijoiden käyttöön!

***

FT Jaakko Tahkokallio johtaa Kansalliskirjastossa Books of the Medieval Parish Church ja Traditio ja muuntelu -tutkimushankkeita.